Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Ranska pääkuva

Kielioppi

Kertaa ranskan keskeisimmät kielioppisäännöt Abitreenien kielioppimateriaalin avulla.

Turistina Pariisissa. Kuva: Cedric Lange. Julkaistu Flickr-palvelussa, cc-lisenssillä.

Kerrattavia kielioppisääntöjä ovat:
•    Pilkkusäännöt
•    Partitiivinen artikkeli
•    Sanajärjestyksestä: tapa, paikka, aika
•    Kieltosanapareja
•    Verbimuodoista
•    Pronominit il/elle ja ce/cela
•    Ajanilmauksista
•    Il + être + adjektiivi + infitiivi
•    Subjunktiivin imperfekti ja passé simple
•    Prochain ja suivant

 Pilkkusäännöistä

Pilkun käyttö on ranskassa suhteellisen vapaata, joten ehdottomia sääntöjä on mahdotonta antaa. Pilkku liittyy usein virkkeen rytmiin. Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että kirjoitetussa ranskassa pilkku tulee siihen, missä puhuttaessa olisi pieni hengähdys, hyvin lyhyt pysähdys puhevirrassa.

Lukiolaisen kannalta keskeisimmät periaatteet löytyvät suomenkielisistäkin ranskan kieliopeista. Seuraavassa on noiden periaatteiden lisäksi muutama muu seikka.

1. Pilkkua käytetää erottamaan jokin sana tai sanaryhmä (lauseke) muusta virkkeestä.

Esimerkiksi virkkeen alussa tai lopussa oleva lauseke on erotettu pilkulla:

  • La semaine dernière, nous avons fait du ski tous les jours!
  • Très sportive, ma soeur partait tôt le matin pour avoir le temps de faire au moins 20 kilomètres avant le déjeuner.
  • Mon ami et moi, par contre, nous préférions nous lever tard.
  • Il est superbe, ce chateau!
  • Je ne l'ai pas aimé du tout, ce film.

Virkkeen keskellä oleva sana tai lauseke on erotettu muusta virkkeestä pilkuilla:

  • Les instituteurs devront, d'ici à cinq ans, enseigner les langues vivantes à tous les élèves du primaire.

2. Pilkkua käytetään myös rinnasteisten lauseenjäsenten tai lauseiden välillä, jos niitä ei yhdistä mikään rinnastuskonjunktio.

  • La neige, le soleil, les skis et les patins - c'est tout ce dont j'ai besoin pour passer de bonnes vacances.
  • Outre l'enseignement du français, des maths, des sciences naturelles et de la géographie, les instuteurs s'occuperont aussi de l'initiation à l'informatique.

Rinnasteisten lauseiden välissä ei siis useimmiten ole pilkkua, jos lauseita yhdistää rinnastuskonjuktio (et, ou...). Kun rinnastuskonjunktio on "mais", pilkkua kuitenkin yleensä käytetään.

3. Sivulauseita ei ranskassa yleensä eroteta päälauseesta pilkulla.

Pilkkua käytetään sivulauseiden yhteydessä säännöllisesti oikeastaan vain kahdessa tapauksessa:

  1. Kun sivulause aloittaa virkkeen, se erotetaan päälauseesta pilkulla.
    • Si (puisque, quand...) tu veux me parler, tu peux me téléphoner.
  2. Ei-restriktiivinen relatiivilause erotetaan päälauseesta pilkulla (tai kahdella, jos relatiivilause on virkkeen keskellä).
    • Mon vélo, que j'avais laissé dans la cour, a été volé.

Partitiivinen artikkeli

Partitiivinen artikkeli (du, de l', de la, des) liittyy aine- ja abstraktisanoihin. Sitä käytetään silloin, kun substantiivi ei viittaa mihinkään yksilöitävissä tai laskettavissa olevaan kokonaisuuteen vaan tuon kokonaisuuden osaan.

  • Nous prenons du pain au petit déjeuner.
  • Ils vont faire du pain. = He leipovat leipää. (mutta: Ils achètent un pain.= He ostavat leivän.)
  • Il y a du café sur la table. (Kahvia on esim. pannussa pöydällä.) (mutta: Il y a un café sur la table pour toi. = kuppi kahvia)
  • Il y a du vent aujour'hui! (mutta: Tu as senti le vent?)
  • Nous avons de l'argent/du courage.

Partitiivinen artikkeli esiintyy muodossa "de" kahdessa tapauksessa:

  1. Artikkelin määrittämä substantiivi on kielteisen lauseen objekti, johon ei liity määreitä (esim. relatiivilausetta).
    • Ne ne prenons pas de pain au petit déjeuner.
    • Il n'y a pas de vent.
    • mutta: Nous ne buvons du thé que vous avez préparé; il n'est pas très bon.
  2. Artikkelia ja substantiivia edeltää jokin määrää ilmaiseva sana eikä substantiiviin liity muuta sitä määrittävää sanaa tai lauseketta.
    • Je prendrai une tasse de café.
    • Il y a beaucoup de vent.
    • Dans combien de temps faut-il partir?
    • J'ai trop/beacoup/assez/peu D'argent.
    • Ils ont assez D'amis.
    • mutta: Donne-moi un verre de l'eau qui se trouve sur la table, s'il te plaît. (Relatiivilause määrittää substantiivia "l'eau".)

"Il y a" -ilmauksen ja "faire"-verbin yhteydessä pätevät samat periaatteet kuin muulloinkin.

Edellä esitetyt periaatteet löytyvät myös ranskan kieliopeista ja oppikirjoista. Kirjoissa olevia esimerkkejä kannattaa katso tarkasti, sillä ne auttavat varmasti ymmärtämään, miten partitiivista artikkelia käytetään.

Sanajärjestyksestä: tapa, paikka, aika

Lyhyehkönkin autenttisen tekstin lukeminen osoittaa, että adverbiaalisten määritteiden paikka vaihtelee suuresti ranskassa. Ilmaisujen sijoittumiseen ja niiden keskinäiseen järjestykseen vaikuttaa se, mitä halutaan painottaa, miten pitkiä määritteet ovat ja miten tärkeitä ne ovat virkkeen sisällön ja rakenteen kannalta.

Merkitys muuttuu joskus täysin määritteen paikan vaihtuessa. Niinpä asiaan voikin antaa vain joitakin esimerkkejä, ei mitään ehdottomia sääntöjä.

Lyhyehköt ja hyvin tavalliset verbiä määrittävät adverbit seuraavat yleensä sitä verbiä, josta ilmenee subjektin luku:

  • Nous sortirons peut-être /certainement/probablement/ sans doute quand le film sera terminé.
  • Jean et Pierre ont peut-être/certainement/... écrit cette lettre.
  • Jean et Pierre pourront peut-être /certainement... partir.

Mutta määrite voisi olla myös virkkeen alussa tai lopussa, joskus pilkulla erotettuna:

  • Peut-être/Sans doute sortirons nous. (Huomaa käänteinen sanajärjestys, jota edellytetään joidenkin adverbien jälkeen!)
  • Malheureusement, nous sortirons. / Nous sortirons, malheureusement.

Hyvin usein varsinkin paikkaa ja aikaa ilmaisevia määritteitä on virkkeen alussa pilkulla muusta virkkeestä erotettuina. Tällöin saattaa painottua yhteys edeltävään tekstiin. Tässä joitakin lehtiteksteistä poimittuja esimerkkejä:

  • Ensuite, c'est nettement moins évident. (Edellä on kerrottu jostakin, mitä voi pitää selvänä.)
  • Dans le film, le groupe les Chaussettes noires venaient jouer un morceau. (Edeltävässä virkkeessä on kerrottu kyseisestä elokuvasta.)
  • Je travaille toute la nuit sur mon texte. Le lendemain, on commence le tournage. (La nuit ja le lendemain ovat yhteydessä.)
  • Du 20 au 24 juin, la salle du Pacifico Center est comble.
  • En quatre jours, Emmanuelle Béart aura donnée plus de 40 interviews.

Myös muita määritteitä sijoitetaan virkkeen alkuun:

  • Pieds nus, Agnès Varda emprunte l'escalator pour aller déjeuner à l'Océan Terrasse.
  • En hommage à la cinéaste, "les Glaneurs et la glaneuse" est projeté dans l'après-midi.
  • Avec plus de 910 000 entrées pour "les Rivières pourpres", les productions françaises au Japon se portent bien.

Mutta määritteet voivat olla myös virkkeen keskellä, joskus pilkulla erotettuina, tai lopussa:

  • Daniel Toscan du Plantier envoie, chaque année depuis neuf ans, les meilleurs films français au pays du Soleil levant.
  • Boris Terral salue le public en japonais.
  • Emmanuelle Béart aura donnée plus de 40 interviews en quatre jours. (Vrt. edellä.)
  • Emmanuelle Béart aura donnée, en quatre jours, plus de 40 interviews.
  • On commence le tournage le lendemain. (Vrt. edellä.)

Nyrkkisääntönä voisi sanoa ehkä, että määritteet on varminta sijoittaa sen sanan lähelle, johon ne liittyvät, ellei ole mitään eristyistä syytä sijoittaa niitä muualle.

Kieltosanapareja

Je ne sais pas.
Je ne sais plus.
Je ne connais personne ici.
Je ne comprends rien.
Je ne comprends jamais.
Je ne trouve aucune idée.
Je ne trouve point d'idées.

Joitakin kieltosanoja voi myös yhdistää:

Je ne sais plus rien. En tiedä enää mitään.
Je ne connais plus personne. En tunne enää ketään.
Je ne sais jamais rien.
Je ne sais plus jamais rien.
Je ne trouve plus jamais aucune idée.

Verbimuodoista

Futuuri

Futuuria käytetään, kun on kysymys tulevista tapahtumista: Mes amis viendront me voir demain. Ils repartiront après-demain.

Konditionaalia käytetään ilmaisemaan ehtoa: Mes amis seraient contents si je pouvais passer la journée avec eux. (Ystäväni olisivat tyytyväisiä, jos voisin viettää päivän heidän kanssaan.)

Jos päälauseessa on konditionaali, sivulauseessa käytetään imperfektiä.

Konditionaali

Konditionaalilla ilmaistaa myös tapahtumia, jotka ovat jostakin menneestä hetkestä katsottuna tulevaisuudessa ('menneen ajan futuuri'). Hier, Marie m'a dit qu'elle viendrait  me voir le plus rapidement possible.

Subjunktiivi

Subjunktiivi esiintyy ennen kaikkea sivulauseissa. Seuraavat käytöt kannattaa yrittää ymmärtää ja pitää mielessä:

A. Subjunktiivi que-konjunktiolla ('että') alkavassa sivulauseessa

Subjunktiivia käytetään seuraavissa tapauksissa.

Tapaus 1: Päälause ilmaisee toivetta, tahtoa, halua tms. (vouloir, désirer, proposer, interdire, souhaiter, exiger...).

  • Je veux que tu viennes.
  • Marie aimerait que nous allions la voir demain.
  • Son souhait/Sa volonté est que ses amis soient avec elle.

Tapaus 2: Päälause ilmaisee pakkoa, sitä, että jokin on välttämätöntä, pakollista.

  • Il faut que tu me dises la vérité.
  • Il suffit qu'il vienne demain matin.

Tapaus 3: Päälause ilmaisee subjektiivista tunnetta, mielipidettä, vaikutelmaa, jotakin sellaista, mikä esitetään vain mahdollisuutena.

  • Je regrette/préfère que tu ne sois pas avec moi.
  • Nous sommes heureux que vous puissiez venir chez nous ce soir.
  • Je suis déçu que tu ne m'aies pas répondu.
  • Pierre aime que Marie lui téléphone souvent.
  • Il est possible que Pierre parte en voyage la semaine prochaine.
  • Il semble que son départ se fasse dès demain.
  • Il est important que vous appreniez cela.

Huom! Verbien 'penser', 'croire' ja 'espèrer' jälkeen 'que'-konjunktiolla alkavan sivulauseen verbi on indikatiivissa. Je pense/crois/j'espère qu'il vient.

Jos nämä verbit ovat kielteisiä tai kysyviä, verbi on useimmiten subjunktiivissa.

  • Je ne pense/crois pas qu'il vienne ce soir.
  • Penses-tu/Crois-tu/Espères-tu qu'il vienne encore ce soir ?

B. Subjunktiivi joissakin konjunktiolauseissa

Esim. 1 Je sors bien qu'il fasse froid.
Sivulause alkaa konsessiivisuutta ilmaisevalla konjunktiolla 'bien que', 'siitä huolimatta, että', 'vaikka'.

Esim. 2 Ils arriveront avant que nous ayon terminé le gâteau!
Sivulause alkaa aikaa ilmaisevalla konjunktiolla 'avant que', 'ennen kuin'.

Esim. 3 Nous travaillerons jusqu'à ce que la nuit tombe.
Sivulause alkaa aikaa ilmaisevalla konjunktiolla 'jusqu'à ce que', 'kunnes'.

Esim. 4 J'explique cela pour que tu l'apprennes.
Sivulause alkaa päämäärää ilmaisevalla konjunktiolla 'pour que'.

Subjunktiivia käytetään usein myös joissakin relatiivilauseissa, mutta se ei ole pakollinen.

Pronominit il/elle ja ce/cela

Pronomineja 'il/elle' käytetään, kun viitataan sellaiseen asiaan/esineeseen/ihmiseen, jonka suku (maskuliini, feminiini) on selvä.

  • La voiture est neuve. Elle me plaît. (La voiture = elle)
  • Le travail ne me satisfait pas, il me demande trop de temps. (Le travail = il)
  • Les téléphones portables sonnent n'importe où. Ils sont insupportables. (Les téléphones portables = ils)
  • Tiens, voilà un garçon qui arrive. Il ressemble à mon frère. (Un garçon = il)
  • Mes amis détestent tout ce bruit. Ils savent éteindre leur téléphone, eux. (Mes amis = ils)

Jos viitataan johonkin sellaiseen asiaan, jonka sukua ei voi sanoa, käytetään pronomineja ce/cela (ça).

  • Il fait beau. C'est magnifique! (Il fait beau = ce)
  • Il fait beau. Cela/ça me rend heureux. (Il fait beau = cela/ça)

Pronominia 'ce' käytetään subjektina 'être'-verbin yhteydessä, cela/ça taas on yleensä subjektina muiden verbien yhteydessä. Ihan näin yksinkertainen ei asia tietenkään ole, mutta tällä periaatteella pääsee jo pitkälle.

  • C'est beau!
  • Ce sont des hirondelles.
  • Ce n'est pas intéressant.
  • Cela/ça ne fait rien!
  • Comment ça va?
  • Ça ne m'intéresse pas.

Muutama esimerkki poikkeuksista:

  • Ça m'est égal! (subjektin ja être-verbin välissä on pronomini.)
  • Ça y est! (subjektin ja être-verbin välissä on pronomini.)
  • Cela s'est bien passé.

Ajanilmauksista

Il y a + ajanmääre -rakenteen jälkeen verbistä käytetään menneen ajan muotoja, tavallisimmin passé composéta. Tämä perustuu siihen, että 'il y a' sijoittaa tapahtuman/asian rajattuun aikaan.

- Il y a deux semaines, Pierre m'a écrit une longue lettre. Kaksi viikkoa sitten Pierre kirjoitti minulle pitkän kirjeen.
- Nous avons acheté un nouvel ordinateur il y a trois mois. Ostimme uuden tietokoneen kolme kuukautta sitten.
- Si tu étais venu un peu plus tôt, tu aurais vu Claude et Mathieu. Ils sont partis il y a une heure! Jos olisit tullut vähän aikaisemmin, olisit nähnyt Clauden ja Mathieun. He lähtivät tunti sitten.

Depuis + ajanmääre -yhdistelmän kanssa puolestaan on usein käytössä preesens, joka ilmaisee muiden yksinkertaisten (ts. ilman apuverbiä olevien) verbimuotojen tavoin, ettei asialle/tapahtumalle nähdä loppuhetkeä. Mukana on ajatus tapahtuman kestosta, sen jatkuvuudesta.

  • Nous habitons a Paris depuis trois ans.
    Olemme asuneet Pariisissa (jo) kolmen vuoden ajan (ja asumme edelleen).
  • Depuis quelques jours, je n'arrive plus à me concentrer.
    (Jo) muutaman päivän ajan olen ollut kykenemätön keskittymään (ja olen edelleen).
  • Je l'aime depuis toujours.
    Olen aina rakastanut häntä (ja rakastan edelleen).

Il + être + adjektiivi + infitiivi

Il est utile/normal/diffile/habituel de + infinitiivi
Il est normal de travailler bien.
Il était difficile de suivre ce cours.
Il serait compliqué de trouver un film intéressant.

Subjekti 'il' on persoonaton, ts. se ei viittaa mihinkään. Suomessa rakenne käännetään esim. 'On normaalia tehdä jotakin' tai 'Jonkin tekeminen on normaalia'.

Usein tällaisessa rakenteessa käytetään kuitenkin nykyään il-pronominin sijasta ce-pronominia, erityisesti puhekielessä. Prepositio, jolla infinitiivi liitetään persoonattomaan rakenteeseen, on tässäkin tapauksessa 'de'.

  • C'est normal de travailler bien.

'Il' voi tietenkin viitata myös johonkin asiaan tai henkilöön: Pierre est arrivé en retard. Il (=Pierre) était fatigué d'avoir voyagé toute la journée. Il était content d'arriver enfin! Näissä tapauksissa pronomini on käännettävä pronominilla 'hän'.

Ce-pronomini voi myös esiintyä sellaisena, että se viittaa johonkin edeltävään. Silloin pronomini suomennetaan se-pronominin sopivalla muodolla ja infinitiiviä edeltää à-prepositio.

  • Tu peux sortir tout à l'heure ?
  • C'est difficile à dire pour le moment, j'ai beaucoup de travail. Sitä on vaikea sanoa vielä, minulla on paljon töitä.

Subjunktiivin imperfekti ja passé simple

Subjunktiivin imperfekti

Subjunktiivin imperfektiä käytetään erityisen huolitellussa kielessä, useimmiten vain kirjoitettaessa. Normaaliin jokapäiväiseen kielenkäyttöön muoto ei kuulu. Sen käyttö liittyy concordance des temps -ilmiöön päälauseen ja sivulauseen verbien välillä. Yksinkertaistaen voi sanoa, että jos päälauseen verbi on preesensissä tai futuurissa, on sivulauseessa oleva subjunktiivimuoto joko preesens tai perfekti.

  • Il faut/faudra/faudrait que Henri apprenne/ait appris cela avant lundi.
  • Nous exigeons.

Jos taas päälauseen verbi on jossakin menneen ajan muodossa (imparfait, passé composé, passé simple, conditionnel passé), käytetään sivulauseessa subjunktiivin imperfektiä tai perfektiä.

  • Il fallait/il a fallu/il aurait fallu que Henri apprît/eût appris cela avant lundi.
  • Je voulais/ai voulu.

Subjunktiivimuotojen kääntäminen riippuu tekstiyhteydestä. Usein ne käännetään joko indikatiivilla tai konditionaalilla, mutta myös lauseenvastikkeet tulevat kysymykseen.

Korostettakoon vielä, että subjunktiivin imperfekti ei kuulu syntyperäisen puhujan arkiseen kielenkäyttöön. Sen tilalla käytetään yleensä subjunktiivin preesensiä. Subjunktiivin imperfektin hallitsemista ei missään tapauksessa edellytetä sen enempää A- kuin minkään muunkaan oppimäärän koulussa ranskaa opiskelleelta. Sen sijaan on syytä opetella hyvin subjunktiivin preesensin ja perfektin muodostaminen ja niiden käyttö.

Passé simple

Subjunktiivin imperfektin tavoin passé simple muotokin kuuluu lähinnä kirjoitettuun kieleen. Tavallisissa keskustelutilanteissa, samoin kuin muussa jokapäiväisessä suullisessa ja kirjallisessa kielenkäytössä, sen tilalla käytetään yleensä passé composé -muotoa. Kun passé simple kuitenkin on varsin tavallinen kaunokirjallisten tekstien lisäksi myös tavallisissa asiateksteissä, joissa kerrotaan jostakin menneestä, on sen muodot hyvä opetella hahmottamaan. Muoto ilmaisee yleensä tapahtumia tai tekemistä, joihin ei liity ajatusta kestosta tai jotka esitetään loppuun saatettuina. Useimmiten passé simpleä vastaa suomessa imperfekti.

En 1950, Henri partit vivre au Japon. Il en revint trois ans plus tard et s'installa dans le Midi. Il apprit à aimer la région et y passa le reste de sa vie. (suomennos: lähti/ palasi/ asettui/ oppi/ vietti)

Prochain ja suivant

Prochain ja suivant saattavat aiheuttaa ongelmia ja mennä sekaisin. Ero koskee sitä, mistä ajankohdasta asia nähdään. Oikeastaan voisi sanoa, että ero on sama kuin suomen sanoilla 'ensi' ja 'seuraava'.

Lähtökohtana on nykyhetki:

la semaine prochaine ensi viikko, ensi viikolla
l'année prochaine ensi vuosi, ensi vuonn
la semaine dernière viime viikko, viime viikolla
hier eilen
demain huomenna

Lähtökohtana on jokin hetki menneisyydessä tai tulevaisuudessa:

la semaine suivante seuraavalla viikolla
l'année suivante seuraava vuosi, seuraavana vuonna
l'année précédente edellinen vuosi, edellisenä vuonna
la veille edellinen päivä, edellisenä päivänä
le lendemain seuraava päivä, seuraavana päivänä

Lähtökohtana nykyhetki/puhehetki:

  • Hier/la semaine dernière, je suis allé au cinéma. Aujourd'hui, je reste à la maison. Demain/la semaine prochaine, je partirai en vacances.
  • J'ai fêté mon anniversaire le 24 janvier. La veille/la semaine précédente, mes amis ont organisé une soirée. Le lendemain/la semaine suivante, mes parents m'ont donné leur cadeau.
  • Nous partirons en voyage le 10 mai. La veille (edellisenä päivänä, lähdön aattona), il faudra préparer les bagages. Le lendemain de notre retour (paluutamme seuraavana päivänä), il faudra reprendre le travail.

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit