Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Linnut

Riekkokukko kevään vaihtopuvussa
Riekkokukko kevään vaihtopuvussa Kuva: Risto Salovaara/Yle linnut,kukko,riekot
Julkaistu . Päivitetty

Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

Kanalinnut

Kanalintuja tapaa kaikenlaisissa elinympäristöissä eteläisimmän Suomen metsistä, peltolakeuksilta ja soilta aina tuntureiden paljakoille saakka. Luonnonvaraiset kanalinnut ovat viiriäistä lukuun ottamatta riistalintuja.

Kanalintuja tapaa harvakseltaan kaikkialla
Fasaani, riistalinnusta pihalinnuksi
Metso, havumetsän mahtilintu
Riekko - kesällä ruskea, talvella valkoinen

Kurkilinnut, haikaralinnut ja pelikaanilinnut

Kaikki Suomen linnut eivät ole "pikkulintuja". Suomen kookkaimpiin lintuihin kuuluva kurki on siiven tertiaalisulkineen jopa 120 cm pitkä, harmaahaikara ja merimetsokin ovat lähes metrin mittaisia.

Pitkiä kauloja ja koipia
Kurki, soiden jättiläinen
Merimetso, mustanpuhuva valloittaja
Nokikana, ärhäkkä reviirinsä puolustaja
Tulokaslajit kyhmyjoutsen ja harmaahaikara

Petolinnut

Niitä ihaillaan, niitä vihataan. Petolinnut on yleisnimitys linturyhmälle, johon kuuluvat kotkat, haukat, sääksi ja pöllöt.

Petolinnut - taivaan nopeat ja komeat
Kanahaukka, syyttä vainottu
Merikotka pelastettiin talviruokinnalla
Sääksi on erikoistunut kalaravintoon

Pöllöt

Pöllöt ovat yöelämään sopeutuneita petolintuja. Niitä pidetään sympaattisina viisauden esikuvina. Ellei joku ole sitten ihan "pöllö".

Miten pöllöt selviävät talvesta?
Huuhkaja – ryöstölintu vai lintujen aatelia?
Lehtopöllö suosii kulttuuriympäristöjä
Pöllöt, hiljaiset saalistajat

Rantalinnut

Rantalinnuista on moneksi. Tunnetuimpia ryhmiä ovat lokit, tiirat ja kahlaajat. Lokit ovat kaikkiruokaisia merenrannikoiden ja järvien lintuja. Siroille tiiroille tyypillistä ravintoa ovat pikkukalat. Kahlaajien pitkät jalat ja pitkä nokka soveltuvat hyvin ravinnon etsimiseen erilaisilta kosteikoilta.

Vesillä ja kosteikoissa
Kuovit seisoskekevat keväällä järven jäällä.
Kalatiira, pitkänmatkan muuttaja
Liro, soiden taukoamaton varoittelija
Naurulokki, lintujärvien peruslokki
Selkälokki, järvenselkien kaunotar

Tikkalinnut

Kaikuva, tiukkarytminen rummutus voi paljastaa, että lähistöllä on tikka. Rummuttamalla tikat ilmoittavat reviiristään. Uusi pesäkolo nakutetaan joka vuosi. Ainoastaan muuttolintu käenpiika pesii valmiiseen koloon.

Tikat, metsän rummuttajat
Käenpiika on muuttolintu
Käpytikka, metsän perustikka
Valkoselkätikka levittäytyy uusille alueille

Varikset

Monien vihaamia, mutta lähes kaikkiruokaisina nokkelia ympäristönsä putsaajia. Varislinnut näkyvät ja kuuluvat myös ihmisasutusten keskellä. Variksiin kuuluvat korppi, varis, mustavaris, harakka, naakka, närhi, kuukkeli ja pähkinähakki.

Varikset, nokkelia ja uteliaita
Harakka - aina valppaana
Kuukkeli on retkeilijän seuralainen.
Naakka on seurallinen lintu
Varis - aina paikalla

Varpuslinnut, käkilinnut ja kiitäjät

Varpuslinnuista moni ajattelee, että ne on niitä "pikkulintuja", mutta ryhmä on monimuotoinen. Varpuslintuihin kuuluu yli puolet maailman linnuista, reilut 5 000 lajia. Esimerkiksi rastaat, kertut, siepot, tiaiset ja peipot ovat varpuslintuja.

Käki kukkuu kesää
Tervapääsky, kesätaivaan kiitäjä
Tiaiset, monen pihapiirin piristys
Västäräkki ennakoi kesää

Vesilinnut

Suomen tunnetuimpia vesilintuja ovat varmasti sorsat. Moni tunnistaa esimerkiksi sinisorsakoiraan sen pään värityksen perusteella. Sorsiin kuuluvat myös joutsenet ja hanhet, mutta kelluttelee ja sukeltelee vesillä muitakin vesilintuja, kuikkia, koskeloita ja uikkuja.

Haahkojen kevät
Haapana viihtyy monenlaisissa vesissä
Isokoskelo, taitava kalastaja
Kaakkuri viihtyy suorantaisilla lammilla
Kuikka huutaa nimeään
Laulujoutsen, kansallislintu

Lintujen pesintä ja muutto

Tehtäviä linnuista

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

    Kommentteja 5

  • Ota haltuun opiskelutekniikat!

    Oikealla opiskelutekniikalla opit nopeammin ja tehokkaammin.

    Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin sen sijaan. Videoilta löydät helppoja tekniikoita, joiden avulla voit treenata esimerkiksi omaa lukunopeutta tai ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia.

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.