Hyppää pääsisältöön

Opi ja oivalla

Millainen oppija minä olen? Miten minun kannattaa opiskella? Miten minun ei kannata opiskella?

Tervetuloa etsimään vastauksia kysymyksiin: millainen oppija minä olen ja miten minun kannattaa opiskella. Aivan kuten ratkaisemme ongelmia eri tavoin, myös tulkitsemme ja ymmärrämme asioita eri tavoin. Tutki ja kokeile – löydä oma tapasi oppia.

  • Unohda kirotut kuplat - näin päällystät koulukirjat

    Kirjojen päällystämisen salat minuutin videossa.

    Kun lukuvuosi alkaa, perheille napsahtaa hankala homma: koulukirjojen päällystäminen. Tässä Yle Oppimisen nopeat ohjeet, joilla saat siistiä jälkeä ja vältät ikävät kuplat. Työkaluina kontaktimuovi, sakset ja viivoitin. Näin se sujuu: Leikkaa kontaktimuovista sopiva pala - jätä n. 5 senttiä ekstraa kirjan ulkoreunille. Tee kolot kirjan selkämyksen kohdille, sekä ylös että alas.

  • Oppimisvaikeus on hidaste muttei este

    Neljä eri oppimisvaikeutta ja miten niitä voi kuntouttaa.

    Oppimisvaikeudet ovat yleisempiä kuin luullaan, mutta ne ovat suurelta osin kuntoutettavissa ja voitettavissa. Usein ne linkittyvät toisiinsa: huono työmuisti hankaloittaa laskemista ja lukemista, samoin hahmotushäiriö. Neliosaisen podcast-sarjan kussakin osassa perehdytään yhteen merkittävään oppimisvaikeuteen, sen ilmenemismuotoihin, kuntoutustapoihin ja mahdollisiin arjen apukeinoihin.

  • Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

  • Käytä digileikkejä ja -pelejä oikein

    Leikki on lapsen työtä.

    Leikki on lapsen työtä: itseohjautuvaa ajanvietettä, jossa lapsi saa itse päättää tekemisen rajat ja reunaehdot. Usein ajatellaan, että leikkimisen ja pelaamisen suurin innoittaja on tekemisen vapaus. Tämä ajatus on kuitenkin takaperoinen: leikissä ja etenkin peleissä vapautta nimenomaan rajoitetaan keinotekoisesti erilaisten sääntöjen kautta. Leikkiminen ja pelaaminen ovatkin vapaaehtoista vapauden rajoittamista.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?

  • Kymmenen tapaa olla oppimatta

    Oivi Oppija kokeilee keksimiään tapoja olla oppimatta.

    Oivi Oppija kokeilee kaikkia keksimiään tapoja olla oppimatta. Ne kaikki toimivat! Tänne on kerätty kaikki tarvittava materiaali oppimisprosessin tuhoamiseen - ja kaikki Oivin yritykset. Näillä eväillä ei ajattelu varmasti edisty, eikä oppiminen onnistu.

  • Oletko sinäkin vetkuttelija?

    Vetkutteluko vaikeaa? Ehei!

    Vetkutteluko vaikeaa? Ehei! Tarvitaan juttu, joka pitäisi tehdä. Sitten vain homman hoitamisen sijaan aloitetaan puolen tusinaa epäoleellista sijaistoimintaa, joiden parissa kuluu se aika, joka jutun tekemiseen oli varattu.

  • Eri aistit apuna oppimisessa

    Aistit apuna oppimisessa

    Oppiessamme käytämme kaikkia aisteja. Joissain tilanteissa joku aisti saattaa nousta tärkeämpään asemaan kuin muut aistit. Jotkut asiat muistaa parhaiten näkemällä, kuulo taas on tärkeässä roolissa esim. kielen oppimisessa ja musiikissa. On myös asioita, jotka oppii parhaiten tekemällä tai tuntemalla.

  • Oppimiseen on paljon apuvälineitä

    Oppiminen vaatii joskus tavallista enemmän työtä.

    Oppiminen saattaa vaatia tavallista enemmän työtä, mutta vaivannäkö kannattaa. Oppimisen helpottamiseksi on kehitetty oivaltavia apuvälineitä. Eikä kannata unohtaa myöskään vanhoja kikkoja: esimerkiksi taskupeiliä voi käyttää apuvälineenä ääntämisen harjoittelussa.