Hyppää pääsisältöön

Pääseekö avioton pariskunta yhteiseen hotellihuoneeseen?

Vuonna 1969 uusi laki salli hotellien majoittaa samaan huoneeseen pareja, jotka eivät olleet keskenään naimisissa. Osa majoitusliikkeistä kuitenkin noudatti edelleen tiukasti vanhaa käytäntöä. Ajankohtaisen kakkosen raportissa kokeiltiin miehen ja naisen mahdollisuuksia majoittua samaan huoneeseen.

Vaikka uuden lain mukaan aviottomat pariskunnat saivat majoittua samaan huoneeseen, oli hotelleilla kuitenkin edelleen asetuksen mukaisesti mahdollisuus valita asiakkaansa. Tätä oikeutta myös käytettiin, milloin yleiseen järjestykseen, milloin moraaliin vedoten.

Mutta, tuota noin, te ette ole aviopari?― Motellin vastaanottopalvelija

Ajankohtaisohjelman toimittajakaksikko kiertää kokeilevan journalismin nimissä eri majoitusliikkeitä ja motelleja. Ensimmäisessä motellissa vastaanottopalvelija kieltäytyy luovuttamasta parivaljakolle huonetta ja vetoaa talon tapaan.

Hotellinjohtaja Eino Tuominen arvelee haastattelussa, että uudesta laista kirjoitettu lehtijuttu oli lisännyt vastaavien tiedusteluiden määrää. Parissa viikossa tilanne oli kuitenkin rauhoittunut ennalleen. Uuden lain myötä Tuominen uskoi hotellien palvelumahdollisuuksien paranevan, etenkin matkustavaisten kohdalla.

Puutaloon sijoitettu matkailijakoti suostuu antamaan parivaljakolle huoneen. Vastaanottaja kuitenkin kertoo, ettei liikkeen ole ollut tapana antaa yhteisiä huoneita etenkään nuorille pariskunnille. Myös tulijoiden ulkonäkö saattoi vaikuttaa huoneen saantiin.

Ajankohtaisen kakkosen toimittajat utelevat majoitusliikkeen johtajalta Ilona Kailalta hyvin provosoivaan sävyyn, pelkäsikö hän hotellistaan tulevan uuden lain takia jopa "laillinen bordelli". Kaila ei koe kyseistä mahdollisuutta kovinkaan suurena uhkana, mutta muistuttaa hotellinsa olevan kristillisessä omistuksessa.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto