Se, että lukeminen ei innosta, ei ole kirjojen vika. Eikä se aina johdu kadonneesta keskittymiskyvystäkään. Joskus sitä tarvitsee vähän apua aloitukseen. Näillä teinejä opettavan äikänmaikan vinkeillä pääsee helposti tarinan imuun.
Huolipuhe ja vanhempien valjastaminen mukaan taisteluun lukutaidon puolesta ovat omiaan tappamaan kirjoista kaiken seksikkyyden. Erityisesti kaunokirjallisuus alkaa kuulostaa nihkeältä ja todella nololta.
Puron mielestä vertaistuki on somen parasta antia.
Mediatutkija Jukka-Pekka Puro oli aina ollut aktiivinen twiittaaja ja nettikeskustelija. Mutta marraskuussa 2018 hänen twiittinsä oli päivän uutispommi.
Netti on vähentänyt merkittävästi ulkoa opettelun tarvetta, eikä pänttäämistä ylipäätään pidetä enää tehokkaana tapana oppia. Silti jotkut muistisäännöt ovat niin sitkeää tekoa, että ne ovat pinttyneet mieleen pysyvästi – muistajansa hyödyksi tai harmiksi.
Psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan yksilöllistymisen kulttuuri näkyy myös lastenkasvatuksessa. Hänen mukaansa nykyään ajatellaan, että lapsen kehitys on yksilöllistä ja unohdetaan kehityksen lainalaisuudet.
On aika esitellä Vegevalintakampanjan ensimmäinen viikkomenu. Kampanjassa olette jakaneet parhaat arjen kasviruokaohjeenne. Kiitos Päivi Lähtevänojalle, Judith Almille, Frida Allbergille sekä Katriina Lahtoselle, jotka ovat tämän viikon Vegevalintakokit.
Eläimet viestivät ääntelyllään mitä erilaisimmista asioista, kuten reviirinsä rajoista tai vaaratilanteista. Lintujen äänet ovat monelle tuttuja, mutta harva on kuullut esimerkiksi hirven mylvintää. Testaa, miten hyvin tunnistat eläimen sen äänen perusteella!
Elokuun 30. päivänä Krimillä sijaitsevassa MARGO-observatoriossa havaittiin kummallinen komeetta. Sen rata näyttää tulevan tähtienvälisestä avaruudesta ja vievän sinne takaisin.
Lappeen koulun alkutaival ei ollut helpoimmasta päästä. Koulun käytävillä kuuli haistattelua ja huorittelua, ja oppilaat olivat levottomia. Nyt siellä viihtyvät sekä oppilaat, opettajat että henkilökunta. Miten muutos Lappeenrannassa saatiin aikaiseksi?
Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa.
Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?
Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?
Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.
Opettajille apua mediakasvatukseen Uutisluokan Tripletistä.
Yle Uutisluokan Triplet-palvelun ydin on jokaiseen uutisvideoon tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien käyttöön. Palvelussa käsitellään päivittäin kolmea uutista. Kaikki Tripletissä olevat tehtävät ovat pedagogisen tiimin valmistelemia. Triplet -palvelu on osa Yleisradion Uutisluokan toimintaa.
Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?
Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.
Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.
Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.
Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.
Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.
Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.
Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.
Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.
