Valtaosa verkossa liikkuvasta harhaanjohtavasta sisällöstä on visuaalista: valokuvia, videoita, meemikuvia, feikkiprofiileja ja niin edelleen. Tästä jutusta saat Valheenpaljastajan neuvot feikkivideoiden paljastamiseen.
Talven ja kevään juhlapäivien viettoon liittyy vanhoja perinteitä, joista jotkut ovat säilyneet näihin päiviin saakka. Helsingin kaupunginmuseon tekemässä visassa tutustutaan kevään juhlaperinteisiin.
Koronavirukseen liittyvä misinformaatio leimasi vuotta 2020.
Misinformaation vuodesta 2020 ei voi puhua suomatta huomiota koronavirukselle ja siitä kiertäneille väärinkäsityksille, salaliittoteorioille ja suoranaisille huijauksille.
Tiedätkö, mikä on Irlannin pääkaupunki? Entä osaatko nimetä Albanian, Belgian tai Monacon pääkaupungit? Euroopan alueella on 46 valtiota ja niillä kaikilla on pääkaupunki. Suurin osa on varmasti tuttuja, mutta täysien pisteiden saaminen on jo haastavaa. Kokeile ja testaa tietosi!
Saako hyvistä ja huonoista kouluista puhua? Onko ok shoppailla omalle lapselle paikka hyvämaineisesta koulusta? Entä mitä tapahtuisi, jos kaikki tekisivät niin? Vastaamassa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius. Artikkeli on osa Kuuleeko koulu! -podcast-sarjaa.
Uuden Musiikin Kilpailun voitosta ja Suomen seuraavan euroviisuedustajan paikasta kisaa tänä vuonna seitsemän artistia: Oskr, Teflon Brothers x Pandora, Danny, Laura, Aksel, Blind Channel ja Ilta. Voittaja valitaan UMK-finaalissa 20.2. Kilpailubiisit julkaistaan yksi kerrallaan to 14.1. alkaen aina keskiyöllä Yle Areenassa ja YouTubessa sekä Spotifyssa ja muissa musiikin suoratoistopalveluissa. Jokainen UMK-finalisti saa biisilleen oman julkaisupäivän.
Kuukautiset ovat tärkeä ikkuna kehon toimintaan, ja siksi omaa kiertoa on hyvä seurata muutenkin kuin käytännön syistä. Naisten terveyttä laajasti tutkinut gynekologi Terhi Piltonen listaa viisi merkkiä, joita jokaisen kannattaa opetella menkoistaan lukemaan.
YleX:n uusi podcast käy läpi hiphopin salatut stoorit.
Hiphopin salatut stoorit on kymmenosainen podcast, jossa toimittajat Heini Strand ja Inka Rantakallio avaavat hiphopin kummallisimmat ja kohutuimmat tapaukset.
Kävelijät ja maastopyöräilijät ovat viime aikoina olleet törmäyskurssilla. Näin ei tarvitsisi olla, Mikko "Peltsi" Peltola kirjoittaa ja kehottaa kumpaakin osapuolta löysäämään pipoa.
Lappeen koulun alkutaival ei ollut helpoimmasta päästä. Koulun käytävillä kuuli haistattelua ja huorittelua, ja oppilaat olivat levottomia. Nyt siellä viihtyvät sekä oppilaat, opettajat että henkilökunta. Miten muutos Lappeenrannassa saatiin aikaiseksi?
Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa.
Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?
Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?
Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.
Opettajille apua mediakasvatukseen Uutisluokan Tripletistä.
Yle Uutisluokan Triplet-palvelun ydin on jokaiseen uutisvideoon tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien käyttöön. Palvelussa käsitellään päivittäin kolmea uutista. Kaikki Tripletissä olevat tehtävät ovat pedagogisen tiimin valmistelemia. Triplet -palvelu on osa Yleisradion Uutisluokan toimintaa.
Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?
Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.
Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.
Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.
Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.
Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.
Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.
Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.
Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.
