Moderaattori Saga Raippalinna uupui raskaan työn äärellä.
Kun internetin käyttö yleistyi, suomenkielisessä verkossa keskusteltiin paljon netiketistä, verkon hyvän käytöksen säännöistä. Sana on miltei kadonnut kielenkäytöstä. Hyvien tapojen vaaliminen on vaihtunut pahimman vihapuheen karsimiseen. Saga Raippalinna uupui raskaan työn äärellä.
Suomenkielisten verkkomoderaattoreiden määrää ei tiedä kukaan.
I have worked in the media in the field of audience dialogue for many years. In addition to all the good I have seen, I have encountered a huge amount of hate speech. Recently the police contacted a man who had said in an anonymous online discussion that he hoped my family would be killed by an asylum seeker. We met each other through a mediation process. This is what it was like for us.
Ovatko suomen kielen lait ja säännöt lähellä sydäntäsi?
Ovatko suomen kielen lait ja säännöt lähellä sydäntäsi? Vaanitko kielipoliisina kurittomien kansalaisten kielellistä kaahailua ja kirjoitetun kielen kaltoinkohtelua somessa?
Filippiineillä asuu 250 000 lasta kaduilla, joiden vanhemmat ovat kuolleet, vankilassa tai liian köyhiä huolehtiakseen heistä. Lasten kohtalo ei kiinnosta juuri ketään.
Opi käyttämään rohkeasti älylaitteita ja digipalveluja.
Opettele arkisia digitaitoja omaan tahtiin. Saat itseluottamusta laitteiden ja palvelujen käyttöön, siis iloa digistä! Kun kirjaudut Yle Tunnuksella, suorituksesi pysyvät tallessa.
Tässä kurssin osassa treenaillaan digiajan perussanastoa. Kirjaudu kurssille Yle Tunnuksella, niin kaikki suorituksesi pysyvät tallessa, vaikka poistut kurssilta.
Tieteellisellä tutkimuksella mainostavien geenitestiyritysten tulosraporteista löytyi Ylen selvityksessä virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja. Asiantuntijat lyttäävät testit horoskooppitason viihteeksi. Pahimmillaan ne voivat tuudittaa väärään käsitykseen omista sairausriskeistä.
Noora Kulta kertoo, miksei tule koskaan hankkimaan lapsia.
Keskustelu lapsettomuudesta on käynyt kiivaana suomalaisessa mediassa. Pekka Juntti kirjoittaa isänpäivänä julkaistussa kolumnissaan, miksi jokaisen tulisi kasvattaa lapsi. Noora Kulta osallistuu keskusteluun vastakkaisella näkemyksellä. Kulta kirjoittaa siitä, miksei hän halua lapsia.
Luomus tekee tieteellistä tutkimusta eläinnäytteiden avulla.
Helsingin Luonnontieteellisen museon kellarikerroksissa nukkuu ikuista untaan kymmeniä tuhansia eläimiä. Yleisöltä saatuja eläinnäytteitä hyödynnetään sekä luonnon monimuotoisuuden että ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. Eläimen voi tuoda museolle tai sen voi lähettää postissa.
Lappeen koulun alkutaival ei ollut helpoimmasta päästä. Koulun käytävillä kuuli haistattelua ja huorittelua, ja oppilaat olivat levottomia. Nyt siellä viihtyvät sekä oppilaat, opettajat että henkilökunta. Miten muutos Lappeenrannassa saatiin aikaiseksi?
Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa.
Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?
Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?
Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.
Opettajille apua mediakasvatukseen Uutisluokan Tripletistä.
Yle Uutisluokan Triplet-palvelun ydin on jokaiseen uutisvideoon tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien käyttöön. Palvelussa käsitellään päivittäin kolmea uutista. Kaikki Tripletissä olevat tehtävät ovat pedagogisen tiimin valmistelemia. Triplet -palvelu on osa Yleisradion Uutisluokan toimintaa.
Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?
Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.
Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.
Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.
Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.
Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.
Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.
Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.
Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.
