Hyppää pääsisältöön

Angelin tyttö Ursula Länsman, 7 vuotta

Pinna panna pussa -ohjelman (1979) keskiössä on 7-vuotias saamelaistyttö Ursula Länsman. Lisäksi tavataan Ursulan pikkusisko Tuuni sekä äiti Elli-Maarit Länsman. Perheen elon rinnalla ohjelmassa kerrotaan yksityiskohtia saamelaisten historiasta. Ursula ja Tuuni Länsman nousivat reilu vuosikymmen myöhemmin maailmanmusiikin kansainvälisiksi nimiksi musiikkiryhmä Angelin Tyttöjen jäseninä.

Ursula Länsman asuu perheineen Uutelan kylässä Inarin Pyhäjärvellä. Hän käy Riutulan ala-asteen ensimmäistä luokkaa. Koulumatkaa Ursulalla on reilut neljäkymmentä kilometriä suuntaan ja luokkatovereina kaksi toisluokkalaista saamelaistyttöä. Kolmen tytön luokka on saamenkielinen.

Saamelaislapsi tietää luonnosta paljon enemmän kuin eteläinen kaupunkilaislapsi.― Ohjelman selostaja Matti Morottaja

Ursula kulkee Riutulaan koulutaksilla, mutta koska matka on pitkä ja kelirikon aikaan vaarallinenkin, jää hän toisinaan koulun asuntolaan yöksi. Äiti Elli-Maarit on kuitenkin hyvillään siitä, että tyttärillä on mahdollisuus aloittaa koulunkäynti perheen omalla kielellä.

Saamelaisten asuma-alueena oli aikoinaan koko Suomi, sittemmin vain pohjoisimmat kunnat Suomesta. Alkuperäiskansaa asuu Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisalueilla. Vuonna 1979 Suomessa arvioitiin asuvan noin viisi tuhatta saamelaista. Suomessa käytetään alueesta riippuen kolmea erilaista saamen kieltä: pohjoissaamea (tunturisaame), koltansaamea (sää´mǩiõll) ja inarinsaamea (anarâškielâ). Ohjelmassa kielistä puhutaan kuitenkin yleisesti "saamen kielenä".

Ursula Länsman nousi myöhemmin siskonsa Tuunin kanssa tunnetuksi musiikkiyhtye Angelin Tyttöjen perustajina. Ryhmän kolmantena alkuperäisjäsenenä oli Ulla Pirttijärvi, joka hänkin oli kotoisin lähellä Norjan rajaa sijaitsevasta Angelista. Angelin Tytöt (myöhemmin nimellä Angelit) toimi aktiivisimmillaan 1990-luvun alusta vuosituhannen vaihteeseen.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto