Hyppää pääsisältöön

Angelin tyttö Ursula Länsman, 7 vuotta

Pinna panna pussa -ohjelman (1979) keskiössä on 7-vuotias saamelaistyttö Ursula Länsman. Lisäksi tavataan Ursulan pikkusisko Tuuni sekä äiti Elli-Maarit Länsman. Perheen elon rinnalla ohjelmassa kerrotaan yksityiskohtia saamelaisten historiasta. Ursula ja Tuuni Länsman nousivat reilu vuosikymmen myöhemmin maailmanmusiikin kansainvälisiksi nimiksi musiikkiryhmä Angelin Tyttöjen jäseninä.

Ursula Länsman asuu perheineen Uutelan kylässä Inarin Pyhäjärvellä. Hän käy Riutulan ala-asteen ensimmäistä luokkaa. Koulumatkaa Ursulalla on reilut neljäkymmentä kilometriä suuntaan ja luokkatovereina kaksi toisluokkalaista saamelaistyttöä. Kolmen tytön luokka on saamenkielinen.

Saamelaislapsi tietää luonnosta paljon enemmän kuin eteläinen kaupunkilaislapsi.― Ohjelman selostaja Matti Morottaja

Ursula kulkee Riutulaan koulutaksilla, mutta koska matka on pitkä ja kelirikon aikaan vaarallinenkin, jää hän toisinaan koulun asuntolaan yöksi. Äiti Elli-Maarit on kuitenkin hyvillään siitä, että tyttärillä on mahdollisuus aloittaa koulunkäynti perheen omalla kielellä.

Saamelaisten asuma-alueena oli aikoinaan koko Suomi, sittemmin vain pohjoisimmat kunnat Suomesta. Alkuperäiskansaa asuu Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisalueilla. Vuonna 1979 Suomessa arvioitiin asuvan noin viisi tuhatta saamelaista. Suomessa käytetään alueesta riippuen kolmea erilaista saamen kieltä: pohjoissaamea (tunturisaame), koltansaamea (sää´mǩiõll) ja inarinsaamea (anarâškielâ). Ohjelmassa kielistä puhutaan kuitenkin yleisesti "saamen kielenä".

Ursula Länsman nousi myöhemmin siskonsa Tuunin kanssa tunnetuksi musiikkiyhtye Angelin Tyttöjen perustajina. Ryhmän kolmantena alkuperäisjäsenenä oli Ulla Pirttijärvi, joka hänkin oli kotoisin lähellä Norjan rajaa sijaitsevasta Angelista. Angelin Tytöt (myöhemmin nimellä Angelit) toimi aktiivisimmillaan 1990-luvun alusta vuosituhannen vaihteeseen.

Näytä kartalla (Google)

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto