Hyppää pääsisältöön

Angelin tyttö Ursula Länsman, 7 vuotta

Pinna panna pussa -ohjelman (1979) keskiössä on 7-vuotias saamelaistyttö Ursula Länsman. Lisäksi tavataan Ursulan pikkusisko Tuuni sekä äiti Elli-Maarit Länsman. Perheen elon rinnalla ohjelmassa kerrotaan yksityiskohtia saamelaisten historiasta. Ursula ja Tuuni Länsman nousivat reilu vuosikymmen myöhemmin maailmanmusiikin kansainvälisiksi nimiksi musiikkiryhmä Angelin Tyttöjen jäseninä.

Ursula Länsman asuu perheineen Uutelan kylässä Inarin Pyhäjärvellä. Hän käy Riutulan ala-asteen ensimmäistä luokkaa. Koulumatkaa Ursulalla on reilut neljäkymmentä kilometriä suuntaan ja luokkatovereina kaksi toisluokkalaista saamelaistyttöä. Kolmen tytön luokka on saamenkielinen.

Saamelaislapsi tietää luonnosta paljon enemmän kuin eteläinen kaupunkilaislapsi.― Ohjelman selostaja Matti Morottaja

Ursula kulkee Riutulaan koulutaksilla, mutta koska matka on pitkä ja kelirikon aikaan vaarallinenkin, jää hän toisinaan koulun asuntolaan yöksi. Äiti Elli-Maarit on kuitenkin hyvillään siitä, että tyttärillä on mahdollisuus aloittaa koulunkäynti perheen omalla kielellä.

Saamelaisten asuma-alueena oli aikoinaan koko Suomi, sittemmin vain pohjoisimmat kunnat Suomesta. Alkuperäiskansaa asuu Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoisalueilla. Vuonna 1979 Suomessa arvioitiin asuvan noin viisi tuhatta saamelaista. Suomessa käytetään alueesta riippuen kolmea erilaista saamen kieltä: pohjoissaamea (tunturisaame), koltansaamea (sää´mǩiõll) ja inarinsaamea (anarâškielâ). Ohjelmassa kielistä puhutaan kuitenkin yleisesti "saamen kielenä".

Ursula Länsman nousi myöhemmin siskonsa Tuunin kanssa tunnetuksi musiikkiyhtye Angelin Tyttöjen perustajina. Ryhmän kolmantena alkuperäisjäsenenä oli Ulla Pirttijärvi, joka hänkin oli kotoisin lähellä Norjan rajaa sijaitsevasta Angelista. Angelin Tytöt (myöhemmin nimellä Angelit) toimi aktiivisimmillaan 1990-luvun alusta vuosituhannen vaihteeseen.

Näytä kartalla (Google)

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto