Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Matthias Alexander Castrén maksaa matkansa hengellään

Matthias Alexander Castrénista
Matthias Alexander Castrénista Kuva: Museovirasto/Yle matthias alexander castrén

Matthias Alexander Castrén (1813-1852) oli suomen kielen professori, joka tutki Siperiassa suomalaisten sukuheimojen kieliä ja tapoja.
Castrén kävi tutkimusmatkoillaan Siperiassa Baikal-järven takana aina ihan Kiinan rajoilla saakka, kertoo suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopistosta.

Tutki puoli Siperiaa ja kävi Kiinan rajalla saakka silloisilla kulkuvälineillä ennen rautateitä.

- Ne olivat aivan valtavia matkoja, joita hän taittoi silloisilla kulkuvälineillä eli siis reellä, veneellä – ennen rautateitä. Ja hänhän työskenteli yli kymmenen kansan parissa näillä tutkimusmatkoillaan!

- Castrénin isä oli pappi, mutta perhe oli köyhä. Hän sai uran alussa rahoitusta Suomalaisen kirjallisuuden seuralta ja pitkän Siperian matkan (1845-48) maksoi Pietarissa tiedeakatemia. Tätä jälkimmäistä tutkimushanketta pidettiin tärkeänä siis myös Venäjälläkin. Ennen matkaahan kukaan ei tarkkaan ottaen tiennyt mitä kansoja siellä Siperiassa asustaa. Tiedettiin vain, että siellä on suomen sukulaiskansoja kyllä, mutta heidän kielistään tai keskinäisistä suhteista ei tiedetty, toteaa Ulla-Maija Forsberg.

- Jos Castrénin lyhyttä elämää peilaa siihen mihin nykyään pystytään ja saavutetaan, niin tuntuu käsittämättömältä kuinka paljon hän ehti lyhyen elämänsä aika tehdä. Hänhän tutki valtavan monia kieliä ja aloitti karjalalla ja saamen kiellellä. Tutki puoli Siperiaa ja kävi Kiinan rajalla saakka silloisilla kulkuvälineillä ennen rautateitä. Se kuinka paljon hän ehti tehdä ja tutkia lyhyen elämänsä aika tuntuu käsittämättömältä. Castrén oli nykyaikaisen kenttälingvistiikan uranuurtaja.

Hän lähti uudestaan pidemmälle matkalla ja sehän maksoikin hänen henkensä.

- M.A. Castrén ei itse ehtinyt julkaista matkoiltaan tuomista aineistoista paljoa, mutta niiden aineistojen avullahan käsityksemme koko suomalais-ugrilaisesta kielikunnasta on sittemmin muotoutunut. Castrénin oma käsityshän oli näille tutkimusmatkoille lähtiessä se, että suomalais-ugrilaisten kielten alkukoti löytyy jostain Etelä-Siperiasta ja hän halusi todistaa, että turkkilaiset ja mongolikansojen kielet ovat suomen kielen sukulaisia, sanoo Forsberg.

- Castrénin perimmäinen tarkoitus näillä matkoilla on varmasti ollut tieteellinen uteliaisuus. Se, että hän teki nämä matkat niin ankarissa olosuhteissa, johtui siitä että hän halusi tietää juuri niiden paikkojen ja olosuhteiden ihmiset. Keitä siellä asui ja eli oli aivan avoin kysymys siihen aikaan. Hänhän sairastui jo ensimmäisellä matkallaan tuberkuloosiin. Siitä huolimatta hän teki töitä koko ajan ja palasi aikanaan Suomeen vuodeksi kohentelemaan terveyttään. Sitten lähti vielä uudestaan vielä pidemmälle matkalla ja sehän maksoikin hänen henkensä.

- Jälkipolville Castrénin perinnöstä on jäänyt hänen kehittelemänsä kenttätyömenetelmät ja tietenkin se kokonaisuus, jonka perusteella kielikuntamme on hahmotettu on myöskin tärkeää. Hänen asemansa suomalais-ugrilaisen kielitieteen perustajana on ihan kiistaton, toteaa kertoo suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuolematon Jeanne Moreau on Teemalauantain tähti

    Pitkä ilta Jeanne Moreaun (1928–2017) seurassa.

    Teemalauantai 20.1.2018 on suurenmoisen ranskalaisnäyttelijän muistoilta. Jeanne Moreau (1928–2017) olisi täyttänyt 90 vuotta 23.1. Teemaillassa nähdään elokuvat Hissillä mestauslavalle ja Kuolematon tarina sekä dokumentti Moreausta vuodelta 2007.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman alkukevään 2018 elokuvat

    Elokuvia viitenä päivänä viikossa

    Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Teeman elokuvafestivaalin ajankohta on 20.–24.3.