Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Matthias Alexander Castrén maksaa matkansa hengellään

Matthias Alexander Castrénista
Matthias Alexander Castrénista Kuva: Museovirasto/Yle matthias alexander castrén

Matthias Alexander Castrén (1813-1852) oli suomen kielen professori, joka tutki Siperiassa suomalaisten sukuheimojen kieliä ja tapoja.
Castrén kävi tutkimusmatkoillaan Siperiassa Baikal-järven takana aina ihan Kiinan rajoilla saakka, kertoo suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopistosta.

Tutki puoli Siperiaa ja kävi Kiinan rajalla saakka silloisilla kulkuvälineillä ennen rautateitä.

- Ne olivat aivan valtavia matkoja, joita hän taittoi silloisilla kulkuvälineillä eli siis reellä, veneellä – ennen rautateitä. Ja hänhän työskenteli yli kymmenen kansan parissa näillä tutkimusmatkoillaan!

- Castrénin isä oli pappi, mutta perhe oli köyhä. Hän sai uran alussa rahoitusta Suomalaisen kirjallisuuden seuralta ja pitkän Siperian matkan (1845-48) maksoi Pietarissa tiedeakatemia. Tätä jälkimmäistä tutkimushanketta pidettiin tärkeänä siis myös Venäjälläkin. Ennen matkaahan kukaan ei tarkkaan ottaen tiennyt mitä kansoja siellä Siperiassa asustaa. Tiedettiin vain, että siellä on suomen sukulaiskansoja kyllä, mutta heidän kielistään tai keskinäisistä suhteista ei tiedetty, toteaa Ulla-Maija Forsberg.

- Jos Castrénin lyhyttä elämää peilaa siihen mihin nykyään pystytään ja saavutetaan, niin tuntuu käsittämättömältä kuinka paljon hän ehti lyhyen elämänsä aika tehdä. Hänhän tutki valtavan monia kieliä ja aloitti karjalalla ja saamen kiellellä. Tutki puoli Siperiaa ja kävi Kiinan rajalla saakka silloisilla kulkuvälineillä ennen rautateitä. Se kuinka paljon hän ehti tehdä ja tutkia lyhyen elämänsä aika tuntuu käsittämättömältä. Castrén oli nykyaikaisen kenttälingvistiikan uranuurtaja.

Hän lähti uudestaan pidemmälle matkalla ja sehän maksoikin hänen henkensä.

- M.A. Castrén ei itse ehtinyt julkaista matkoiltaan tuomista aineistoista paljoa, mutta niiden aineistojen avullahan käsityksemme koko suomalais-ugrilaisesta kielikunnasta on sittemmin muotoutunut. Castrénin oma käsityshän oli näille tutkimusmatkoille lähtiessä se, että suomalais-ugrilaisten kielten alkukoti löytyy jostain Etelä-Siperiasta ja hän halusi todistaa, että turkkilaiset ja mongolikansojen kielet ovat suomen kielen sukulaisia, sanoo Forsberg.

- Castrénin perimmäinen tarkoitus näillä matkoilla on varmasti ollut tieteellinen uteliaisuus. Se, että hän teki nämä matkat niin ankarissa olosuhteissa, johtui siitä että hän halusi tietää juuri niiden paikkojen ja olosuhteiden ihmiset. Keitä siellä asui ja eli oli aivan avoin kysymys siihen aikaan. Hänhän sairastui jo ensimmäisellä matkallaan tuberkuloosiin. Siitä huolimatta hän teki töitä koko ajan ja palasi aikanaan Suomeen vuodeksi kohentelemaan terveyttään. Sitten lähti vielä uudestaan vielä pidemmälle matkalla ja sehän maksoikin hänen henkensä.

- Jälkipolville Castrénin perinnöstä on jäänyt hänen kehittelemänsä kenttätyömenetelmät ja tietenkin se kokonaisuus, jonka perusteella kielikuntamme on hahmotettu on myöskin tärkeää. Hänen asemansa suomalais-ugrilaisen kielitieteen perustajana on ihan kiistaton, toteaa kertoo suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Kommentit
  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri