Hyppää pääsisältöön

Noitavainoja, orjuutta ja ongelmanuori Mannerheim – Suomessa on tapahtunut karmeita asioita, joista moni ei tiedä

Pimeä historia -tv-dokumenttisarja vie katsojat Suomen historian tuntemattomimpiin, synkimpiin ja pimeimpiin hetkiin.

Synkkyys on dosentti Teemu Keskisarjan juttu. // Kuva: Teemu/YleX

Hailuoto on Oulun vieressä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva saari. Vuonna 1714 saarella tapahtui joukkomurha. Venäläiset kasakat tappoivat kirveillä yli 800 suomalaista Pohjanmaalta pennutta ihmistä, pohjanmaan pakolaista. Elettiin Isovihan aikaa.

Kolmesataa vuotta myöhemmin Hailuotoon kurvasi maastoauto. Kuskina oli luokanopettaja, stand up -koomikko Marko Kämäräinen. Pelkääjän paikalla istui historioitsija Teemu Keskisarja. He saapuivat Hailuotoon tekemään avausjaksoa Pimeä historia -dokumenttisarjaan, jota esitetään Ylen kanavilla.

_Pimeästä historiasta _tulikuusiosainen sarja, jossa Kämäräinen ja Keskisarja vierailevat valikoiduissa kohteissa ja valaisevat paikan synkkää historiaa paikallisten kanssa.

Historijoitsijan suhde televisioon on, noh, ongelmallinen.

"Televisio ja ainakin ei-kaupalliset kanavat ovat järki-ihmisten kulttuurityötä verrattuna internetin keinoelämään ja suureen saatanaan."― Teemu Keskisarja
historioitsija

- Olen aina pitänyt televisiota hömppänä, koska olen kirjaihminen. Nykyaikana vaihtoehto on vielä viheliäisempi. Televisio ja ainakin ei-kaupalliset kanavat ovat järki-ihmisten kulttuurityötä verrattuna internetin keinoelämään ja suureen saatanaan, Keskisarja sanoo YleX Etusivun haastattelussa.

Keskisarja on historioitsija, joka valmistaa suuryrityksille historiikkeja tilaustyönä. Näiden lisäksi Keskisarja tutkii pimeitä, synkkiä ja kyseenalaisia tapahtumia Suomen historiasta. Hän on tutkinut sotia ja murhaajia; yliopiston väitöskirjan Keskisarja teki 1700-luvun eläimiin sekaantujista Suomessa.

- Mikään ei myy nykyisessä kirja-alan laskusuhdanteessa, mutta pimeydellä voi saada väkinäisesti muutaman opuksen myydyksi, Keskisarja kertoo.

44-vuotias Keskisarja pääsi Helsingin yliopistoon 30-vuotiaana minimipisteillä, heikoimpana sisään päässeenä. Keskisarja luki itsensä tohtoriksi neljässä vuodessa. Arvosanoilla ei ollut historioitsijalle merkitystä. Keskisarjan mukaan tärkeintä oli kävellä koulu nopeasti läpi.

Nyt hän toimii Suomen ja Pohjoismaiden historian dosenttina Helsingin yliopistossa. Keskisarja on huomannut, että viime vuosien aikana opiskelijoiden kiinnostus historian opiskeluun on vähentynyt: esimerkiksi yliopiston luentokursseilla istuu vain muutamia, koska valtaosa kokee helpommaksi suorittaa kurssit netissä.

- Luulemme, että internet on ikuinen, mutta katsellaanpa 10-20 vuoden kuluttua, kuka viimeiseksi nauraa.

Mutta miksi kirjaihminen ja nettiä vastustava Keskisarja päätyi tv-dokkarin pariin? Syy on yksinkertainen.

- Kuivia yliopiston dosentteja kukaan ei jaksa kuunnella työhuoneessa. Pakko mennä pääkallopaikalle, Keskisarja sanoo.

Tiesitkö näitä asioita Suomen historiasta?

Ensimmäinen jakso Pimeää historiaa nähtiin maanantaina 14. joulukuuta. Jokaisessa jaksossa kerrotaan synkkiä asioita Suomen historiasta. Aiheet eivät ole tabuja, mutta ne ovat sellaisia, ettei niistä ole saatavilla kovin paljon tietoa.

- Aiheet valittiin siltä kantilta, että jokainen ei sijoittunut Helsinkiin eikä lähimenneisyyteen 1900-luvulle, Keskisarja sanoo.

1. Hailuodon pakolaisleiri

Isovihan aikaan, vuonna 1714, venäläiset kasakat tappoivat Hailuodon saarella yli 800 suomalaista.

Tärkein ryöstösaalis oli työkykyinen ihminen. Venäjälle vietiin orjiksi yli 20 000 suomalaista, joista puolet oli lapsia. Suomesta vietiin väkilukuun suhteutettuna orjia enemmän kuin Afrikasta.

"Tuolloin kaikki hengissä olevat olivat kidutettuja, raiskattuja luurankoja, joilla ei ollut mitään toivoa paremmasta huomisesta."― Teemu Keskisarja,
historioitsija

- Tuolloin kaikki hengissä olevat olivat kidutettuja, raiskattuja luurankoja, joilla ei ollut mitään toivoa paremmasta huomisesta, Keskisarja sanoo.

2. Verinen Viipuri

Vuonna 1918 Viipuri oli Suomen kakkoskaupunki. Kaupungissa sijainneessa Pietisen tehtaassa ammuttiin lähtölaukaukset Suomen sisällissodalle. Viipurin lääninvankilassa koettiin punaisen terrorin suurimmat julmuudet. Valkoiset teloittivat yhdellä kertaa yli 200 venäläistä siviiliä.

3. Suomalaisen terrorismin synty

1900-luvun alussa ruotsinkielisen nuoret miehet halusivat suomalaistaa Suomen. Yksi tunnetuimmista ja fanaattisimmista tilanteista tapahtui vuonna 1904, kun suomenruotsalainen Eugen Schauman ampui Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin.

Samoihin aikoihin Suomessa syntyi ensimmäinen terroristisolu. Solun nimi oli Verikoirat, Blodhundarna. Pommit räjähtelivät Helsingin kaduilla. Solun tukikohta sijaitsi Esplanadin hienoimmassa kerrostalossa, jonka ikkunasta näkyi Runebergin patsas.

4. Raatteen tie

Yksi Suomen historian tärkeimmistä tapahtumista kävi vuonna 1940 Raatteen tiellä. Suomalaiset pysäyttivät Suomussalmen Raatteen tiellä Neuvostoliito avuksi tulleen ukrainalaisjoukon etenemisen. Jos suomalaiset olisivat kokeneet tappion, Neuvostoliitto olisi todennäköisesti voinut vallata Pohjois-Suomen melko helposti. Suomi olisi menettänyt maarajansa Ruotsin ja Norjan kanssa.

Mutta 1700 korven asukasta jäi evakuoimatta. Mitä heille kävi? Miltä suomalainen sankaritarina näyttää niiden tuhansien ukrainalaisten näkökulmasta, joille metsätie keskellä hyistä erämaata muodostui helvetilliseksi vankilaksi?

5. Ahvenanmaan noitavainot

Pohjolan ensimmäinen järjestelmällinen noitavaino koettiin Ahvenanmaalla 1660-luvulla. Kuudestatoista noidaksi epäillystä naisesta seitsemän tuomittiin kuolemaan. Naiset mestattiin tai poltettiin roviolla.

6. Ongelmanuori Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim oli Suomen kuudes presidentti. Hän on yksi Suomen historian keskeisimmistä henkilöistä.

Hän olisi voinut elää hyvin toisenlaisen elämän, sillä hänen lapsuusaikansa oli äärimmäisen raaka.

- Äiti kuoli, isä hylkäsi ja lähti rakastajattaren matkaan, talous kosahti täysin, koti myytiin, hänet erotettiin kahdesta koulusta ja joutui mahdollisesti vastoin tahtoaan homoseksuaaliseen suhteeseen, Keskisarja kertoo.

Pimeä historia esitetään Ylen TV1-kanavalla maanantaisin kello 20. Jaksot ovat nähtävillä Yle Areenassa vuoden ajan.

Lue myös:

Suomen Miss Maailma -edustaja ei esiinny pilailupuodin lapinpuvussa – "Tapahtui suuri virhe"

Maailmalla innostuttiin Suomen ”perustulomallista” – Kela joutui heti oikomaan uutisia