Hyppää pääsisältöön

Pakanajuhlissa ammennetaan kalevalaisuudesta ja luodaan uusia perinteitä

Elämänmuutoksiin liittyvät traditiot eivät kuulu vain uskonnollisten yhteisöjen jäsenille. Ohjelmassa Pohjatähden alla: Pakanat juhlivat (2003) esiteltiin viisi tunnustuksetonta tapaa juhlia elämän tärkeitä käännekohtia.

Ohjelma alkaa mystisistä kuvista. Vedessä seisoo hiljainen joukko, josta osa näyttää siltä, kuin he olisivat tupsahtaneet siihen suoraan Kalevalasta. Heidän edessään harmaahapsinen, paksupartainen mies kantaa vedellä täytettyä saviruukkua olallaan. Sitten mies kaataa ruukusta vettä heidän päällensä.

Käynnissä on vanhasuomalaisten kasteenpesijöiden kasteenpoistoseremonia. Parrakas mies on Juha "Korppi" Jaakkola, ja hän valottaa vanhasuomalaisten ikivanhoja traditioita. Hän kertoo, että vanhasuomalaisuus ei ole uskonto vaan hyvin vanha maailmankuva ja ihmiskäsitys. Heille on erityisen tärkeää hahmottaa, mistä ihminen on tullut, kuka hän on ja onko hän joku.

"Täällä astutaan takaisin siihen, mitä me olemme, ei siihen, mitä meidän halutaan olevan, vaan mitä me oikeasti olemme tällaisina suomalaisina: suvuttomia, sieluttomia ja säädyttömiä", Jaakkola valottaa vanhasuomalaisten traditiota.

Nuoria Prometheus-leirillä Ylöjärvellä kesällä 2003.
Prometheus-leirin päätteeksi nuoret saavat seppeleen. Nuoria Prometheus-leirillä Ylöjärvellä kesällä 2003. Kuva: Yle kuvanauha aikuistuminen

Seuraavaksi ohjelmassa vieraillaan Prometheus-leirillä Ylöjärvellä. Se on vaihtoehtoinen aikuistumisleiri niille, jotka eivät käy rippikoulua. Kuitenkin myös jotkut rippileirin käyneet ovat halunneet osallistua Prometheus-leirille. Leirillä tutkitaan uteliaasti erilaisuutta, keskustellaan nuoria askarruttavista, tärkeistä asioista kuten heidän paikastaan yhteiskunnassa sekä esimerkiksi päihderiippuvuuksista.

Prometheus-leirin apuohjaaja Satu Viljanen kertoo oman leirikokemuksensa olleen aikoinaan niin ainutlaatuinen ja merkittävä, ettei hän halunnut lopettaa sitä yhteen viikkoon. Niinpä hän hakeutui apuohjaajaksi.

"Vau! Onks tää nyt sitä henkistä kasvua?" Viljanen kuvailee tuntojaan leirin päätteeksi.

Hääpari suutelee niityllä.
Tuula Alajoen ja Robert Skálan häissä lausuttiin Kantelettaren runoja. Hääpari suutelee niityllä. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
Hautakivi kalliolla
Jotaarkka Pennasen vanhemmat on haudattu mökkimaalle. Hautakivi kalliolla Kuva: Yle kuvanauha hauta
Vauva hymyilee
Susila sai nimensä nimenantojuhlissa. Vauva hymyilee Kuva: Yle kuvanauha nimenantojuhlat

Entä millaiset häät voivat olla ilman papin aamenta? Esimerkiksi kalevalaishenkiset, kuten Tuula Alajoen ja hänen tšekkiläisen sulhasensa Robert Skálan häät. Papin sijaan seremoniamestarina toimii näyttelijä Aliisa Pulkkinen. Hän kertoo, että hänen taiteilijaystäväpiirissään on luotu aivan uusia ja omia traditioita juhlahetkiin.

"Aina löytyy joku trubaduuri tai runonlausuja, joka tekee siitä juhlasta hienon", Pulkkinen sanoo.

Ohjaaja Jotaarkka Pennasen vanhemmat on haudattu oman mökin pihamaalle. Vanhemmat kunnioittivat eri uskontoja, mutta koska he olivat itse panteisteja, he eivät halunneet tulla haudatuiksi uskonnollisin menoin kirkkomaalle. Avioparin hautakiveen on kaiverrettu Pennasen isän runo, josta käy ilmi, miksi tämä halusi tulla haudatuksi näin.

Viimeisenä ohjelmassa käsitellään nimenantojuhlia, jotka ovat tunnustukseton vaihtoehto ristiäisille. Tiina Hänninen kertoi valinneensa tyttärelleen Susilalle nimenantojuhlat jo pelkästään siitä syystä, että tytön isän suku on Intian-, Nepalin- ja Tiibetin-alueilta kotoisin. Ja vaikka isä olisikin ollut suomalainen, Hänninen olisi kuitenkin valinnut nimiäiset ristiäisten sijaan.

"Mä itse henkilökohtaisesti kannatan sitä, että lapsi voi myöhemmin itse valita oman uskontokuntansa, minkä valitsee, jos valitsee", Hänninen selittää.

Susilan nimenantojuhlat muotoutuivat kummien kanssa vasta juhlien aamuna. Jokainen kummi sai lausua jonkin runon tai laulaa laulun. Lisäksi jokainen kummi antoi Susila-vauvalle oman lahjansa: yksi antoi myötätunnon lahjan, toinen kuuntelemisen lahjan ja kolmas rakkauden lahjan. Aivan kuin Prinsessa Ruususessa konsanaan.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.