Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Juhani Nuorvalan puheenvuoro

Säveltäjä Juhani Nuorvala.
Säveltäjä Juhani Nuorvala. Kuva: Yle/Laila Kangas juhani nuorvala

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 16.12.2015 Musiikkitalon kahvilassa - puheenvuorojen sarjan viimeisenä - vuorossa oli säveltäjä Juhani Nuorvala. Täältä löydät kaikki puheet.

Säveltäjän tavallisia mietteitä

Kun hallituksemme, tuo kauhukabinetti, parhaillaan murskaa hyvinvointiyhteiskuntaamme, koulutustamme ja sivistystämme, säveltäjän mietteet oman etuoikeutetun työnsä pikku vastoinkäymisistä tuntuvat melkein noloilta. Mutta lähden siitä, että voitamme tämän antikulttuurisen painajaisen, ja Suomi säilyy maana, jossa konserttimusiikin säveltäjillä on erinomaiset työolot ja Yleisradio säilyy taidemusiikkikulttuurimme peruspilarina ja koko kansan yliopistona. Joten tässä seuraa säveltäjän tavallisia mietteitä.

Kun ulkomailla kantaesitetty ja levytetty orkesteriteos esitetään Suomessa ensi kertaa seitsemäntoista vuoden kuluttua, kun huippuorkesterin kotisäveltäjänä kirjoitetut teokset saivat kahdeksantoista vuotta sitten innokkaan vastaanoton, mutta niitä ei sittemmin levytetä eikä juuri esitetä, kun kymmenen vuotta sitten valmistuneen kamarioopperan produktio neljännen kerran peruuntuu - voi kai sanoa, että säveltäjän elämä opettaa kärsivällisyyttä.

Orkesterilaitoksen ja oopperan kaltaiset instituutiot ovat jähmeitä, ja odottelu ja satunnaiset pettymykset kuuluvat kaikkien taitelijoiden elämään. Oikeasti asiani suomalaisena säveltäjänä ovat hyvin. Loistavat muusikot ovat soittaneet ja tallentaneet musiikkiani, ja he pyytävät minulta sävellyksiä. Olen saanut työskennellä myös teatterissa ja nauttia yhteisen taiteellisen päämäärän toteuttamisesta työryhmän kanssa ja tuntea, että omaan työhön kohdistuu konkreettinen tarve.

Juhani Nuorvala piti viimeisen puheenvuoron Suomen säveltäjien puheenvuorojen sarjassa Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna Kantapöydässä 16.12.2015.
Juhani Nuorvala piti viimeisen puheenvuoron Suomen säveltäjien puheenvuorojen sarjassa Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna Kantapöydässä 16.12.2015. Juhani Nuorvala piti viimeisen puheenvuoron Suomen säveltäjien puheenvuorojen sarjassa Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna Kantapöydässä 16.12.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas juhani nuorvala

Säveltäminen on sitä että loihdin ilmoille sellaista musiikkia, jota juuri minä haaveilen kuulevani. Tietysti itse tekeminen on palkitsevaa, ja toki vanhoja töitään arvioi kriittisesti, uudet ideat mielessä. Mutta silti amerikkalaismaestro John Coriglianon tunnustus tuntuu joskus osuvalta: ”Ettekö voi soittaa vanhoja kappaleitani? Inhoan säveltämistä! Rakastan sitä että minulla on valmis sävellys!”

On selvää, että kaikkea musiikkia ei soiteta ensiesityksen jälkeen, ja syy on usein musiikissa itsessään. Mutta muita syitä on myös. Pienessä maassamme premiäärit sekä harvat nimet ja tyylisuunnat tulevat helposti hallinneeksi nykymusiikin näyttämöä. Musiikki-instituutiomme eivät täysin heijasta nykymusiikin suurenmoista monimuotoisuutta. Säveltaiteemme soiva muisti on lyhyt. Kunpa Yleisradio saattaisi verkkoarkistoon kantanauha-aarteistonsa, kunpa orkesterit pystyisivät laittamaan omat arkistonauhoituksensa verkkoon, jotta suomalaisen nykymusiikin kirjo olisi ihmisten kuultavissa ja löydettävissä.

Merkillinen ammatti. Kaikki se työ ja vaiva muutamaa soittokertaa varten. Mutta unelma-ammatti kuitenkin.

Juhani Nuorvala

Säveltäjä Juhani Nuorvalalla oli Kantapöydän lähetyksessä 16.12.2015 mukana myös koiransa Sabrina.
Mukana Kantapöydässä oli myös Juhani Nuorvalan Sabrina-koira. Säveltäjä Juhani Nuorvalalla oli Kantapöydän lähetyksessä 16.12.2015 mukana myös koiransa Sabrina. Kuva: Yle/Laila Kangas sabrina

#sibelius150 #ajassasoi

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua