Hyppää pääsisältöön

Geenimuuntelu uhkaa luontoa ja parantaa leukemiaa

Kasvien geenimuuntelu on aiheuttanut Suomessa paljon vastustusta. Geenimuuntelun vastustajat ovat huolissaan pitkäaikaisten tutkimustulosten puuttumisen vuoksi sekä siksi, että siirtogeenien on huomattu siirtyvän viljelykasveista myös luonnonkasveihin. Silti geenimuunneltuja kasveja viljellään runsaasti ympäri maailmaa, ja moni possu ja broileri syö gm-rehua. Siirtogeenisiä kasveja käytetään myös lääketeollisuudessa. Geenien muunteluun paneutuivat Prisma Studio ja Kuningaskuluttaja 2010-luvulla.

Prisma Studio -ohjelma vuodelta 2011 kertoo helppotajuisesti mitä geenimuuntelulla tai -manipuloinnilla tarkoitetaan. Geenimuuntelu tarkoittaa sitä, että eliön geeniin on lisätty pätkä jonkin toisen eliön geenejä. Varsinkin tehotuotetun soijan ja maissin geeniperimää on muutettu liittämällä kasviin keinotekoinen virus, jolloin kasvi on saanut uusia ominaisuuksia. Haluttu ominaisuus on yleensä ollut joko kyky sietää rikkaruohomyrkkyä tai tuottaa sellaista itse.

Ohjelma tuo myös esiin geenimuuntelun toisen tärkeän käyttötarkoituksen: lääkekasvien ominaisuuksien parantaminen. Ohjelmassa vieraillaan Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n Otaniemen laboratoriossa, jossa kasvatetaan punatalviota. Tuosta tutusta koristekasvista eristetään bioaktiivisia aineita, joita käytetään leukemialääkkeissä. Punatalvion lääkevaikutus on tiedetty pitkään, mutta geeniteknologian kehitys on tehostanut lääkekasvien käyttöä.

Prisma Studion jaksossa näytetään, kuinka punatalviota manipuloidaan tuottamaan lääkeaineeksi tarvittavaa bioaktiivista ainetta. Parhaiten juuri punatalviota manipuloi agrobakteeri, joka on yleinen maaperäbakteeri.

Punatalvion lehteä leikataan, jotta kasvia voidaan geenimanipuloida
Punatalvion geenimanipulaatio aloitetaan leikkaamalla sen lehti. Punatalvion lehteä leikataan, jotta kasvia voidaan geenimanipuloida Kuva: yle kuvanauha geenimanipulaatio
Agrobakteeria maljassa.
Seuraavaksi otetaan maljalla viljeltyä agrobakteeria neulaan. Agrobakteeria maljassa. Kuva: Yle kuvanauha bakteerimalja
Punatalvion lehteä rapsutetaan bakteerineulalla
Bakteeria levitetään neulalla lehden pintaan. Punatalvion lehteä rapsutetaan bakteerineulalla Kuva: Yle kuvanauha geenimanipulaatio

Haavoitetun lehden pinnalla oleva bakteeri hakeutuu kasvin solun sisään. Solun tumassa tapahtuu mutaatio, kun bakteerin genomi hakeutuu osaksi kasvin omaa genomia. Punatalvion tapauksessa tuo bakteerista tullut genomi lisää vinkristiinin tuotantoa kasvissa. Vinkristiini on se kasvin osa, jota käytetään leukemialääkkeessä. Helpoin tapa tehdä geenimuuntelua on bakteerien ja virusten avulla, mutta ruokakasvien kohdalla ongelmaksi saattavat muodostua nimenomaan nuo manipulaatioon käytetyt virukset ja bakteerit. Geenimuuntelun vastustajien yksi huolenaihe onkin, että ravinnon kautta bakteerien ja virusten geenit jättävät jälkensä myös eläimiin.

"On sitten tavallinen kasvi tai siirtogeeninen kasvi, ne ovat koostumukseltaan kaikki samanlaisia. Meidän ja eläinten aineenvaihdunnassa niitä käsitellään samalla lailla ravintoaineena kuin mitä tahansa luontaisia geenejä", maa- ja metsätalousministeriön kaupallinen neuvos Leena Mannonen kertoi Prisma Studion haastattelussa. Hän kuitenkin myönsi, että pieniä geenimuunneltujen kasvien dna-pätkiä on löydetty eläinten ulosteista.

Virusten ja bakteerien lisäksi geenejä voidaan manipuloida muun muassa sinkkisorminukleaaseilla eli niin sanotuilla molekyylisaksilla. Myös tämä geenimuuntelutapa esitellään Prisma Studio -ohjelmassa. Sinkkisorminukleaasien avulla pystytään kokonaan vaihtamaan haluttuja geenejä ja näin lisäämään kasveihin kokonaan uusia ominaisuuksia.

Siirtogeeniä on löydetty jopa 20 kilometrin päässä viljelypaikasta luonnonvaraisesta paikasta― Irma Saloniemi

Geenimanipuloidut kasvit huolettavat myös ympäristöihmisiä. Gm-kasvien peltoviljelyyn liittyy huoli siitä, että siirtogeeniset kasvit karkaavat luontoon. Viljelykasvien on todistettu risteytyneen lähisukuisten luonnonkasvien kanssa, geneetikko Irma Saloniemi kertoo Prisma Studio -ohjelmassa.

"Tämä on evolutiiviselta kannalta muuntogeenisten kasvien tutkimisen yksi suurimmista tieteellisistä saavutuksista. Nyt ne tiedetään paljon paremmin. Totta kai ne risteytyy", sanoi Saloniemi.

Yksi eniten käytetty siirtogeeninen ominaisuus, eli kyky sietää rikkakasvimyrkkyjä, on siirtynyt myös rikkakasveihin, joten torjunta-aine ei enää toimi niihin.

Toinen uhkakuva on, että emme tiedä mitä tapahtuu, kun tutustutamme täysin vieraita geenejä aivan uuteen eliöön, johon se ei normaalin evoluution myötä eksyisi, kasvinsuojelun professori Kari Saikkonen kertoo Prisma Studiossa. Helsingin yliopistossa tutkitaan gerberoita, joihin on siirretty geenejä rotilta.

Prisma Studion lopussa nähdään vielä kuinka ohjelman toimittajat testaavat meduusan geenin siirtämistä banaanikärpäsiin.

Soija on yksi eniten viljellyistä siirtogeenisistä kasveista. Sitä käytetään eläinten rehuna ympäri maailmaa. Myös suomalaiset lihantuottajat syöttävät karjalleen soijaa, kerrotaan Kuningaskuluttajassa vuodelta 2013.

Myös Kuningaskuluttajassa haastateltu kaupallinen neuvos Leena Mannonen kertoi ohjelmassa, että geenimuunnellulla rehulla kasvatetun lihan syöminen ei ole terveydelle haitallista. Hänen mielestään osa aihetta koskevista tutkimuksista ja artikkeleista ovat olleet tarkoitushakuisia.

GMO-vapaa Suomi -kampanjassa toimiva solubiologi Liisa Kuusipalo pohti ohjelmassa, että häntä ei suorastaan pelottaisi syödä geenimuunneltua rehua syönyttä possua, mutta hän ei haluaisi olla koekaniinina geenimuunnellun ruoan syömisen pitkäaikaisvaikutukselle. Hänen mielestään geenimuunnellun ruoan suurin ongelma on pitkäaikaistutkimusten puuttuminen.

Jos halutaan olla niin paksupäisiä, että pitää tämäkin virhe katsoa loppuun asti, niin sitten pitäisi ainakin merkitä ne puhtaat tuotteet― Liisa Kuusipalo

"Me puhutaan nyt ihmiskunnan historiassa ihan uudesta menetelmästä. Luonnossa ominaisuudet eivät ole yleensä siirtyneet tällä tavalla", Kuusipalo muistutti. Hänen mukaansa vaarana voi olla, että elimistöömme tulee virusmaisesti käyttäytyvää geneettistä materiaalia, joka voi aiheuttaa syöpää. Kuusipalon mukaan eläinkokeissa on havaittu syöpien ja maksa- ja munuaisvaurioiden lisääntymistä.

Kuningaskuluttajan toimittaja Maarit Åström-Kupsanen soitti Snellmanille, Atrialle, Saarioiselle ja HK:lle ja kysyi mitä possut ja broilerit syövät. Selvisi, että vuonna 2013 vain Snellman pystyi sanomaan, että sen possut eivät syö gm-rehua. Atria osasi kertoa, että 80 prosenttia sen tuottajien possuista syö gmo-vapaata rehua, mutta lopuista se ei osannut sanoa. Saarioinen ei tiennyt mitä sen tuottajat possuilleen syöttävät, ja HK kertoi, että osa eläimistä on todennäköisesti syönyt gm-rehua. Ohjelmassa kuitenkin muistutettiin, että kysely koski suomalaista lihaa. Esimerkiksi tanskalainen possu on yleensä aina syönyt geenimuunneltua rehua.

HK:n kohdalla vastaus koski myös broileria. Muista taloista Snellman ei tuottanut lainkaan suomalaista broilerinlihaa ja Atrian ja Saarioisten broilerit eivät syöneet geenimuunneltua rehua. Saarioinen käytti broileripakkauksissaan GMO-vapaa -merkintää, mutta tämä oli EU:n asetuksen mukaan tulossa kielletyksi. EU-lainsäädäntö kieltää markkinoimasta gm-vapautta siipikarjassa.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.