Hyppää pääsisältöön

Pessimismi-ilta tuo eloa Puolangan kesään

Velkaisen Puolangan asukkaat ovat niin pessimistisiä, että yksi heistä, "joutonoomi" Arto Korkatti, keksi piirteelle omistetun kesätapahtuman. Eila Luukkonen vieraili Puolangalla vuonna 2008.

Korkatti pitää kainuulaisen kunnan pahimpana ongelmana työpaikkojen puutetta. Peruspessimistiksi itseään kuvaileva mies ei luonnollisesti myönnä tietävänsä ratkaisua tilanteeseen. Yksi kuningasidea Korkatilla kuitenkin on ollut: pessimismi-ilta Puolankaan. Paikallinen kulttuuriyhdistys tarttui ehdotukseen ja ryhtyi järjestämään kesätapahtumaa.

Kyllä se aika epäonnistunut tyyppi on.― Puolanka-lehden päätoimittaja Tuomo Seppänen tapahtuman järjestäjä Arto Korkatista

Matkailuyhdistys Puolanka-Paljakan mukaan Puolangan pessimismipäivät -"tapahtuma" alkaa vuoden alusta ja päättyy sen loppuun. Huipennus on heinäkuussa pidettävässä pessimismi-illassa, "jos sitä kukaan jaksaa järjestää". Tapahtuma on kaupallistettu myymällä aiheeseen liittyviä rintamerkkejä, paitoja, kirjoja ja muuta oheistavaraa.

Ohjelmisto jättää tietysti toivomisen varaa. Tapahtumaan kuuluu muun muassa pessimismihenkinen runoilta, mutta Korkatin mukaan tarjonta on huonoa. Paikallinen kauppias Jaakko Paavola esiintyy Rienapojissa, jossa tulkitaan "enemmän tai vähän epäonnistuneita liikemiehiä". Paavola ei sanoisi Rienapoikia näytelmäksi vaan pikemminkin surkeaksi kuvitelmaksi.

Puolanka-lehden päätoimittaja Tuomo Seppänen summaa kunnan tilanteen: vuoden 1860 tienoilla alkoi lomautus ja lama, jota on jatkunut sujuvasti tähän päivään asti. Arto Korkatista Seppänen tokaisee: "Kyllä se aika epäonnistunut tyyppi on."

Pessimismi-ilta vaikuttaa kuitenkin tuoneen kaivattua elämää Puolangan kesään. Tapahtumaa järjestetään yhä, ja ohjelmistossa on angstista tyttökuoroa, "jonkinsortin paneeli", valituskuoroa ja Vuoden Vätyksen kruunaus.

Näytä kartalla (Google)

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto