Hyppää pääsisältöön

Pyhän Jaakobin tie vie pyhiinvaeltajat Santiago de Compostelaan

Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitin määränpää on Santiago de Compostelan kaupunki Luoteis-Espanjassa. Euroopan pisimmäksi kutsutulla pyhiinvaellusreitillä kulki myös toimittaja Kirsi Jansa. Matkaseuranaan hänellä oli pyhiinvaeltajia kaikkialta maailmasta. Monen matkalaisen tavoitteena oli kulkea reitti 33 päivässä ja olla perillä 25. heinäkuuta Jaakobin päivänä. Jos tuo päivä osuu sunnuntaiksi, legendan mukaan syntinen saa messussa kaikki syntinsä anteeksi. Euroopan vuoksi -ohjelmassa seurattiin Jansan ja hänen matkakumppaneidensa taivallusta vuonna 2000.

Pyhiinvaellusreitti tunnettiin jo keskiaikana. Pyhä tie kohti Santiago de Compostelaa sai alkunsa 700-luvulla eaa. hautalöydön vuoksi. Hautaa on pidetty Santiagon apostolin Jaakobin hautana. Apostoli Jaakob oli Uuden Testamentin mukaan yksi Jeesuksen opetuslapsista ja apostoleista sekä Johannes Kastajan veli.

Jaakobin pyhiinvaellusreitti ei ole yksittäinen tie vaan pyhiinvaellusreitiksi luetaan useampikin tie. Muutamaa tietä kuitenkin pidetään pääreittinä. Espanjan ja Ranskan rajalta alkava reitti (Ranskalainen tie) otettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1993. Reitti on ollut hyvin suosittu, varsinkin kesäisin, jolloin teillä on suorastaan ruuhkaa pyhiinvaeltajien vuoksi.

Yhden tien loppu on toisen alku

Kirsi Jansan liki 800 kilometriä pitkä pyhiivaellustie alkaa Roncesvallesista Espanjasta. Jansa tapaa matkansa aikana pyhiinvaeltajia, joilla jokaisella on lähtöönsä erilaisia syitä. Joillekin syyt ovat hengellisiä, toisille henkisiä ja osalle jopa fyysisiä. Ainakin isä José María Alonso sanoo ohjelman haastattelussa, että Santiagon tiellä keskeistä on kumppanuus, yhteiseen ajatukseen osallistuminen. Myös Santiago de Compostelan yliopiston sosiologian professorilla Juan-Luis Pintosilla on selkeä näkemys, miksi pyhiinvaellus kiinnostaa. Hänen mukaansa olemme menettäneet isiemme uskonnot ja uskon, mutta tarvitsemme jotain syvempää kuin raha ja kaupallisuus.

Mieli ja ruumis ovat yhtä sen tämä tie on opettanut― Sarah, Tanska

Pitkä matka vaatii myös veronsa fyysisesti. Hiertymät, rakkulat ja jalkoihin kohdistuneet rasitusvammat ovat tavallisia. Toisinaan on turvauduttava lääkärinkin apuun. Mutta fyysisen kivun syy voikin olla henkinen, todetaan vaivaansa potevalle vaeltajalle. Pettymykset ja surut kun voivat purkautua pyhiinvaelluksen aikana erilaisina vaivoina tai kipuina.

Toisaalta tiekään ei ole vain pelkkä tie. Pyhiinvaeltajille se on merkinnyt syntien täydellistä anteeksiantoa ja lisäksi tie voi merkitä sekä aikaa että paikkaa, professori Pintos pohtii ohjelmassa. Jotta tien saa kuljettua loppuun, se vie aikaa. Toisaalta voimme vapauttaa ajan kanssa mielemme sen vankilasta ja samalla pystymme saamaan uudelleen kiinni ajasta, professori Pintos sanoo.

Aikoinaan tämä tie merkitsi pyhiinvaeltajalle syntien täydellistä anteeksiantoa.― Juan-Luis Pintos

Tiellä voi myös havaita, että totuus ei riipu yksinomaan järjestä ja viisaudesta, vaan on olemassa erilaisia todellisuuksia. Ruumiin todellisuus, tunteiden tai olemassaolemisen todellisuus, toisin sanoen se, miten suhtaudumme elämään kokonaisuutena, Pintos pohtii.

Messu Santiago de Compostelan katedraalissa huipentaa matkan. Katedraalissa säilytetään myös apostoli Jaakobin ruumista, jonka äärelle kehottaa isä Jaime García Rodríquez menemään ja lausumaan uskontunnustuksen. Mutta ennen messua Santiago de Compostelassa pyhiinvaeltaja hakee erityisestä pyhiinvaellustoimistosta todistuksen matkasta. Vaelluksen aikana vihkoseen on hankittu leimoja välietapeilta ja nämä toimistossa tarkastetaan. Samalla annetaan todistus myös siitä, että pyhiinvaeltaja on taittanut matkansa perinteisin keinoin eli kävellen tai hevosella tai polkupyörällä.

Näytä kartalla (Google)

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto