Hyppää pääsisältöön

Pyhän Jaakobin tie vie pyhiinvaeltajat Santiago de Compostelaan

Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitin määränpää on Santiago de Compostelan kaupunki Luoteis-Espanjassa. Euroopan pisimmäksi kutsutulla pyhiinvaellusreitillä kulki myös toimittaja Kirsi Jansa. Matkaseuranaan hänellä oli pyhiinvaeltajia kaikkialta maailmasta. Monen matkalaisen tavoitteena oli kulkea reitti 33 päivässä ja olla perillä 25. heinäkuuta Jaakobin päivänä. Jos tuo päivä osuu sunnuntaiksi, legendan mukaan syntinen saa messussa kaikki syntinsä anteeksi. Euroopan vuoksi -ohjelmassa seurattiin Jansan ja hänen matkakumppaneidensa taivallusta vuonna 2000.

Pyhiinvaellusreitti tunnettiin jo keskiaikana. Pyhä tie kohti Santiago de Compostelaa sai alkunsa 700-luvulla eaa. hautalöydön vuoksi. Hautaa on pidetty Santiagon apostolin Jaakobin hautana. Apostoli Jaakob oli Uuden Testamentin mukaan yksi Jeesuksen opetuslapsista ja apostoleista sekä Johannes Kastajan veli.

Jaakobin pyhiinvaellusreitti ei ole yksittäinen tie vaan pyhiinvaellusreitiksi luetaan useampikin tie. Muutamaa tietä kuitenkin pidetään pääreittinä. Espanjan ja Ranskan rajalta alkava reitti (Ranskalainen tie) otettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1993. Reitti on ollut hyvin suosittu, varsinkin kesäisin, jolloin teillä on suorastaan ruuhkaa pyhiinvaeltajien vuoksi.

Yhden tien loppu on toisen alku

Kirsi Jansan liki 800 kilometriä pitkä pyhiivaellustie alkaa Roncesvallesista Espanjasta. Jansa tapaa matkansa aikana pyhiinvaeltajia, joilla jokaisella on lähtöönsä erilaisia syitä. Joillekin syyt ovat hengellisiä, toisille henkisiä ja osalle jopa fyysisiä. Ainakin isä José María Alonso sanoo ohjelman haastattelussa, että Santiagon tiellä keskeistä on kumppanuus, yhteiseen ajatukseen osallistuminen. Myös Santiago de Compostelan yliopiston sosiologian professorilla Juan-Luis Pintosilla on selkeä näkemys, miksi pyhiinvaellus kiinnostaa. Hänen mukaansa olemme menettäneet isiemme uskonnot ja uskon, mutta tarvitsemme jotain syvempää kuin raha ja kaupallisuus.

Mieli ja ruumis ovat yhtä sen tämä tie on opettanut― Sarah, Tanska

Pitkä matka vaatii myös veronsa fyysisesti. Hiertymät, rakkulat ja jalkoihin kohdistuneet rasitusvammat ovat tavallisia. Toisinaan on turvauduttava lääkärinkin apuun. Mutta fyysisen kivun syy voikin olla henkinen, todetaan vaivaansa potevalle vaeltajalle. Pettymykset ja surut kun voivat purkautua pyhiinvaelluksen aikana erilaisina vaivoina tai kipuina.

Toisaalta tiekään ei ole vain pelkkä tie. Pyhiinvaeltajille se on merkinnyt syntien täydellistä anteeksiantoa ja lisäksi tie voi merkitä sekä aikaa että paikkaa, professori Pintos pohtii ohjelmassa. Jotta tien saa kuljettua loppuun, se vie aikaa. Toisaalta voimme vapauttaa ajan kanssa mielemme sen vankilasta ja samalla pystymme saamaan uudelleen kiinni ajasta, professori Pintos sanoo.

Aikoinaan tämä tie merkitsi pyhiinvaeltajalle syntien täydellistä anteeksiantoa.― Juan-Luis Pintos

Tiellä voi myös havaita, että totuus ei riipu yksinomaan järjestä ja viisaudesta, vaan on olemassa erilaisia todellisuuksia. Ruumiin todellisuus, tunteiden tai olemassaolemisen todellisuus, toisin sanoen se, miten suhtaudumme elämään kokonaisuutena, Pintos pohtii.

Messu Santiago de Compostelan katedraalissa huipentaa matkan. Katedraalissa säilytetään myös apostoli Jaakobin ruumista, jonka äärelle kehottaa isä Jaime García Rodríquez menemään ja lausumaan uskontunnustuksen. Mutta ennen messua Santiago de Compostelassa pyhiinvaeltaja hakee erityisestä pyhiinvaellustoimistosta todistuksen matkasta. Vaelluksen aikana vihkoseen on hankittu leimoja välietapeilta ja nämä toimistossa tarkastetaan. Samalla annetaan todistus myös siitä, että pyhiinvaeltaja on taittanut matkansa perinteisin keinoin eli kävellen tai hevosella tai polkupyörällä.

Näytä kartalla (Google)

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto