Hyppää pääsisältöön

300 000 euroa puhtaana käteen

Lapsi kuulotestissä
Lapsi kuulotestissä Kuva: Yle dokumenttiprojekti: kallis elämä

Miltä tuntuisi saada yhteiskunnalta 300 000 euroa puhtaana käteen? Entä mitä sanoisit, jos sinulle perustettaisiin syntyessäsi pankkitili, jolta voisit nostaa rahaa lääkärinpalkkioihin, lääkkeisiin tai vaikkapa koulunkäyntiin? Tuskin kieltäytyisit ottamasta tiliä vastaan. Voit katsoa laskurista mitä olet yhteiskunnalle maksanut.

Näin toimii suomalainen hyvinvointivaltio. Se kerää meiltä veroina ja maksuina rahaa, jotka se jakaa kansalaisille erilaisina tukina ja palveluina. Sosiaalialan ammattislangissa tukia kutsutaan etuuksiksi.

Yleisradion dokumenttitoimitus teetti laskelman hyvinvointivaltion maksajista ja saajista. Se sisältää runsaasti mielenkiintoista, ennen julkaisematonta tietoa. Se tuo päivänvaloon ensimmäistä kertaa, paljonko suomalaiset saavat ja maksavat yhteiskunnalle eri ikäkausina.

Hieman yleistäen voi sanoa, että 1990-luvulla syntyneet ovat suomalaisten kultainen sukupolvi. He saavat elämänsä aikana yhteiskunnalta enemmän tukia ja palveluita suhteessa maksamiinsa veroihin kuin mikään muu ikäluokka.

Vastaavasti 1960-luvulla syntyneet - eli he, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi hyvinvointivaltion huomassa - ovat saaneet enimmillään kaksi kolmasosaa siitä, mitä 90-luvun lapset saavat.

1990-luvulla syntyneet ovat suomalaisten kultainen sukupolvi

1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneissä ikäluokissa tukien ja palvelujen huippu suhteessa maksettuihin veroihin saavutetaan 19 - 25-vuotiaina. Sen jälkeen alkaa takaisinmaksu.

Dokumenttitoimituksen teettämän laskelman alkukohdaksi valikoitui vuosi 1960. Tuota vuotta voi pitää hyvinvointivaltion voimakkaan laajenemisen lähtöpisteenä. Sen jälkeen eduskunta sääti muutaman vuoden aikana ison joukon tärkeitä lakeja, kuten työeläke- ja sairausvakuutuslait, jotka tiivistivät hyvinvointivaltion turvaverkkoa.

Toki jo niitä ennen meillä oli jo lait kansan- ja työkyvyttömyyseläkkeestä sekä lapsilisistä, jotka tuolloin tunnettiin äitiysavustuksen nimellä. Ne olivat kuitenkin vasta turvaverkon ensimmäisiä solmukohtia.

Mieheltä mitataan verenpaine
Mieheltä mitataan verenpaine Kuva: Yle dokumenttiprojekti: kallis elämä

Hyvinvointivaltio kypsyi huippuunsa 1980-luvulla. Silloin säädettiin muun muassa laki lasten kotihoidon tuesta sekä uudistettiin kansaneläkkeitä, työttömyysturvaa ja sairausvakuutusta.

Turvaverkkoa on hienosäädetty vielä useasti sen jälkeenkin. Mutta pääpiirteissään hyvinvointivaltio oli 1990-luvun alkuvuosina laajimmillaan.

Sittemmin punakynä, juustohöylä ja leikkuri ovat tehneet tuhojaan. Turvaverkkoa on kavennettu, kutistettu ja harvennettu. Ja ennen kaikkea: monista tuista on tullut ehdollisia ja niitä on alettu jakaa entistä enemmän tarpeen mukaan.

VERTAILE LASKURISTA miten kallista elämäsi on ollut:
Katso, mitä maksat yhteiskunnalle

Lisää aiheesta:
Parikymppiset ovat voittajia
Loppua kohti elämä kallistuu
Joululukemistoa hyvinvointivaltiosta
Dokumenttiprojekti: Kallis elämä

Dokumenttiprojekti: Kallis elämä maanantaina 28.12. klo 21.00 Yle TV1 ja Yle Areena.

Kommentit
  • Ahdistusta, pelkoa ja innostusta - Fatbardhe Hetemaj muistelee dokumentin kuvauksia

    Fatbardhe Hetemaj muistelee dokumentin kuvauksia

    Dokumenttielokuvan tekemisen aikana esiin nousi myös kipeitä muistoja, kirjoittaa Fatbardhe Hetemaj. Samalla siitä tuli ikimuistoinen ja henkilökohtaisesti hyvin tärkeä projekti. Se oli onnekas kohtaaminen, kun dokumenttielokuvaohjaaja Olli Laine tiimeineen oli tullut äitini luokse kuvaamaan maaliskuussa 2016 Tähtien futisvanhempia.

  • Maakrapu merellä - "Iskin pääni päivittäin kansiluukun reunaan"

    Miten maakrapu pärjää perinnelaivapurjehduksella?

    Ensin olin innoissani, pääsisin purjehtimaan perinnelaivalla! Mutta sitten alkoi alahuuli väpättää, kun mietin tulevia haasteita. Kokemattomuuteni purjehtijana toisi reissuun oman jännityksensä, mutta vielä enemmän mietitytti, miten pärjäisin vuorokaudet ympäriinsä melkein parinkymmenen ennalta tuntemattoman kanssapurjehtijan joukon jatkeena. Ei olisi mitään paikkaa, missä olla yksin. Entä miten ikinä pystyisin nukkumaan samassa tilassa 15 tuntemattoman ihmisen kanssa?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.