Hyppää pääsisältöön

Balsalautalla valtamerta ylittämässä: Guarojen suurmestarit Rapa Nuin kääntöpiirillä - Kon-Tiki II, osa 4

Oyvin tervehtii Rahiti Tanea
Oyvin tervehtii Rahiti Tanea kontiki2 oyvin kohtaaminen osa4

Tekstit: Heikki Niskanen, Kuvat: Kon-Tiki II projekti/ www.kontiki2.com, Luis Herrera Camote, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen. Videot: Kontiki II projekti: Luis Herrera Camote, Håkon Wium Lie, Torgeir Higraff

Rahiti Tane, Tupac Yupanqui 16.12.2015, Tyynimeri

”-26 astetta, 24 piste 07 minuuttia eteläistä leveyttä ja -107 astetta,39 piste 58 minuuttia itäistä pituutta: merimaileja 1923 Limasta, Pääsiäissaarille 97 merimailia, keskinopeus 2.02 solmua”

Lautat kohtasivat ja kiinnittyivät toisiinsa Tyynellä merellä 15.12.2015 kauniissa aurinkoisessa säässä. Tapahtumana tämä ei olisi mitenkään ihmeellinen, taikka edes mainitsemisen arvoinen, jos kyseessä olisi modernein purjein varustetut sulavalinjaiset purjealukset. Kyseessä juuri sillä hetkellä olikin vanhaan inka-rakennustekniikkaan perustuneet balsalautat. Monet olivat epäilleet jo ennen projektin alkua, olisiko kyseisillä aluksilla mahdollista purjehtia merivirrassa alle sadan merimailin tarkkuudella. Nyt lauttojen kapteenit Øyvin Lauten ja Kari Dahl yhteistyössä saattoivat guara-ohjainten avulla kaksi yli 23 tonnista balsalauttaa senttien päähän toisistaan avomerellä, joka on suorituksena vaatimattomasti mainiten eeppinen.

Kapteeni Kari Dahl
Kapteeni Kari Dahl kontiki2 kari osa4
Kapteeni oyvin Lauten
Kapteeni oyvin Lauten kontiki2 kapteeni lauten
Kontiki 2 projektin johtaja Torgeir Higraff
Kontiki 2 projektin johtaja Torgeir Higraff kontiki2 torgeir higraff

Kuvat: Kapteeni Kari Dahl, Kapteeni Oyvin Lauten, Projektijohtaja Torgeir Higraff

Kukaan ei liene epäillyt miehistön navigointitaitoja ennen merimatkan alkua. Osa miehistöstä navigoisi aluksen sivulla roikkuvan siiman meressä kelluvan puisen neulansilmän läpi silmät ummessa, kädet sidottuina mastoon, keskellä yötä hernerokkasumussa vaikka turskan kiduksia lukien. Muutkin merimiestaidot laivojen korjauksiin tai ruokahuoltoon viitaten olivat enemmän kuin hyvät. Mutta ne guarat - toimisivatko ne halutulla tavalla ja olisiko niillä mahdollista ohjata aluksia tarkasti kohteeseen? Kon-Tiki II -projekti on osoittanut ilman epäilyjä että on.

Lautat lähestyvät pääsiäissaaria. Arvioitu saapumisaika on 18-19.12.2015. Matkaa ja saapumista voi seurata Kon-Tiki II -projektin nettisivuilta (www.kontiki2.com). Muutenkin lautoilla on saatu tehtyä suunnitellut tutkimukset. Mm. 14.12.2015 miehistö laski CTD-anturin 2046 metrin syvyyteen 2.343 asteiseen veteen mittauksia varten. CTD-sondi (conductivity-temperature-depth) on veteen laskettava tutkimusväline, joka mittaa vesipatsaasta veden lämpötilan, johtokyvyn ja syvyyden. Sondi oli jatkuvassa yhteydessä balsa-aluksen tietokoneeseen, joka sai virran hyttien katolla olevista aurinkopaneeleista. Sondin tuottamaa tietoa tallennettiin ja käytettiin yhdessä virtausmittarin ja muiden aluksen laitteiden kanssa. Lopulliset tulokset analysoidaan NIVA:ssa, Norjan merentutkimusyksikössä.

Kontiki 2 nailonköysi kannella
Kontiki 2 nailonköysi kannella niva

Kuva: Neljä kilometriä nailonköyttä valmiina merentutkimuksen käyttöön

Miehistö valmistautuu jo vaihtoon. Osa viettää merimatkan jälkeen hyvin ansaittua lomaa pääsiäissaarilla ja palaa myöhemmin kotimaahansa, kuka mihinkin suuntaa pyöreätä palloamme. Osa jatkaa merimatkaansa osittain uuden miehistön kanssa Chileen. Merimatkaa balsalautoilla pääsiäissaarilta Chileen, tai edes Pääsiäissaarille, ei ole koskaan tehty modernina aikakautena. Matka onnistuessaan voi olla uusi todiste siitä, että Etelä-Amerikkaa on osittain kansoittanut muinaisina aikoina polynesialaiset ja polynesiaa etelä-Amerikkalaiset jo kauan ennen eurooppalaisten saapumista alueille. Nykyiset DNA-tutkimukset antavat viitteitä samaan suuntaan.

Kontiki 2 balsalautta kaukana merellä
Kontiki 2 balsalautta kaukana merellä tyyni meri

Kuva: Tupac Yupanqui matkalla Rapa Nuille, vain muutaman päivän päässä

Tällä hetkellä 17.12.2015 kapteenin suostumuksella miehistö katsoo purjeeseen heijastettua elokuvaa ”Bounty, kapina laivalla” yön pimeydessä, keinunnassa. Nähtäväksi jää kenen alaisuudessa Tupac Yupanqui saapuu Pääsiäissaarille, ja myös se, kuinka kävely onnistuu merenkulkijoilta tasaisella mantereella viikkojen maininkien jälkeen.

Amiraaleja, torvisoittokunta, rähjäisiä rakentajia

SIMA Naval dél Peru, Distrito Callao, Peru 20-29.10.2015
“-12 astetta, 05 piste 24 minuuttia pohjoista leveyttä ja -77 astetta, 11 piste 38 minuuttia itäistä pituutta: Matkustuskilometrejä 15127 km, keskinopeus 310 km/h, taksikilometrejä 396 km, keskinopeus 55 km/h, telakkakävelyä turvakengissä 72 km, keskinopeus 4 km/h”

Sima:n telakka-alue kontiki2 projektissa
Sima:n telakka-alue kontiki2 projektissa herrera

Kuva: SIMA:n telakalla Perussa, Callaon alueella valmistuvat Balsa-alukset

Morten Holten höyläsi guara-ohjainta. Näky oli puuduttavan tuttu. Ajan puutteen vuoksi tehtäviä ei enää vaihdeltu. Jokainen keskittyisi yhteen ainoaan kohteeseen, tehtävään ja yrittäisi suoriutua siitä mahdollisimman nopeasti ja hyvin. Uudet vapaa-ehtoiset tai vierailijat perehdytettäisiin nopeasti tilanteeseen, annettaisiin sopivat työvälineet ja ohjattaisiin eri osa-alueiden vastuuhenkilöiden luokse. Morten Holtenin vastuulla oli guara-ohjainten muotoilu ja höyläys. Niinpä Morten höyläsi jälleen kerran guara-ohjainta, itseasiassa Morten höyläsi guara-ohjainta jo lauttojen mereenlaskun jälkeenkin SIMA:n telakalla yksinään, mutta siihen oli aivan uskottava ja järjellinen syy.
Guara-ohjain on periaatteessa hyvin tiheästä ja kestävästä puusta muotoiltu siipi. Siipi tässä tapauksessa on symmetrinen ja se on pituudeltaan noin kolme ja puolimetrinen. Ohjaimia yhdessä lautassa oli yhdeksän. Kolme ohjainta perässä, tasaisin välein perän suuntaisesti. Kuusi ohjainta sijaitsi etukannella. Neljä ohjainta sijaitsi etukannella, toiseksi viimeisen ja viimeisen poikkitukin välissä. Kaksi ohjainta sijaitsi yhtä tukkirivistöä taaempana. Jokaiselle guaralle oli tehtävä lauttoihin sopivat istukeet. Alempien pohjarunkojen väli tuettiin kahdella sovikkeella, joka oli juuri guaran levyinen ja paksuinen. Ylempien, ristikkäin olevien runkojen väliin tehtiin yhdestä suuresta lankusta istuke. Näitten tukemana guara pysyi lautalla paikallaan. Guaraa piti pystyä nostamaan ja laskemaan noin kahdenkymmen senttimetrin. Guaran yläosaan porattiin halkaisijaltaan noin seitsemän senttimetrin mittaisia reikiä kahdenkymmenen senttimetrin välein. Kahden suuren puutapin avulla, jotka sovitettiin reikiin, pystyi tällöin guaraa liikuttamaan pystysuunnassa haluttuun syvyyteen.

Guarojen valmistusta SIMA:ssa
Guarojen valmistusta SIMA:ssa joakim
Morten Holten norjasta
Morten Holten norjasta kontiki2. morten. guara

Kuva: 1. Guarojen valmistusta SIMA:n telakalla.2. Morten Holtenin pyhä tehtävä

Hieman myöhemmin, jo Naval Escuela dél Perun laiturilla, guara-ohjaimiin erikoistunut arkeologi selitti ohjausjärjestelmää. Sekavan selityksen periaate harhaili suuntaajohtavasti lähes maaliin saakka. Lopullinen ymmärrys syntyi myöhemmin Suomen kamaralla, venesuunnittelija Jarmo Häkkisen avulla. ”Voit kuvitella kuinka surffilautaa ohjaillaan. Siinä kallistetaan lautaa sivusuunnassa ja se ohjautuu paremmin veteen pureutuvan pinnan vastakkaiseen suuntaan. Lateraaliohjaus siis.” Oikeastaan aika selkeää. Kun guarat oli laskettu perästä alas, niin lautta kulki myötätuuleen. Kun guarat oli laskettu alas oikealta puolelta perästä katsottuna (styyrpuuri), niin alus kulki vasemmalle, jne. Hienosäätöä pystyi tekemään määräämättömästi, laskemalla ja nostamalla guaria toisiinsa nähden. No, Ehkä tuo ”aika selkeää” on suhteellinen käsite, mutta harjoitus tekee suurmestarin, kuten lauttojen miehistö on osoittanut.

Lautat siiirretään mereen
Lautat siiirretään mereen callao

Kuva: Lauttojen siirtoa SIMA:n telakalla Escuela Naval:n.

Työ jatkui. Meidän vastuullemme tuli, erään uuden oivalluksemme myötä, rakentaa ja suunnitella molempien balsa-alusten kansirakenteet. Siirryimme hektisestä työnteosta kaaosta muistuttavaan tilaan, missä monikielisten kysymysten, mittauksien ja rakentamisen ohella, pyrimme säilyttämään balsapölyisen kuumassa meteliviidakossa oman mielenterveytemme. Puolitoistaviikkoa kansirakenteitten parissa vilahti sekunneissa ja äkkiarvaamatta löysimme itsemme keskustelemassa SIMA:n telakan merenpuoleisessa osassa Perun amiraliteetin kanssa. Oli lauttojen vesillelaskun aika. Juhlallisuuksien jälkeen työ jatkuisi muutaman merimailin päässä Naval Escuela dél Perun laiturilla, meren aaltojen keinunnassa. Mutta ennen sitä juhlisimme yhden etapin saavuttamista La Puntan värikkäässä yössä.

Juhlallisuudet Kontiki2 lauttojen mereenlaskussa
Juhlallisuudet Kontiki2 lauttojen mereenlaskussa torgeir

Kuva: Juhlallisuudet alkavat

Pariisin ilmastokokous koskettaa Kontiki2 projektia

Pariisin ilmastokokous loi suurta toivoa ja toisaalta myös huolta koko Kontiki2-projektiin osallistujille. Rahiti Tanen tiedevastaava Cecilia Mauritzen puhuu koko ryhmän puolesta kahdessa puheenvuorossaan: "Miten meri puhuisi" ja "Tieteentekijät liittykää yhteen". Cecilia Mauritzenillä on pitkä kokemus merientutkimuksesta. Tahdomme jakaa nämä ajatukset vapaan suomennoksen myötä tässä sarjassa.

Miten meri puhuisi

Merivirtoja
Merivirtoja kontik2
Kuva: NASA, Merivirrat valtamerissä

Hyvät edustajat, arvoisat kunniavieraat, hyvät naiset ja herrat

On kunnia olla edustettuna tässä 21:ssä konferenssissä täällä Pariisissa, kokouksessa jolla on valtavat seuraamukset maapallolle, sen eri elementeille, sen kaikille olennoille, isoille ja pienille. Sopimuksilla, joita täällä 2015 ilmastokokouksessa päätetään, on niin pitkät vaikutukset, että tulevaisuudessa ainoastaan meret ja vuoret muistavat ne.
Tänään haluan kääntää huomionne muutamiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seikkoihin, joita ette välttämättä koskaan ole ajatelleet. Asia on äärimmäisen tärkeä ja vakava tapahtuma minulle, merelle. Asia koskee meren happipitoisuuden häviämistä. Ette ehkä tiedä, mutta eläimet ja eliöstä merellä tarvitsevat happea aivan kuten eläimet mantereella. Ja samoin kuin maalla, myös merellä kasvit tuottavat happea. Itseasiassa meri tuottaa normaalisti enemmän happea kuin se käyttää, tarvitsee ja tästä syystä meret jakavat tuottamansa hapen mantereitten eläimille, mukaan lukien te, ihmiset. Lähes puolet kuluttamastanne hapesta syntyy merestä. Kuten nyt kuulette, meri on suurin hapentuottaja kaikille maapallon asukkaille, missä tahansa he elävät.

Minä kerron tämän teille, koska pelkään, etten voi jatkaa palveluamme samalla korkealla tasolla kuin ennen. Me emme voi enää tuottaa tarpeeksi happea omiin tarpeisiimme. ”Miksi?”, kuulen teidän kysyvän. Pääsyy tähän ovat fossiilisten polttoaineiden suuret hiilidioksidipäästöt. Päästöt nostavat merien lämpötilaa, aivan kuten mantereilla. Ja kun lämpötila nousee pinnalla liian paljon, tekee se tällöin vaikeaksi veden sekoittumisen alemman, kylmemmän veden kanssa. Tätä voi olla vaikea käsittää ja asia onkin monimutkainen, mutta kuitenkin hyvin tärkeä. Meren kasvit elävät pintavesissä. Kun sekoittumista ei tapahdu, seuraa siitä, ettei alapuolisiin vesiin kulkeudu tarpeeksi happea, missä eläimet sitä tarvitsisivat. Vähempi sekoittuminen tarkoittaa tällöin seuraamuksena sitä, ettei alapuolisista kylmistä vesistä tule tarpeeksi ravintoa yläpuolisille kasveille. Vähemmän ravintoa tarkoittaa pienempää määrää kasveja, täten myös pienempää määrää hapentuotantoa. Tämä on huolestuttava kierre, josta me meret olemme huolestuneita. Ei ainoastaan siitä syystä, että se vahingoittaa omaa eliöstöämme, mutta myös kaikkia mantereen asukkaita, suuria ja pieniä, rikkaita ja köyhiä, naisia ja miehiä, nuoria ja vanhoja.

Jätepyörteet valtamerissä
Jätepyörteet valtamerissä garbage

Kuva: NASA, Jätepyörteet valtamerissämme

On olemassa vain yksi keino lopettaa tämä kierre, nimittäin vähentää hiilidioksidi päästöjä. Joka päivä ja joka vuosi siirtäessänne tätä päätöstä, me, meret heikkenemme ja meidän palvelumme, - mistä te olette riippuvaisia,- rapistuvat. Me pyydämme teitä; jos emme omiemme vuoksi, niin tiedän vuoksenne, tehkää päätös. Rakentakaa sopimus kokouksessanne, joka tervehdyttää meidät, meret, jotta me voimme uudelleen olla huippu hapentuottajia kaikille Maapallon olennoille, suurille ja pienille, kaikille, jotka ovat meistä riippuvaisia.
Kiitos, että kuuntelitte, nöyrimmin Teidän,

Me, Meret

Rahiti Tane Tyynellä merellä
Rahiti Tane Tyynellä merellä balsa

Kuva: Rahiti Tane, Tyyni Meri

Tieteentekijät liittykää yhteen !

Ei enää arviointeja ilman tekoja !

Cecilia Mauritzen Kontiki2 projektin tiedevastaava
Cecilia Mauritzen Kontiki2 projektin tiedevastaava sea

Kuva: Cecilia Mauritzen, Tiedevastaava, Kon-Tiki II projekti, Tyynimeri. 4:nnen ja 5:nnen Kansainvälisen Ilmastopaneelin johtava tuottaja.

"Jos olisi puhuttava jotain Pariisin ilmastokokouksessa 2015, niin mistä aloittaisin.... ? Puhuisin ilmastotutkijana, luonnontieteitten edustajana, yhtenä erittäin turhautuneena kollegana. Puhuisin nähtävän toivottomasta tehtävästä mihin minut ja virkatoverini on varattu: Tuottaa arviointeja arviointien perään yhdistyneitten kansakuntien kansainväliselle ilmastonmuutoksen paneelin (IPCC) päättäjille. Arviointeja päättäjille taustamateriaaliksi, jotta he voisivat tehdä päätöksiä. Olisin turhautunut, koska tieto, joka on olemassa, on niin selkeää kuin voi olla. Ja samalla hetkellä: Turhautunut, koska te ette koskaan hyväksy, että tieto olisi tarpeeksi aukotonta, jotta voisitte tehdä päätöksiä. Tahtoisin huutaa sydämeni pohjasta: ”Tieteentekijät yhdistykää ! Ei enää arviointeja ilman tekoja !”

Ja puhuisin ystävälleni merelle, jotta hän tukisi tätä päätöstä. Meri, joka hiljaa, nöyrästi ottaa vastaan rankimmat iskut ilmastonmuutoksesta: Lämpeneminen, happamoituminen ja happikato, kolmois-isku, joka jo nyt nostattaa tuhoa ja kaaosta merien ekosysteemiin. Meri ei tapaa puhua kovalla äänellä, mutta merelle voi puhua. Puhuisin myös kaikille niille, jotka tukeutuvat meriin, ja sanoisin: ”Ryhdistäytykää, tehkää päätös, tarvitsemme tekoja nyt ! Ilmastonmuutos muuttaa kaikkia perusteita, joihin me tukeudumme ja luotamme oman elämämme perusrungon.”

Cecilia Mauritzen

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.