Hyppää pääsisältöön

Katso, mitä maksat yhteiskunnalle!

Hyvinvointivaltion kustannuksista on viime vuosina kiistelty paljon. Yleisradion dokumenttitoimitus päätti ottaa kustannuksista selvää.

Teetimme laskelman, joka kertoo, mitä suomalainen on keskimäärin maksanut yhteiskunnalle. Laskelmassa ovat mukana maksetut verot ja maksut sekä saadut tuet eli etuudet ja palvelut.

Laskelman ensimmäinen ikäluokka on vuonna 1960 syntyneet. Tuolloin hyvinvointivaltio alkoi laajeta voimakkaasti.

Valitse valikosta syntymävuotesi ja katso, mitä olet maksanut hyvinvointivaltiolle.

Syntymävuosi 1966

Saaja maksat veroja ja maksuja vähemmän kuin saat rahassa mitattuna etuuksia ja julkisia palveluja
Maksaja maksat veroja ja maksuja enemmän kuin saat rahassa mitattuna etuuksia ja julkisia palveluja
Käänne ajankohta, jolloin alat vuosittain maksaa enemmän veroja ja maksuja kuin saat etuuksia ja julkisia palveluja

Janan jokainen piste osoittaa siihen mennessä kertyneen rahasumman. Kyse on keskimääräisestä summasta kullekin ikäluokalle. Laskelmissa ei ole voitu ottaa huomioon yksilöllisiä eroja. Aiempien vuosien summat on muutettu vuoden 2015 tasoon talouden todellisen kasvun mukaan.

Esimerkiksi vuonna 1966 syntynyt suomalainen maksoi yhteiskunnalle ensimmäisenä ikävuotenaan keskimäärin 9 421 euroa. 10-vuotiaana kokonaissumma oli kasvanut 84 666 euroon.

Kun käyrä muuttuu punaiseksi, se tarkoittaa, että olet sen ikäisenä alkanut maksaa enemmän veroina ja maksuina kuin olet saanut etuuksina ja julkisina palveluina siihenastisen elämäsi aikana yhteensä.

Esimerkiksi vuonna 1966 syntynyt suomalainen siirtyi 37–38-vuotiaana maksajaksi eli alkoi rahoittaa hyvinvointivaltion palveluja ja etuuksia. Hän oli jo 20-vuotiaana alkanut maksaa vuosittain enemmän veroina ja maksuina kuin sai etuuksina ja julkisina palveluina. Seitsemäntoista vuoden kuluttua siitä ”velka” hyvinvointivaltiolle oli maksettu. Alkoi rahoittajan rooli.

Käännekohtia hyvinvointi­valtion ja sen kasvatin, Simon tarinasta

Vuonna 1966 syntynyt Simo sairasti lapsena paljon. Jo tuolloin yhteiskunta korvasi Simon julkisessa terveydenhuollossa saaman hoidon ja leikkauksen.

Vuonna 1964 voimaan tullut sairausvakuutuslaki oli mullistava uudistus. Jokainen Suomessa asuva on lain ansiosta vakuutettu sairauden varalta. Lain perusteella maksetaan korvauksia myös raskausajalta ja synnytyksestä.

1960-luvun lopussa ei vielä ollut yleistä, kaikille tarkoitettua kunnallista päivähoitoa. Niinpä mummot, palkattu lastenhoitaja ja puistotäti hoitivat pikku-Simoa.

Vuoden 1973 päivähoitolaki toi oikeuden kunnalliseen päivähoitoon. Aluksi paikat jaettiin sosiaalisin perustein. Sittemmin kaikille alle kouluikäisille lapsille taattiin oikeus päivähoitoon.

Vuonna 1982 Simo meni ensimmäistä kertaa kesätöihin. Hän paiski hanttihommia rakennuksilla ja varastomiehenä. Pienestä palkasta ei vielä mennyt tuloveroa.

1960-luvulla syntyneet alkoivat 20-vuotiaina maksaa veroina ja sosiaaliturvamaksuina enemmän kuin saivat vuosittain yhteiskunnalta tukia ja palveluita. Nykyisin tuo käänne tapahtuu 4–5 vuotta myöhemmin, 24–25-vuotiaana.

1990-luvun laman aikana pätkätyöläisyys yleistyi, ja epävakaista työurista tuli vähitellen uusi normi. Simon pätkätyöläisyys kesti 2000-luvun alkuun.

1960- ja 1970-luvuilla opiskelleet pystyivät valitsemaan useasta tarjolla olleesta työpaikasta. Nykyisin korkeakoulututkinto ei ole enää lottovoitto. Myös tohtoritason työttömyys on kasvussa.

1990-luvun alussa Simosta tuli ensi kertaa isä. Hän oli esikoisensa kanssa kotona neljän kuukauden ajan ja sai kotihoidontukea.

1990-luvun vaihteessa perhetuet olivat suurimmillaan. Hyvinvointivaltio on tukenut runsaskätisimmin tuolloin syntyneitä, nykyisin hieman päälle parikymppisiä nuoria.

2000-luvulla syntyi Simon kolmas lapsi. Perhetukia oli leikattu useana vuonna 1990-luvulla. Vuosituhannen alun jälkeen tuet alkoivat jälleen hieman kasvaa.

2000-luvun seitsemän ensimmäisen vuoden aikana palkansaajien tulot lisääntyivät mukavasti. Sen sijaan perusturvaetuudet menettivät arvoaan, koska eduskunta ei tehnyt niihin indeksikorotuksia.

Vuodesta 2013 Simon työnantajan Yleisradion rahoitus on tullut verotuloista. Näin yhteiskunta haluaa turvata yleisradiotoiminnan jatkuvuuden.

Vuosi 2011 toi hieman parannusta perusturvaan, kun Jyrki Kataisen hallitus päätti korottaa työmarkkinatukea ja eräitä muita pienituloisten perusturvaetuja. Se ei ole vähentänyt toimeentulotuen tarvetta, koska työttömyys on lisääntynyt.



Laskelmat: Reijo Vanne, johtava ekonomisti, Työeläkevakuuttajat Tela

Lähteet: Tilastokeskus, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kela, Eläketurvakeskus, Eurooppatiedotus sekä Marja Riihelän (VATT) ja Risto Vaittisen (ETK) tutkimukset

 

Lisää aiheesta:
300 000 euroa puhtaana käteen
Parikymppiset ovat voittajia
Loppua kohti elämä kallistuu
Joululukemistoa hyvinvointivaltiosta
Dokumenttiprojekti: Kallis elämä

Dokumenttiprojekti: Kallis elämä maanantaina 28.12. klo 21.00 Yle TV1 ja Yle Areena.

  • Huumeet ja äitiys, kipeä yhdistelmä - “Poikani toi minulle leluja, kun minä oksensin vieroitusoireiden takia”

    Äitinä oleminen ei lakkaa, vaikka lapsi lähtee

    Tapasin Mian ensimmäisen kerran Rautatientorilla Helsingissä. Hänen asuntonsa oli palanut ja sen mukana kaikki hänen tavaransa. Eniten hän suri valokuviaan. Jäljellä ei jäänyt kuin muutama kuva Mian lapsuudesta ja hänen pojastaan. Näin muistelee ohjaaja Charlotte Lindroos ensitapaamistaan toisen dokumenttinsa päähenkilöistä kanssa.

  • Ulkolinjan kevät 2018

    Ulkolinjan kevään ohjelmisto on julkaistu

    Ulkolinjan alkukevään 2018 ohjelmisto on julkaistu. Jo yli 40 vuoden ajan Ulkolinja on tarjonnut dokumentteja ulkomailta suomalaiselle yleisölle suomalaisin silmin. Ulkolinjan löydät edelleen tutulta lähetyspaikalta, TV1 torstaisin klo 22 sekä Yle Areenasta.

  • Docstop: Siuruan senaattori - Suosta nousee kulttuuriministeri

    Taiteen moniottelija Kari Tykkyläinen eduskuntaan?

    Taiteen moniottelija Kari Tykkyläinen sanoo tekevänsä nettivideoita, joissa näkyy suomalaisen peräkammarin pojan sielunmaisema. Joskus tämä maisema tihkuu erotiikkaa, joskus miehistä ahdistusta supisuomalaiseen tyyliin. Dokumentaristi Erkki Määttänen pääsi sukeltamaan Tykkyläisen omintakeiseen maailmaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua