Hyppää pääsisältöön

Katso, mitä maksat yhteiskunnalle!

Hyvinvointivaltion kustannuksista on viime vuosina kiistelty paljon. Yleisradion dokumenttitoimitus päätti ottaa kustannuksista selvää.

Teetimme laskelman, joka kertoo, mitä suomalainen on keskimäärin maksanut yhteiskunnalle. Laskelmassa ovat mukana maksetut verot ja maksut sekä saadut tuet eli etuudet ja palvelut.

Laskelman ensimmäinen ikäluokka on vuonna 1960 syntyneet. Tuolloin hyvinvointivaltio alkoi laajeta voimakkaasti.

Valitse valikosta syntymävuotesi ja katso, mitä olet maksanut hyvinvointivaltiolle.

Syntymävuosi 1966

Saaja maksat veroja ja maksuja vähemmän kuin saat rahassa mitattuna etuuksia ja julkisia palveluja
Maksaja maksat veroja ja maksuja enemmän kuin saat rahassa mitattuna etuuksia ja julkisia palveluja
Käänne ajankohta, jolloin alat vuosittain maksaa enemmän veroja ja maksuja kuin saat etuuksia ja julkisia palveluja

Janan jokainen piste osoittaa siihen mennessä kertyneen rahasumman. Kyse on keskimääräisestä summasta kullekin ikäluokalle. Laskelmissa ei ole voitu ottaa huomioon yksilöllisiä eroja. Aiempien vuosien summat on muutettu vuoden 2015 tasoon talouden todellisen kasvun mukaan.

Esimerkiksi vuonna 1966 syntynyt suomalainen maksoi yhteiskunnalle ensimmäisenä ikävuotenaan keskimäärin 9 421 euroa. 10-vuotiaana kokonaissumma oli kasvanut 84 666 euroon.

Kun käyrä muuttuu punaiseksi, se tarkoittaa, että olet sen ikäisenä alkanut maksaa enemmän veroina ja maksuina kuin olet saanut etuuksina ja julkisina palveluina siihenastisen elämäsi aikana yhteensä.

Esimerkiksi vuonna 1966 syntynyt suomalainen siirtyi 37–38-vuotiaana maksajaksi eli alkoi rahoittaa hyvinvointivaltion palveluja ja etuuksia. Hän oli jo 20-vuotiaana alkanut maksaa vuosittain enemmän veroina ja maksuina kuin sai etuuksina ja julkisina palveluina. Seitsemäntoista vuoden kuluttua siitä ”velka” hyvinvointivaltiolle oli maksettu. Alkoi rahoittajan rooli.

Käännekohtia hyvinvointi­valtion ja sen kasvatin, Simon tarinasta

Vuonna 1966 syntynyt Simo sairasti lapsena paljon. Jo tuolloin yhteiskunta korvasi Simon julkisessa terveydenhuollossa saaman hoidon ja leikkauksen.

Vuonna 1964 voimaan tullut sairausvakuutuslaki oli mullistava uudistus. Jokainen Suomessa asuva on lain ansiosta vakuutettu sairauden varalta. Lain perusteella maksetaan korvauksia myös raskausajalta ja synnytyksestä.

1960-luvun lopussa ei vielä ollut yleistä, kaikille tarkoitettua kunnallista päivähoitoa. Niinpä mummot, palkattu lastenhoitaja ja puistotäti hoitivat pikku-Simoa.

Vuoden 1973 päivähoitolaki toi oikeuden kunnalliseen päivähoitoon. Aluksi paikat jaettiin sosiaalisin perustein. Sittemmin kaikille alle kouluikäisille lapsille taattiin oikeus päivähoitoon.

Vuonna 1982 Simo meni ensimmäistä kertaa kesätöihin. Hän paiski hanttihommia rakennuksilla ja varastomiehenä. Pienestä palkasta ei vielä mennyt tuloveroa.

1960-luvulla syntyneet alkoivat 20-vuotiaina maksaa veroina ja sosiaaliturvamaksuina enemmän kuin saivat vuosittain yhteiskunnalta tukia ja palveluita. Nykyisin tuo käänne tapahtuu 4–5 vuotta myöhemmin, 24–25-vuotiaana.

1990-luvun laman aikana pätkätyöläisyys yleistyi, ja epävakaista työurista tuli vähitellen uusi normi. Simon pätkätyöläisyys kesti 2000-luvun alkuun.

1960- ja 1970-luvuilla opiskelleet pystyivät valitsemaan useasta tarjolla olleesta työpaikasta. Nykyisin korkeakoulututkinto ei ole enää lottovoitto. Myös tohtoritason työttömyys on kasvussa.

1990-luvun alussa Simosta tuli ensi kertaa isä. Hän oli esikoisensa kanssa kotona neljän kuukauden ajan ja sai kotihoidontukea.

1990-luvun vaihteessa perhetuet olivat suurimmillaan. Hyvinvointivaltio on tukenut runsaskätisimmin tuolloin syntyneitä, nykyisin hieman päälle parikymppisiä nuoria.

2000-luvulla syntyi Simon kolmas lapsi. Perhetukia oli leikattu useana vuonna 1990-luvulla. Vuosituhannen alun jälkeen tuet alkoivat jälleen hieman kasvaa.

2000-luvun seitsemän ensimmäisen vuoden aikana palkansaajien tulot lisääntyivät mukavasti. Sen sijaan perusturvaetuudet menettivät arvoaan, koska eduskunta ei tehnyt niihin indeksikorotuksia.

Vuodesta 2013 Simon työnantajan Yleisradion rahoitus on tullut verotuloista. Näin yhteiskunta haluaa turvata yleisradiotoiminnan jatkuvuuden.

Vuosi 2011 toi hieman parannusta perusturvaan, kun Jyrki Kataisen hallitus päätti korottaa työmarkkinatukea ja eräitä muita pienituloisten perusturvaetuja. Se ei ole vähentänyt toimeentulotuen tarvetta, koska työttömyys on lisääntynyt.



Laskelmat: Reijo Vanne, johtava ekonomisti, Työeläkevakuuttajat Tela

Lähteet: Tilastokeskus, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kela, Eläketurvakeskus, Eurooppatiedotus sekä Marja Riihelän (VATT) ja Risto Vaittisen (ETK) tutkimukset

 

Lisää aiheesta:
300 000 euroa puhtaana käteen
Parikymppiset ovat voittajia
Loppua kohti elämä kallistuu
Joululukemistoa hyvinvointivaltiosta
Dokumenttiprojekti: Kallis elämä

Dokumenttiprojekti: Kallis elämä maanantaina 28.12. klo 21.00 Yle TV1 ja Yle Areena.

Kommentit
  • Ahdistusta, pelkoa ja innostusta - Fatbardhe Hetemaj muistelee dokumentin kuvauksia

    Fatbardhe Hetemaj muistelee dokumentin kuvauksia

    Dokumenttielokuvan tekemisen aikana esiin nousi myös kipeitä muistoja, kirjoittaa Fatbardhe Hetemaj. Samalla siitä tuli ikimuistoinen ja henkilökohtaisesti hyvin tärkeä projekti. Se oli onnekas kohtaaminen, kun dokumenttielokuvaohjaaja Olli Laine tiimeineen oli tullut äitini luokse kuvaamaan maaliskuussa 2016 Tähtien futisvanhempia.

  • Maakrapu merellä - "Iskin pääni päivittäin kansiluukun reunaan"

    Miten maakrapu pärjää perinnelaivapurjehduksella?

    Ensin olin innoissani, pääsisin purjehtimaan perinnelaivalla! Mutta sitten alkoi alahuuli väpättää, kun mietin tulevia haasteita. Kokemattomuuteni purjehtijana toisi reissuun oman jännityksensä, mutta vielä enemmän mietitytti, miten pärjäisin vuorokaudet ympäriinsä melkein parinkymmenen ennalta tuntemattoman kanssapurjehtijan joukon jatkeena. Ei olisi mitään paikkaa, missä olla yksin. Entä miten ikinä pystyisin nukkumaan samassa tilassa 15 tuntemattoman ihmisen kanssa?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.