Hyppää pääsisältöön

Tukalaa asumista väljässä Suomessa

Miksi Suomessa asutaan niin ahtaasti ja kalliisti? Asiapitoinen dokumentti vuodelta 2002 selvittää syitä asumisen ongelmiin. Ohjelmasta käy ilmi, että suomalaisten tukalalla asumisella on pitkät juuret, jotka ulottuvat ainakin sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen.

Dokumentti ei maalaa ruusuista kuvaa Suomen asumisoloista. Suomessa on eniten maata mutta vähiten asuinneliöitä asukasta kohden koko Euroopassa. Suomalaiset asuvat siis ahtaiten Euroopassa, ja sen lisäksi asuminen muodostaa suomalaisen perheen suurimman menoerän.

Suomen Pankin johtajan Sinikka Salon mukaan vuokra-asuntoja ei ole tarpeeksi eikä toisaalta omakotiasumistakaan. Salo nimeää syypäiksi tonttipolitiikan, maamarkkinoiden toimimattomuuden ja omistusvaltaisen asuntokannan.

Valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimeksen mukaan asuminen on aina ollut kallista Suomessa. Pienituloisilla on hankalaa, koska asumisen tukia leikattiin 1990-luvun laman aikana. Keskituloisilla ongelmat johtuvat siitä, että asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti. Asuminen vie neljänneksen suomalaisten tuloista.

Koti Suomessa - kallis ja ahdas
Timo Ryhänen ja Pauliina Hellsten muuttivat pajamäkiläiseen vuokra-asuntoon, kun lapset alkoivat kasvaa. Asunto oli yhä liian pieni, mutta lainan saaminen isoon asuntoon olisi voinut vaatia kovaa työntekoa. Se olisi verottanut perheen yhteistä aikaa. Koti Suomessa - kallis ja ahdas Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Vapaat markkinat ja asuntosäästämisjärjestelmä eivät palvelleet asukkaita

Ohjelma pitää yhtenä syynä asuntojen kalleuteen 1980-luvulla tapahtunutta markkinoiden vapauttamista. Valtio ja kunnat jättivät asuntopolitiikan markkinoiden hoidettavaksi. Pääoman vapauttaminen vuosikymmenen lopulla helpotti asuntolainojen saantia, lisäsi kysyntää ja johti hintojen jyrkkään nousuun.

Jussi-Pekka Alanen on Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja. Hän toteaa, ettei Suomessa mietitty lainkaan sitä, mitä tehdään, kun noususuhdanne 1990-luvun laman jälkeen lähtee liikkeelle. Alasen mielestä kunnat eivät myöskään enää yritä ratkoa asumisen ongelmia, vaan miettivät, miten saisivat houkuteltua miljonäärejä alueelleen.

Koti Suomessa - kallis ja ahdas
Vuokrasäännöstely oli voimassa 1969-1991. Sinä aikana reaalinen vuokrataso laski. Asuntojen hinnat nousivat, kun säännöstelyä purettiin. Koti Suomessa - kallis ja ahdas Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
Koti Suomessa - kallis ja ahdas
Kaisa Korpelan perhe pakeni tukalaa asuntotilannetta sadan kilometrin päähän Helsingistä. Perhe vaihtoi Lauttasaaren kaksion loviisalaiseen taloon meren rannalla. Koti Suomessa - kallis ja ahdas Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Dokumentin mukaan asunnon omistaminen on Suomessa tehty pakolliseksi, mikäli asuntolainan vain pystyy maksamaan. Tämä johtuu jälleenrakennuksen aikana syntyneestä asuntopolitiikasta. Asuntosäästämisjärjestelmällä kerättiin pääomia teollisuudelle. Järjestelmä ei ollut suunnattu asukkaille, vaan se palveli kansantalouden kokonaisuutta.

Maaltamuutto ja asuntojen sarjatuotanto eivät parantaneet tilannetta. Uusissa lähiöissä asuttiin ahtaissa valmistaloasunnoissa, mutta hinnat eivät laskeneet.

Norjassa tilanne on ollut toinen: betonilähiöitä ei juuri ole. Niitä kokeiltiin 1960-luvulla, mutta tehtaat menivät 70-luvulla konkurssiin, ja asuntojen tuotannossa palattiin perinteisempään malliin. Asuintila on myös noussut tasaisesti. Hollannissakin suurin osa asuu omakotitaloissa, mutta vain neljännes omistaa asuntonsa.

Kuntien passiivisuus kostautuu tonttiongelmina

Dokumentti väittää, että kuntien asuntopolitiikka on olennaisesti vaikuttanut Suomen tilanteeseen. Kunnat ovat passiivisia eivätkä rajoita maan hintatasoa. Espoon Isoa Omenaa rakennettaessa eräs maanomistaja niskuroi ja sai lopulta kunnan lunastamaan maapalansa 5,6 miljoonalla eurolla. Kunta olisi voinut pakkolunastaa tontin, mutta sellaista ei edes harkittu.

Yhdyskuntasuunnittelun emeritusprofessori Pekka V. Virtasen mukaan kuntien maapoliittiset keinot olisivat varsin hyvät, jos niitä vain käytettäisiin. Suvi-Anne Siimeksen mielestä kunnan pitäisi pakkolunastaa maata, sillä keinon käyttäminen kerran laittaisi muitakin järjestykseen.

Dokumentista voi siis erottaa ainakin kaksi päätekijää ahtaassa ja kalliissa asumisessa: jälleenrakennuksen aikaisen asuntopolitiikan ja vapaan markkinatalouden, jota kunnat ja valtio eivät suitsi. Sinikka Salon mielestä tilanne voisi olla toisinkin. Keski-Euroopassa ihmiset asuvat koko ikänsä vuokralla mukavasti, ja Hollannissa suuri osa asuu leveästi omakotitaloissa. Miksei täälläkin?

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.