Hyppää pääsisältöön

Väärinkäsitys: Päivän pituus on vakio

Kysyimme tutkijoilta, minkä väärinkäsityksen he haluaisivat korjata. Geofyysikko Minttu Uunilan mukaan allamme pyörivä planeetta on arvaamattomampi kuin kuvittelemme.

Minttu Uunila mittaa Metsähovin tutkimusasemalla Kirkkonummella, miten maapallo pyörii. Hän vertailee radiosignaaleja kaukaisista kvasaareista määrittääkseen maan tarkan pyörimisajan.

Pitkäkantainterferometriassa vertaillaan eri puolilla maapalloa sijaitsevien radioteleskooppien näkymää tähtitaivaasta. Kiintopisteinä käytetään voimakkaasti säteileviä kvasaareja. Näin voidaan laskea, millä nopeudella maapallo kunakin päivänä pyörii, jopa 2 mikrosekunnin tarkkuudella. Tällä tarkkuudella, pallomme pyöriminen ei suinkaan ole tasaista.

Maapallon pyörimisnopeuteen vaikuttaa ennen kaikkea kuun ja maan välinen vuorovesi-ilmiö. Tämä hidastaa maapallon pyörimistä. Lisäksi maapallon pyörimisen vaihteluita aiheuttavat myös esimerkiksi muutokset vesi- ja jäämassoissa, tuulet, merivirrat ja maanjäristykset.

Tällä tarkkuudella, pallomme pyöriminen ei suinkaan ole tasaista.

Maapallon pyörimisen hidastumisen vuoksi parin vuoden välein lisätään karkaussekunti. Viime kerran karkaussekunti lisättiin kesäkuussa 2015. Karkaussekuntien lisäämistä ei voi ennustaa, koska maapallon pyörimisnopeuteen vaikuttavat niin monet ennalta-arvaamattomat ilmiöt, kuten maanjäristykset. Myös havaintoja tekevät radioteleskoopit saattavat siirtyä useita metrejä aikaisemmilta paikoiltaan maanjäristysten vuoksi, mikä pitää ottaa data-analyysissä huomioon.

Karkaussekuntien käyttöä on kritisoitu. Toisaalta ne synkronisoivat maapallon virallisen ajan maapallon pyörimisen kanssa, mutta niiden lisääminen aiheuttaa ongelmia etenkin tietokone-ohjelmistoille. Tulevaisuudessa karkaussekunneista saatetaan luopua kokonaan. Yksi mahdollisuus olisi siirtyä karkausminuutteihin, joita lisättäisiin paljon harvemmin, muutaman sadan vuoden välein.

Metsähovin radiotutkimusasema.
Metsähovin radiotutkimusasema Kirkkonummella Metsähovin radiotutkimusasema. Kuva: Jan Wagner metsähovi

Katso video artikkelin yläpuolella!

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede