Hyppää pääsisältöön

Mitä lukisit jouluna - Seppo Puttonen ja Nadja Nowak suosittelevat

Seppo Puttonen ja Nadja Nowak
Seppo Puttonen ja Nadja Nowak Seppo Puttonen ja Nadja Nowak Kuva: Yle / Jyrki Valkama nowak

Kirjallisuustoimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen ovat keränneet omat suosituksensa joulunajan lukuhetkiin. Katso löydätkö niistä itsellesi sopivaa luettavaa.

Nadjan suosituksia:

Petri Tamminen: Meriromaani
Liikutun joka kerta, kun luen kovaonnisen merikapteenin vanhuudesta. Kovaonnisen siksi, että hän ehti elämänsä aikana upottaa viisi laivaa. Kaunis, viisas, surullinen ja hauska, sellainen on Meriromaani, jota luen yhä uudestaan kaiken luku-urakoinnin keskellä.

Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki
Tuo kaupunki on paikka, jossa unen näkeminen on kielletty. Kirja on runollinen ja vertauskuvallinen ihmisyyden puolustus. Esikoisromaani Teemestarin kirja lumosi minut, mutta Kudottujen kujien kaupunki on vielä jotain suurempaa, näin mahtipontisesti voin kirjoittaa tästä upeakielisestä romaanista. Se päättyy näin: Sillä meidän hetkemme ovat pieniä ja päivämme hauraita, ja kättemme jäljet maailmassa kuuluvat meille ja silti rajojemme tuolle puolen.

Tapio Koivukari: Unissasaarnaaja
Sodan jälkeen Varsinais-Suomessa alkoi levitä huhu nuoresta tytöstä, joka alkoi saarnata unissaan maailmanloppua. Koivukari kirjoittaa kiinnostavasta ilmiöstä ja on taas kerran pieneläjien myötätuntoinen kuvaaja.

Miina Supinen: Mantelimaa
Jossain Helsingin liepeillä on Mantelimaa, kammottava ostosrysä, jossa on ikuinen joulu. Supinen on tunnettu absurdista huumoristaan, mutta hän kirjoittaa myös kuluttamisesta ja on huolissaan ympäristöstä. Romaani käy terapiakirjasta meille, joille vuoden suurin juhla on pakollinen riesa. Kirjaan pitäisi laittaa varoitus, ettei sitä suositella jouluihmisille. Ai niin, lammas heräsi jouluaamuna ja meni syömään, mutta sen ruokakipossa olikin Jeesus!

Vuokko Sajaniemi: Pedot
Itärajan pinnassa on Ritajärven kylä, jossa alkaa levitä huhu sudesta. Kylän elämä menee aivan sekaisin pelkästä huhusta. Kunnassa syntyy rintamalinjat puolesta ja vastaan, perheissä riidellään. Ulkopuolinen uhka ei yhdistä, vaan hajottaa. Se nostaa pintaan alitajunnassa muhivia uhkia. Ritajärven tuppukylä, ortodoksisuus ja kaikki tämä kuvattuna kauniilla kielellä – Sajaniemen esikoisromaani on yksi vuoden lukuelämyksistäni. Jään odottamaan seuraavaa.

Kaari Utrio: Paperiprinssi
Romaani sijoittuu 1830-kuvun Suurkosken paperiruukille ja Helsinkiin. Utrion romaanit ovat aina erinomaisia aikakauden kuvauksia, ne ovat viihdyttäviä, hauskoja ja sivistäviä. Tiesittekö muuten, että tuolloin lumpun ostaminen oli veristä kilpailua? Luutnantin valtakirjakin oli alun perin likainen räsy.

Helena Ruuska: Elämän kirjailija Eeva Joenpelto
Erittäin mielenkiintoinen elämäkerta kirjailijasta, joka saattoi vielä multakokkareenakin yllättää. Näin Helena Ruuska kirjoittaa teoksessaan, joka on myös kulttuurihistoriaa. Porvarillinen kirjailija oli 60- ja 70-luvuilla vieras, mutta Lohja-sarja nosti Joenpellon kansakunnan kaapin päälle.

Antero Holmila ja Simo Mikkonen: Suomi sodan jälkeen. Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-49
Nämäkin nuoren polven historiantutkijat murtavat sotaan liittyviä myyttejä.

Sepon suosituksia joulunajan lukulistalle:

Kauneimmaksi lukuelämyksekseni nostan tämän vuoden kirjoista Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupungin. Se on fantasiamainen kauhukuva tulevaisuudesta tai ihmiskunnan kaukaisesta menneisyydestä. Tarina ja sen kerrontatapa antavat viitteitä molemmille tulkinnoille. Siksi lukijan mielessä tämä kirja herättää paljon ajatuksia ja huikaisevan pitkän aikajanan ihmiskunnan historiaan.

Huoli ihmiskunnan tulevaisuudesta on myös Elina Hirvosen romaanissa Kun aika loppuu. Nostan sen vuoden tärkeimmäksi kirjaksi. Vaikka Hirvonen kirjoitti tarinan lähitulevaisuudessa tapahtuvaksi, voi sen nähdä kauhukuvana myös siitä, että olemme jo nyt noiden asioiden äärellä. Huoli ilmaston pilaantumisesta ajaa nuoren suomalaisen miehen liittymään ekoterroristien joukkoon.

Laura Lindstedtin Oneiron on sellainen kokeilu kotimaisessa kirjallisuudessa, jollaista ei ole vuosiin nähty. On hienoa miten Lindstedt onnistuu luomaan lumon seitsemän naisen tarinoihin. Myös ajatus kuoleman jälkeisistä sekunneista on huikea.

Joulun ajaksi kaunista luettavaa on Vuokko Sajaniemen Pedot-romaani. Siinä Sajaniemi kuvaa pientä itäistä kylää, jossa syntyy pelko Venäjältä tulleista susista. Ortodoksiseen yhteisöön sijoitettu tarina kertoo, miten ulkopuolinen uhka saa kyläläiset riitelemään, miten perheissä riidat tulevat pintaan ja miten uhka voi hajottaa yhteisön.

Myös Miina Supisen Mantelimaa on suositeltavaa joululukemista. Romaani ryöpyttää jouluun liittyvää ylikaupallisuutta humoristisella tavalla.

Kevään kirjoista kannattaa muistaa Petri Tammisen Meriromaani. Se kertoo epäonnisesta kapteenista, jonka alta uppoaa puulaiva toisensa jälkeen.

Annamari Marttisen romaani Vapaa on hyvin ajankohtainen. Tarina kertoo Irakista väkivaltaa paenneesta miehestä, joka päätyy Suomeen hakemaan turvapaikkaa.

Karo Hämäläisen romaani Yksin on hieno kuvaus urheilusuuruudesta Paavo Nurmesta. Se onnistuu tuomaan persoonallisen ja ihmismäisen tuntuman julkisuudenhahmosta.

Saman tekee myös Heidi Köngäs romaanissaan Hertta. Siinä Köngäs kirjoittaa kuinka politiikan myllerrykset kahlitsivat ja murskasivat Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon välisen rakkauden.

Vielä lukusuosituksiin nostan Runeberg-kirjapalkintoon ehdolle nousseen Tapio Koivukarin Unissasaarnaajan. Nuori tyttö alkaa saarnata unissaan ja saa ihmiset uskomaan, että hänellä on yhteys jumalalliseen totuuteen.

Muista myös nämä kirjat,:

Sofi Oksanen Norma


Juha-Pekka Koskinen Kuinka sydän pysäytetään

Asko Sahlberg Irinan kuolemat

Selja Ahava Taivaalta tippuvat asiat

Juhani Känkänen Luppa ja Tattis

Eppu Nuotio Mutta minä rakastan sinua

Myös nämä ovat olleet tämän vuoden lukuherkkujani, kertoo Nadja

:

Juhani Känkänen: Luppa ja Tattis

Heidi Köngäs: Hertta

Karo Hämäläinen: Yksin

J-P Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään

Lauri Mäkinen: Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset

Katja Kettu: Yöperhonen

Aki Ollikainen: Musta satu

Kommenttikenttään voit laittaa oman kirjasuosituksesi.
Hyvää joulunaikaa!

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.