Hyppää pääsisältöön

Parikymppiset ovat voittajia

Miehiä rakennustyömaalla 80-luvulla
Miehiä rakennustyömaalla 80-luvulla Kuva: Yle dokumenttiprojekti: kallis elämä

Vuosina 1989 - 1995 syntyneet, nyt reilut parikymppiset nuoret voivat hykerrellä tyytyväisyydestä. Yleisradion dokumenttitoimituksen teettämän laskelman mukaan he saavat elämänsä aikana eniten tukea yhteiskunnalta. Ja he myös maksavat vähiten yhteiseen pottiin.

1990-luvun alussa syntyneet pääsevät siis nauttimaan hyvinvointivaltion eduista enemmän kuin ikäluokat ennen heitä tai heidän jälkeensä. Ennen 25 ikävuottaan he ovat rahassa mitattuna vähintään 300 000 euroa plussan puolella. He ovat siis saaneet 300 000 euron arvosta enemmän etuja ja palveluja kuin ovat siihen ikään mennessä maksaneet veroina ja maksuina.

Se on aika mukava summa, eräänlainen ennakkoperintö yhteiskunnalta. Sillä saa esimerkiksi keskikokoisen omakotitalon pääkaupunkiseudulta. Tai 215 viikon matkaa Kanariansaarille vielä täksi jouluksi.

Pitkään kestänyt työttömyys tulee kalliiksi yhteiskunnalle

Nyt joku varmaan ihmettelee, että miten parikymppinen voi ylipäänsä maksaa veroja, koska ei ole vielä päässyt edes kunnolla työelämään. Juju on siinä, että laskelma ei sisällä pelkästään tuloveroja vaan kaikki verot, siis myös ostetuista tavaroista ja palveluista maksetut arvonlisä- ja muut kulutusverot.

Kyse on toki keskimääräisistä luvuista. Yksilölliset erot voivat olla suuria, sillä krooninen sairaus tai vakava onnettomuus, jonka jälkihoito ja kuntoutus tapahtuvat julkisessa terveydenhuollossa, maksaa paljon. Lisäksi esimerkiksi pitkään kestänyt työttömyys tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

Mutta kaikkea ei voi mitata rahassa. Kuten esimerkiksi sitä, miten pitkäaikainen työttömyys syö ihmistä, heikentää hänen henkisiä voimavarojaan, jaksamistaan. Ja ajan oloon se vasta tuleekin kalliiksi, niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.

Tulevaisuuteen ulottuvat laskelmat ovat tietysti parhaimmillaan vain arvio. Emme tiedä varmasti, miten verot ja maksut sekä etuudet ja palvelut kymmenen, kahdenkymmenen vuoden kuluttua jakautuvat.

85-vuotiaana on taas aika siirtyä saajan paikalle

Tiedämme kuitenkin pääpiirteissään, milloin kukin meistä alkaa maksaa takaisin siihen asti saamiaan etuja ja palveluja. Tiedämme myös sen, että 35 - 47-vuotiaina meidän ja yhteiskunnan suhteessa alkaa uusi vaihe. Silloin siirrymme maksajan paikalle. Alamme rahoittaa julkisia palveluja ja etuuksia.

Lohdullista on, että tämä vaihe ei kestä ikuisesti. Noin 85-vuotiaana on taas aika siirtyä saajan paikalle. Tarvitsemme nimittäin elämämme viimeisinä vuosina erilaisia hoivapalveluja ja vaativaa sairaanhoitoa. Ne maksavat paljon.

Hyvinvointivaltiossa kannattaa siis elää pitkään.

Lisää aiheesta:
Laskuri: Katso, mitä maksat yhteiskunnalle
300 000 euroa puhtaana käteen
Loppua kohti elämä kallistuu
Dokumenttiprojekti: Kallis elämä

Dokumenttiprojekti: Kallis elämä maanantaina 28.12. klo 21.00 Yle TV1 ja Yle Areena.

Kommentit
  • Ahdistusta, pelkoa ja innostusta - Fatbardhe Hetemaj muistelee dokumentin kuvauksia

    Fatbardhe Hetemaj muistelee dokumentin kuvauksia

    Dokumenttielokuvan tekemisen aikana esiin nousi myös kipeitä muistoja, kirjoittaa Fatbardhe Hetemaj. Samalla siitä tuli ikimuistoinen ja henkilökohtaisesti hyvin tärkeä projekti. Se oli onnekas kohtaaminen, kun dokumenttielokuvaohjaaja Olli Laine tiimeineen oli tullut äitini luokse kuvaamaan maaliskuussa 2016 Tähtien futisvanhempia.

  • Maakrapu merellä - "Iskin pääni päivittäin kansiluukun reunaan"

    Miten maakrapu pärjää perinnelaivapurjehduksella?

    Ensin olin innoissani, pääsisin purjehtimaan perinnelaivalla! Mutta sitten alkoi alahuuli väpättää, kun mietin tulevia haasteita. Kokemattomuuteni purjehtijana toisi reissuun oman jännityksensä, mutta vielä enemmän mietitytti, miten pärjäisin vuorokaudet ympäriinsä melkein parinkymmenen ennalta tuntemattoman kanssapurjehtijan joukon jatkeena. Ei olisi mitään paikkaa, missä olla yksin. Entä miten ikinä pystyisin nukkumaan samassa tilassa 15 tuntemattoman ihmisen kanssa?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.