Hyppää pääsisältöön

Parikymppiset ovat voittajia

Miehiä rakennustyömaalla 80-luvulla
Miehiä rakennustyömaalla 80-luvulla Kuva: Yle dokumenttiprojekti: kallis elämä

Vuosina 1989 - 1995 syntyneet, nyt reilut parikymppiset nuoret voivat hykerrellä tyytyväisyydestä. Yleisradion dokumenttitoimituksen teettämän laskelman mukaan he saavat elämänsä aikana eniten tukea yhteiskunnalta. Ja he myös maksavat vähiten yhteiseen pottiin.

1990-luvun alussa syntyneet pääsevät siis nauttimaan hyvinvointivaltion eduista enemmän kuin ikäluokat ennen heitä tai heidän jälkeensä. Ennen 25 ikävuottaan he ovat rahassa mitattuna vähintään 300 000 euroa plussan puolella. He ovat siis saaneet 300 000 euron arvosta enemmän etuja ja palveluja kuin ovat siihen ikään mennessä maksaneet veroina ja maksuina.

Se on aika mukava summa, eräänlainen ennakkoperintö yhteiskunnalta. Sillä saa esimerkiksi keskikokoisen omakotitalon pääkaupunkiseudulta. Tai 215 viikon matkaa Kanariansaarille vielä täksi jouluksi.

Pitkään kestänyt työttömyys tulee kalliiksi yhteiskunnalle

Nyt joku varmaan ihmettelee, että miten parikymppinen voi ylipäänsä maksaa veroja, koska ei ole vielä päässyt edes kunnolla työelämään. Juju on siinä, että laskelma ei sisällä pelkästään tuloveroja vaan kaikki verot, siis myös ostetuista tavaroista ja palveluista maksetut arvonlisä- ja muut kulutusverot.

Kyse on toki keskimääräisistä luvuista. Yksilölliset erot voivat olla suuria, sillä krooninen sairaus tai vakava onnettomuus, jonka jälkihoito ja kuntoutus tapahtuvat julkisessa terveydenhuollossa, maksaa paljon. Lisäksi esimerkiksi pitkään kestänyt työttömyys tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

Mutta kaikkea ei voi mitata rahassa. Kuten esimerkiksi sitä, miten pitkäaikainen työttömyys syö ihmistä, heikentää hänen henkisiä voimavarojaan, jaksamistaan. Ja ajan oloon se vasta tuleekin kalliiksi, niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.

Tulevaisuuteen ulottuvat laskelmat ovat tietysti parhaimmillaan vain arvio. Emme tiedä varmasti, miten verot ja maksut sekä etuudet ja palvelut kymmenen, kahdenkymmenen vuoden kuluttua jakautuvat.

85-vuotiaana on taas aika siirtyä saajan paikalle

Tiedämme kuitenkin pääpiirteissään, milloin kukin meistä alkaa maksaa takaisin siihen asti saamiaan etuja ja palveluja. Tiedämme myös sen, että 35 - 47-vuotiaina meidän ja yhteiskunnan suhteessa alkaa uusi vaihe. Silloin siirrymme maksajan paikalle. Alamme rahoittaa julkisia palveluja ja etuuksia.

Lohdullista on, että tämä vaihe ei kestä ikuisesti. Noin 85-vuotiaana on taas aika siirtyä saajan paikalle. Tarvitsemme nimittäin elämämme viimeisinä vuosina erilaisia hoivapalveluja ja vaativaa sairaanhoitoa. Ne maksavat paljon.

Hyvinvointivaltiossa kannattaa siis elää pitkään.

Lisää aiheesta:
Laskuri: Katso, mitä maksat yhteiskunnalle
300 000 euroa puhtaana käteen
Loppua kohti elämä kallistuu
Dokumenttiprojekti: Kallis elämä

Dokumenttiprojekti: Kallis elämä maanantaina 28.12. klo 21.00 Yle TV1 ja Yle Areena.

Kommentit
  • Facebook - sosiaalisen median palvelusta globaaliksi manipulointikoneeksi

    Kuinka Facebookista tuli uhka demokratialle?

    Enää ei kannata kysyä, onko Facebook ongelmallinen yritys. Kysymys on lähinnä siitä, kuinka laajaa tuhoa yhtiö on jo aiheuttanut ja kuinka sitä pitäisi estää tekemästä entistä suurempia vahinkoja yhteisöille ja yhteiskunnille. Tämä näyttää olevan Frontlinen kaksiosaisen Facebook dilemma -dokumentin lopputulema, kirjoittaa Yle Areenan palvelupäällikkö Kari Haakana.

  • Ulkolinjan kevät 2019 - alkukevään ohjelmisto julkaistu

    Ulkolinjan alkukevään 2019 ohjelmisto on julkaistu.

    Ulkolinjan alkukevään 2019 ohjelmisto on nyt julkaistu. Löydät Ulkolinjan tutulta lähetyspaikaltaan, TV1 torstaisin klo 22.00. Yle Areenassa Ulkolinjat julkaistaan jatkossa maanantaisin.

  • Seksuaalivähemmistöön kuuluva turvapaikanhakija jää usein yksin - “Miten voin todistaa maahanmuuttovirastolle olevani homo?”

    Vastaanottokeskuksissa pahoinpitelyitä, jopa raiskauksia.

    Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Henkisen väkivallan ja uhkailun lisäksi vastaanottokeskuksissa tapahtuu pahoinpitelyitä, jopa raiskauksia. Moni LGBT -turvapaikanhakijoista ei uskalla tuoda seksuaalisuuttaan edes Suomessa julki vaan jatkaa elämistään kaapissa. He myös kokevat hyväksikäyttöä ja rasismia valtaväestön suunnalta. Baher of Finland- dokumentin tekeminen avasi silmiäni. Baher of Finland -dokumentin tekeminen avasi silmäni näkemään sen ahdistavan pelon ilmapiirin, joka turvapaikanhakijoita ympäröi, kirjoittaa ohjaaja Pia Asikainen.

  • Ylen ohjelma synnytti somemyrskyn Kataloniassa

    Pertti Pesosen Ulkolinjasta kertova artikkeli viikon luetuin

    Ylen Ulkolinja Espanjalainen kosto on synnyttänyt kovan kohun ja somemyrskyn Kataloniassa. Barcelonassa ilmestyvän La Vanguardia-lehden nettiversiossa julkaistu juttu on ollut lehden ehdottomasti luetuiin ja kommentoiduin juttu kuluvalla viikolla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.