Hyppää pääsisältöön

Kotikatsomo: Le Havre

Kotikatsomo: Le Havre, yle tv1
Arletty (Kati Outinen) on Marcel Marxin (André Wilms) rakastava vaimo. Kotikatsomo: Le Havre, yle tv1 kotikatsomo: le havre

TV1 sunnuntaina 24.1.2016 klo 21.05 - 22.35, uusinta tiistaina 26.1. klo 22.20
Yle Areenassa 7 päivää

Ohjaaja Aki Kaurismäen palkittu elokuva Le Havre kertoo vapaaehtoiseen maanpakoon vetäytyneestä entisestä menestyskirjailijasta, nykyisestä kengänkiillottajasta Marcel Marxista (André Wilms).

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat pohjoisranskalaiseen Le Havren satamakaupunkiin.

Kohtalo yllättää Marcelin

Marcel on haudannut haaveensa kirjallisesta läpimurrosta ja elelee tyytyväisenä työssään ja kantabaarissaan. Kotona miestä odottaa rakastava vaimo Arletty (Kati Outinen), jonka vakavasta sairastumisesta mies ei vielä tiedä.

Kohtalo heittää yllättäen Marcelin tielle alaikäisen pakolaispojan Idrissan (Blondin Miguel), jonka hän yrittää pelastaa.

Muissa rooleissa nähdään Jean-Pierre Darroussin, Elina Salo ja Jean-Pierre Léud. Elokuvassa näyttelee myös Kaurismäen Laika-koira, joka on hänen elokuviensa vakionäyttelijöitä.

Kotikatsomo: Le Havre, yle tv1
Kotikatsomo: Le Havre, yle tv1 Kuva: Marcel Marx (André Wilms) yrittää pelastaa pakolaispoika Idrissan (Blondin Miguel). kotikatsomo: le havre

Oscar-ehdokas, kuusi Jussia

Le Havren ensi-ilta oli Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 2011, jossa elokuvalle myönnettiin kansainvälisen kriitikkoliiton epävirallinen pääpalkinto. Elokuvan Suomen ensi-ilta oli myöhemmin samana vuonna.

Ammattilaisraati valitsi Le Havren edustamaa Suomea Yhdysvaltain elokuva-akatemian Oscar-kilpailussa.

Le Havre voitti suomalaisen elokuva-alan Jussi-palkintoa kuudessa eri sarjassa: parhaan elokuvasta, parhaasta ohjauksesta (Aki Kaurismäki), parhaasta naissivuosasta (Elina Salo), parhaasta käsikirjoituksesta (Aki Kaurismäki), parhaasta kuvauksesta (Timo Salminen) ja parhaasta leikkauksesta (Timo Linnasalo).

Ohjaus ja käsikirjoitus: Aki Kaurismäki. Tuotanto: Sputnik Oy, 2011.

Näyttelijä Kati Outinen: Kaikki etsimme hyvää elämää

Kati Outinen, yle tv1
Kati Outinen, yle tv1 kati outinen

Le Havren tarina on yhä enemmän totta. Näyttelijä Kati Outinen muistuttaa, että jokainen meistä etsii hyvää elämää.

Aki Kaurismäen palkitussa elokuvassa Le Havre kohtalo heittää kengänkiillottaja Marcel Marxin elämään alaikäisen pakolaispojan Afrikasta.

”Ymmärsin oikeastaan vasta Cannesin elokuvajuhlien aikaan vuonna 2011, miten ajankohtainen ja poliittinen elokuva on”, miettii naispääosaa, Arletty-vaimoa, näyttelevä Kati Outinen.

”Etelä-Ranskassa oli paperittomien maahanmuuttajien leiri, jossa eivät päteneet minkään maan lait. Puskutraktorit kävivät ajamassa leirejä maan tasalle.”

Kuinka toivoisit itseäsi kohdeltavan?

Unohtumattomia elokuvarooleja tehnyt Kati Outinen on yksi kansainvälisesti menestyneimpiä näyttelijöitämme. Outiseen on juurtunut syvälle ajatus siitä, että kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan.

”Ajattele, jos joutuisit lähtemään paikasta, johon olet juurtunut. Etäälle perheestäsi, ystävistä, harrastuksista. Juuttuisit johonkin paikkaan, jossa et saisi ihmismäistä kohtelua. Muuttuisit ihmisestä ongelmaksi.”

Huolestuttavana Outinen pitää sitä, että turvapaikanhakijoista puhutaan yhtenä massana, vaikka kyseessä ovat ihmiset erilaisine taustoineen.

”Eurooppaan saapuvien joukossa on kidutettuja, paremman elämän toivossa tulevia, ammattitaitoisia, ammattitaidottomia, huijareita – ihan kaikenlaisia ihmisiä.”

Ihmistä ei voi jättää pulaan

Le Havre -elokuvassa kengänkiillottaja Marcel Marx tekee henkilökohtaisen ratkaisun ja ryhtyy auttamaan laittomasti maahan tullutta poikaa.

Kati Outisen mielestä suomalaiset ovat tilanteessa, jossa jokaisen on mietittävä, mikä on oikein ja inhimillistä. Outinen itse on lahjoittanut vastaanottokeskukseen vaatteita.

”Ihmisiä ei voi jättää pulaan”, hän sanoo.

”Monilla on ennestään huolta ja pelkoa esimerkiksi epävarman tulevaisuuden vuoksi. Tämä huoli saattaa purkautua epäluulona turvapaikanhakijoita kohtaan. Uusi tilanne, joka hämmentää ja sekoittaa arkea.”

Outinen luottaa suomalaisiin viranomaisiin. ”Uskon, että viranomaiset ovat ammattitaitoisia ja hoitavat työnsä.”

Kotikatsomo: Le Havre, yle tv1
Kotikatsomo: Le Havre, yle tv1 kotikatsomo: le havre

Arvokkuus on unohtunut

Köyhät käyttäytyvät Aki Kaurismäen elokuvissa arvokkaasti. Heillä on siistit vaatteet ja siisti koti. Kati Outisen mielestä arvokkuus on asia, joka päässyt monilta unohtumaan.

”Kysymys on yksinkertaisimmillaan siitä, että kunnioittaa itseään ja muita.”

”Jos haluat hyvän elämän – olkoon se sitten toimeentuloa, perhettä, ystäviä – pitäisi kunnioittaa sitä, että toisillakin on oikeus hyvään elämään. Se voi olla toisenlaista kuin omasi.”

Outisen mielestä arvokkuuteen liittyy myös uteliaisuus.

”Uteliaisuudesta syntyy vuoropuhelu erilaisuudesta ja se antaa myös vastauksia. Ulkomaillekin meitä ajaa se, että tiedämme siellä olevan erilaista.”

Kenen naiskuva?

Kati Outinen on seurannut viime viikkojen keskustelua naisten kohtelusta. Hän laajentaisi kernaasti pohdiskelua siihen, minkälaisten naiskuvien keskellä huomaamattamme elämme.

”Eurooppalainen ja amerikkalainen elokuvamaailma tarjoaa edelleen kapeaa ja stereotyyppistä naiskuvaa. Kotimainen valtavirran taide ei mielestäni pärjää yhtään sen paremmin.”

Naiset on Outisen mukaan iät ja ajat jaoteltu kolmeen ryhmään: äiti, madonna ja huora. Välimuotoja ei ole ole.

”Elokuvan naishahmo on usein mitäänsanomaton, ei ristiriitainen ihminen, eikä hänellä ole näkemyksellistä suhdetta maailmaan. Hahmo kuvataan aina suhteessa muihin ihmisiin.”

Outinen on kuitenkin toiveikas ja nähnyt esimerkkejä tuoreesta ilmaisusta. ”Nuoret taiteilijaryhmät käsittelevät tasa-arvoisemmin ja ymmärtävämmin molempia sukupuolia.”

”En epäröinyt Akin tarjousta”

Kati Outisen ja Aki Kaurismäen ensimmäinen yhteinen elokuva oli Varjoja paratiisissa vuonna 1986, ja siitä se yhteistyö sitten alkoi.

”Olin nähnyt Akin näyttelevän Arvottomat-elokuvassa, ja hän oli nähnyt meikäläisen näyttelevän. Akin työskentely oli kiinnostavaa, raikasta ja uutta. En epäröinyt hetkeäkään, kun hän tarjosi yhteistyötä”, Outinen muistelee.

Kaurismäen elokuva Mies vaikka menneisyyttä vuonna 2002 oli menestys. Elokuva sai Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix -palkinnon ja Outinen palkittiin parhaasta naispääosasta.

Paluu teatteriin

Kymmenen vuotta Kati Outisella vierähti Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön professorina. Viime vuosina Outinen on itsekin palannut teatteriin.

Hän on kerännyt kiitosta Teatteri Avoimissa Ovissa Pelon maantiede -teoksessa. Muistisairautta huumorilla tutkiva monologinäytelmä Niin kauas kuin omat siivet kantaa pitää myös Outisen liikenteessä.

Tällä hetkellä Kati Outinen valmistelee yhdessä tanssija Annatuuli Saineen kanssa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden taideprojektia. "Se liittyy suohon", hän paljastaa.

Haastattelu: Päivi Suikkanen

Kommentit