Hyppää pääsisältöön

Mihin rikokseen Tunneli-kirjoituskilpailun raati rakastui?

Tunneli käsirkirjoituskilpailun raati
Onko tässä tulevia Tunneli-sarjan henkilöitä vai kirjoituskilpailun raati? Tunneli käsirkirjoituskilpailun raati talsinki

Sinkkuja viimeisellä sinkkuristeilyllä, kidnapattuja poliitikkoja ja intialaissuomalainen päähenkilö suomalaisvirolaisessa rikossarjassa. Tässä esimakua käsikirjoituskilpailun parhaimmistosta. Tarinoita arvioivat muun muassa Paavo Lipponen, Timo Vuorensola ja Tuomas Enbuske.

Jos kaikki kirjoituskilpailuun tulleet tarinat sulauttaisi yhteen, syntyisi tv-sarja, jossa Helsinki-Tallinna -tunneli uhataan räjäyttää jo avajaisissa. Junasta katoaa neitsytmatkalla vaunuja. Naisia ja poliitikkoja kuolee, julkkiksia kidnapataan. Rikostutkijana on vanhempi nainen, jonka työpari on vironvenäläinen. Alkoholilla on osuutta asiaan. Huumori on vinoa ja tummaa.

Mutta ehdotusten joukossa on paljon omaperäistä eksotiikkaakin esimerkiksi päähenkilönä suomalaisintialainen insinööri. Eräs kirjoittaja ehdottaa, että Helsinki-Tallinna -tunneli onkin osa verkostoa, joka ulottuu Lenin-museon alle Tampereelle. Toisen mielestä kaiken taustalla on kiristynyt avioliittolaki.

KulttuuriCocktail antoi Tunneli-ehdotukset arvioitavaksi joukolle ihmisiä, jotka katosvat Suomenlahtea hyvin erilaisista näkökulmista ja tuntevat draaman lait. Pääministeri Paavo Lipponen on tunnelin rakentamisen kannattaja. Toimittaja Kaja Kunnas elää talsinkilaista kaksoiskaupunkilaisen elämää. Tuomas Enbuske twiittasi Suomessa eniten ruotsalaistanskalaisesta Silta-sarjasta, jonka Tunneli haastaisi. Timo Vuorensola, Marja Pyykkö ja Ken Saan ovat omaperäisiä ohjaajia.

Kaja Kunnas
Kaja Kunnas on talsinkilainen toimittaja Kaja Kunnas kaja kunnas

Kaja Kunnas on Virossa asuva toimittaja, joka on kulkenut lautalla Helsingin ja Tallinnan väliä vuodesta 1972, nykyisin noin joka toinen kuukausi - välillä harvemmin ja välillä tiuhempaan. Hän uskoo, että "oikea merenalainen tunnelli on mahdollinen. Tunneli-sarja on vielä todennäköisemmin toteutettavissa. Elokuva-alan yhteistuotannot näyttävät sujuvan luontevasti ja onnistuneita esimerkkejä on useita, tuoreimpana Miekkailija. Tässä Kunnasin suosikki.

tekstipalkki artikkelissa
tekstipalkki artikkelissa talsinki

Puoli vuotta tunnelin avaamisen jälkeen.Juna ei saavu määränpäähän Tallinnaan.
Kukaan ei vastaa. Täydellinen radiohiljaisuus. Mustaa, pimeää. Sensorit kauko-ohjauspöydässä viittaavat junassa olevan elämää. Ensimmäinen paikallinen tutkimusryhmä lähetetään paikalle. He katoavat samaan pimeyteen ja hiljaisuuteen.

Erikoisryhmä koostuu yhdestä jäsenestä Virosta, Suomesta, Venäjältä ja Ruotsista

Paikalle kutsutaan salainen erikoisryhmä, joka koostuu yhdestä jäsenestä Virosta, Suomesta, Venäjältä ja Ruotsista. Heillä on yhteinen menneisyys, jota sarjan edetessä valotetaan katsojille. Tunnelissa menneisyys tavoittaa ryhmän jäsenet ja menneistä on tehtävä tiliä ennen kuin tunnelin salaisuus selviää.

Erikoisryhmä tavoittaa tunnelissa paikallisen tutkimusryhmän, joka löytyy kuolleena huoltoautosta silmät ja suut avoinna, kuin täydellisen kauhistuneena tai hämmästyneenä - jostain.

Junan ovet ovat auki. Osa matkustajista löytyy tuoleiltaan istumasta samoin kuten tutkimusryhmän jäsenet. Kauhuissaan, hämmästyneinä - kuolleina. Osa matkustajista on hävinnyt, mutta minne tunnelista voi hävitä? Junankuljettaja löytyy paikaltaan, samoin kuin muut matkustajat - mutta hengissä.

Erikoisryhmän on lähdettävä tunnelista, kuljettaja mukanaan.Yhteydet ulkomaailmaan ovat edelleen poikki. Vain tumma meri velloo tunnelin yllä. Kalat uivat hitaasti ja katoavat pimeään.

Erikoisryhmä saapuu Tallinnaan, jossa heitä ovat vastassa kaikkien heitä edustavien maiden johto.

Ja kaiken yllä meri. Ja meren kätkemä salaisuus.

He kaikki tietävät, että on tapahtunut jotain odottamatonta ja hallitsematonta. Näin ei pitänyt tapahtua. Näin ei missään tapauksessa pitänyt tapahtua.

Menneisyys tavoittaa heidät kaikki.

Ja kaiken yllä meri. Ja meren kätkemä salaisuus.

Kaja Kunnas kommentoi

Tässä ehdotuksessa kiehtovaa on juonen kerrostuneisuus ja arvoituksellisuus, joka syntyy tutkimusryhmän jäsenten keskinäisistä suhteista. Se mahdollistaa Suomenlahden erityispiirteiden ja menneisyyden hyväksikäytön. Samalla päätapahtumapaikka on selkeästi merenalainen junatunneli. Alkukuvaus pimeyteen katoavasta tutkimusryhmästä vetää mukaansa. Junaan on tehty tunnelissa isku, jota lähtevät meren alle tutkimaan neljän valtion, Suomen, Viron, Ruotsin ja Venäjän edustajat. Tutkimusryhmän jäsenten yhteinen, epäselvä menneisyys aiheuttaa niin paljon jännitettä, että se on selvitettävä yhtä aikaa junaiskun kanssa.

KulttuuriCocktailin kommentti:

Millainen yhteinen menneisyys neljän eri maan yhteisellä erikoisryhmällä on? Liittyykö siihen sukellusveneitä? Rahoituksen kannalta useamman maan sitominen hankeeseen on hyvä idea. Ehkä rahoittajia on enemmän. Tarina myös sisältää mahdollisuuden hyödyntää tai murtaa eri Itämeren kansoihin liittyviä ennakkoluuloja. Tosin Silta-sarjassa oli mielenkiintoista, että tanskalaisuus ja ruotsalaisuus olivat miedosti läsnä, kyse oli nimenomaa sujuvasti yhteistyötä tekevästä kaksoiskaupungista.

Timo Vuorensola
Timo Vuorensola on Iron Sky -elokuvien ohjaaja Timo Vuorensola talsinki

Timo Vuorensola on juuri saanut päätökseen toisen Iron Sky -elokuvan kuvaukset. Uusimman avaruusnatsielokuvan budjetti on 17 mijoonaa, joten hanke on Suomen kalleimpia fiktioita. Elokuvaa tekee jälleen myös Iron Sky -yhteisö. Hän epäilee, että Itämeren alittavaan tunneliin liittyvää tarinaa olisi ehkä haastava joukkoistaa, koska yleisesti joukkoistus toimii parhaiten, kun kyse on kansainvälisistä hankkeista. Kilpailuehdotuksista Vuorensolan valinta on:

tekstipalkki artikkelissa
tekstipalkki artikkelissa talsinki

On kevät 2019. Sekä Suomessa että Virossa järjestetään parlamenttivaalit ja Helsinki-Tallinna tunnelin rakennustyöt ovat juuri alkaneet. Ensimmäisenä louhintapäivänä Ruoholahden rakennustyömaalta työmiehet löytävät valtioneuvoston kanslian omistavan mustan mersun. Auton etupenkeillä istuvat tunnelin aiesopimuksen allekirjoittaneet Helsingin entinen kaupunginjohtaja Ossi Lajunen ja Tallinnan entinen pormestari Martin Saar kuolleina, ryhdikkäästi aseteltuina, kädet toisiinsa nippusitein kiinnitettyinä. Kummankin otsaan on kirjoitettu avoimuus – avameelsus.

Auton takaistuimelta löytyy attaseasalkku, jonka sisältä paljastuu aiesopimuksen lisäksi urakoinnista vastanneen Tunnel of Talsinki -yhtiön papereita. Ilmenee, että yhtiön johtajilla on ollut salassa pidettyjä sopimuksia uuden Itämeren kaasuputken Nord Stream II:n rakentamisesta vastanneen New European Pipeline AG -projektiyhtiön kanssa. Tämän yhtiön hallituksen johtajistolla on kytköksiä Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtoportaaseen.

Mitä syvemmälle he tutkimuksissaan uppoutuvat, sitä korkeammalle poliittiseen ja talouselämään jäljet johtavat.

Tapausta ryhtyvät tutkimaan SuPon vanhempi tutkija Esko Kulonen ja KaPon erikoistutkija Linda Kask. Tutkinnan edetessä paljastuu Tunnel of Talsinki yhtiön sopineen rakennustöiden eri vaiheiden tekemisestä eri alihankintayhtiöiden kanssa ja näiden yhtiöiden rahavirtojen ohjautuneen juuri vankilasta vapautuneiden Tero Järviluoman ja Osmo Nukarin Neitsytsaarille rekisteröimälle Cova Troop -peiteyritykselle, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii Viron entinen ulkoministeri Ene Rosimannus ja jäseninä FSB:n virkailijoita.

Mitä syvemmälle Kask ja Kulonen tutkimuksissaan uppoutuvat, sitä korkeammalle poliittiseen ja talouselämään jäljet johtavat. Esiin nousee räikeitä vaalirahoitusepäselvyyksiä, talous- ja poliittisten johtajien tutkinnanvaikeuttamisyrityksiä, korruptiota, ympäristömääräysten rikkomisia ja epäselviä katoamis- ja kuolintapauksia. Onko Lajusen ja Saarin surman takana ympäristöfanaatikot, jotka haluavat paljastaa tunnelihankkeen takana vellonutta suhmurointia vai tapaukseen sekaantuneet valtiolliset turvallisuuselimet, jotka haluavat vaientaa väärinkäytöksiä paljastavat? Miten paljon Suomen, Viron ja Venäjän valtiollisten poliisivoimien virkailijat peittelevät tietojaan? Mikä on taustalla hääräävä mystinen venäläinen Bolvan Ltd yhtiö? Kuka viime kädessä vetelee tapauksen lankoja vai veteleekö niitä kukaan? Lisäksi himokuntoilija, kontrollifriikki Kulosen sekä ketjussa tupakoivan, uhkapeliriippuvaisen Kaskin ilmiselvä vastenmielisyys toisiaan kohtaan tuo omat jännitteensä tutkimuksiin.

Timo Vuorensola kommentoi:

Mielestäni Tunneli-sarjan Suomen version tulee olla lähtökohtaisesti vähän Raid-henkeen tylsähkö, mutta täynnä sisäisiä jännitteitä. Mitään erityisen spektaakkelimaista ei saa, eikä tule tapahtua, mutta samalla taustalla olevat asiat ovat isoja ja merkitykseltään jättimäisiä. Tässä tarinassa on hyvin tavoitettu ajankohtaiset ja kiinnostavat palaset ja sovitettu ne hyvin Tunnelin maailmaan. Kalvakanharmaa politiikka ja rikostutkinta ovat nordic noiria parhaimmillaan.

KulttuuriCocktailin kommentti:

Voisi hyvin olla niinkin päin, että virolainen on himokuntoilija ja suomalainen uhkapeliriippuvainen. Virolainen kirjailija Rein Raud teki oman ehdotuksena Tunneli-sarjaksi. Haasteen vastanottaessaan hän totesi, että suomalaiset ja virolaiset usein ajattelevat naapurikansan olevan rikollisempaa kuin he itse.

Ken Saan
Ken Saanin ideasta syntyi Mannerheim-elokuva Afrikassa Ken Saan talsinki

Ken Saan tunnetaan Suomessa hankkeesta, joka päätyi lööppeihin. Tallinnalainen ohjaaja ja tuottaja keksi idean Mannerheim-elokuvan kuvaamisesta Keniassa. Nyt hän paneutuu pohtimaan Tunnelia

tekstipalkki artikkelissa
tekstipalkki artikkelissa talsinki

Autolautta Baltic Princess lähtee viimeiselle matkalleen Helsingistä Tallinnaan. Tunneli on tehnyt laivat turhiksi, Tallink-varustamo on yrittänyt houkutella lemmenkipeitä matkustajia öisille laivamatkoille, mutta matkustajamäärien yhä vähetessä on ollut pakko laittaa pillit pussiin. Osasyynä on Suomen uusi avioliittolaki jonka perusteella pettämisestä voidaan tuomita sekä menettämään omaisuutensa petetylle puolisolle että myös vankeuteen.

Maria unohtaa virkatehtävänsä ja pari säntää yökerhon tanssilattialle.

Viimeiselle matkalle lähtevät suomalainen rikostutkija Maria Vaurio sekä hänen virolainen kolleegansa Mart Rüütel. Vaurio on sinkku ja hänet on komennettu siveyspoliisiksi laivalle, mutta tapaa yllättäen ystävänsa Martin Tallinnan poliisista joka on palaamassa Helsingissä asuvan perheensä luota. Suomen kansalainen voidaan tuomita aviorikoksesta myös Suomen rajojen ulkopuolella, mutta Viron kansalaisia laki ei koske. Mart on naimisissa suomalaisen naisen kanssa, mutta hän on oppinut tuntemaan Marian perin hyvin vuosien varrella ja tällä laivamatkalla näyttäisi olevan vähän sähköä ilmassa. Maria nimittäin unohtaa virkatehtävänsä ja pari säntää yökerhon tanssilattialle, joka on täynnä keski-ikäisiä lähdössä viimeiselle "porausristeilylle".

Laivan ohitettua Helsingin kasuunin se alkaa tehdä loivaa käännöstä itään. Matkustajat ihailevat baarin ikkunoiden läpi auringonlaskua, mutta ihmettelevät, miksi se laskee laivan takana, ei oikealla puolella. Pian sukellusveneen torni kohoaa laivan viereen ja laivan päämoottorit hiljenevät. Alkaa ikimuistoinen matka.

Suomen uusi avioliittolaki säädettiin pitkän kansalaiskeskustelun jälkeen. Lain takana vahvimmin seisoivat perheiden eheyttä korostavat tahot kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ry, Kristillisdemokraatit, monet uskonnolliset herätysliikkeet ja lahkot, myös Suomen Ortodoksinen kirkko, Katolilainen kirkko ja muslimiyhteisöt. Eduskuntapuolueista Keskusta ja Kokoomus taipuivat vaatimuksiin ja lopulta myös Perussuomalaiset ja RKP. Eräät tahot olisivat halunneet vielä ankaramman lain, koskemaan kaikkia avio- ja avopareja, mutta kompromissiksi päädyttiin lakiin joka koskee aviopareja, joilla on alaikäisiä lapsia. Laki herätti suurta kiinnostusta myös ulkomailla: Venäjä, Unkari, Irlanti, Sveitsi ja Itävalta suunnittelevat myös vastaavanlaisen lain säätämistä. Yhdysvaltain Republikaanipuolue ja itsestäänselvyytenä Vatikaani, sekä ISIS ilmoittivat tukevansa vastaavia lakeja eurooppalaisissa maissa, jotta haureus ja riettaus ja lasten kärsimykset perheiden hajoamisen seurauksena saataisiin loppumaan.

Sukellusveneen kapteenin mukana on suomalainen, ”Auran Lapset” -uskonlahkon perustaja Juhani Koistinen.

Sukellusveneestä, joka ilmestyi Baltic Princessin kylkeen, nousee joukko kommandopukuihin sonnustautuneita miehiä luotsioven kautta autolauttaan, ja he vaativat saada nähdä matkustajaluettelon. Kaikki Baltic Princessin matkustajat kehotetaan menemään hytteihinsä ja jokaisen matkustajan tietoja verrataan luettelossa oleviin. Sukellusveneessä on Venäjän laivaston tunnukset, mutta kapteenin mukana liikkuva parrakas mies on suomalainen, ”Auran Lapset” -uskonlahkon perustaja Juhani Koistinen. Koistisella väitetään olevan yliluonnollisia kykyjä. Hän on vetänyt valtavia herätyskokouksia mm Turussa, Helsingissä, Pietarissa, Pihkovassa, Tallinnassa ja Riiassa ja hänet on nimitetty äskettäin Vladimir Putinin Henkivartijakaartin hengelliseksi neuvonantajaksi.

Mart Rüütel ja Maria Vaurio seuraavat kuulusteluja kauhuissaan. Tähänkö tämä risteily loppuu? Kommandomiehet vievät mukanaan sukellusveneeseen syvänmerenrakennustöihin erikoistuneen intialaissyntyisen insinöörin sekä hänen suomenvenäläisen naisystävänsä. Kaikki muut saavat jäädä ja laiva jatkaa matkansa kohti Tallinnaa. Kapteeni kehottaa Vauriota ja Rüüteliä olemaan hiljaa tapahtuneesta. Vaikka laiva tekee viimeisen matkansa, Tallink-varustamon mainetta pidetään kirkkaana viimeiseen asti, siitä huolimatta että perillä Tallinnassa laivaa ja terminaalia piirittää joukko kiihkouskovaisia mielenosoittajia jotka valokuvaavat kaikkia laivalta poistuvia.

Tallinnan ja Helsingin välinen uusi rautatietunneli on saanut toimia ilman ongelmia ja välikohtauksia tähän asti. Suomen ja Viron välillä matkustavien on rekisteröidyttävä ja Tallinnan hotelleissa ei samaan huoneeseen laiteta suomalaispareja ilman vihkitodistusta. Mutta säännöt eivät tietenkään koske kolmansia maita, joihin uudella tunnelijunalla pääsee, ei Latviaa, ei Liettuaa, Puolaa tai Saksaa. Tähän asti kaikki hyvin mutta Suomen ja Viron sisäministerit ovat saaneet samana päivänä nimettömiä uhkauskirjeitä. Erikoista on että niitä on ollut kahdenlaisia, toisessa vaadittu Suomen uuden avioliittolain kumoamista, toisessa sen kiristämistä niin että koskee kaikkia avio- ja avopareja, ja pettämisestä seuraa taloudellisten sanktioiden ja vankeuden lisäksi julkinen raipaniskurangaistus. Yhteistä on, että jos ei muutosta tapahdu, uhataan pistää loppu tunnelin junaliikenteelle, tavalla joka ei tule miellyttämään.

Ken Saan kommentoi
Lukemieni synopsisten joukossa oli minusta yksi raikas tarina. Se on aluksi kuin synkkä ja pessimistinen 80-luvun Lemmenlaivan päivitetty versio aiempaa ankarammissa olosuhteissa. Katsojat tuntevat olonsa alussa turvalliseksi tutussa maailmassa, eli Helsingin ja Tallinnan välisellä risteilyllä. Viittaus viimeiseen matkaan tuo tarinaan sentimentaalisen sävynkin, mutta sitten yhtäkkiä leikataan miellyttävästi pahaenteiseen kohtaukseen. Laivaan astuu Auran lapset lahkon vaikutusvaltainen uskonnollinen johtaja.

Tämä tarina on minusta kiinnostavin. Se ei toteuta rikossarjojen trendikästä kaavaa, joka koostuu karmeasta murhasta, johon liittyy seksuaalinen väkivalta ja sopivasti heikossa mielentilassa oleva päähenkilö. Lähimaiden muodikkaat nykysarjat ovat upeasti kirjoitettuja, mutta saman kaavan mukaisia sarjoja on jo tullut liikaa. Parin vuoden takainen huuma, että täälläkin on mahdollista nyt tuottaa omalla kielellä paikallisten näyttelijöiden kanssa kansainvälisiä tv-sarjoja, haihtui. En tiedä mihin, mutta se on ohi.

Aloitusjakso sisältää yllätyksiä, jotka pitäisivät taatusti katsojat ruudun ääressä. Päähenkilöt on hyvin valittu. Naispäähenkilöön on ladattu ristiriitoja. Hän ryhtyy kielletyyn rakkaussuhteeseen, vaikka työskentelee siveyspoliisina, eli toimii vastoin sääntöjä. Me katsojat kuitenkin tiedämme, että hahmolla on meneillään sisäinen taistelu, ja jaamme sen salaisuuden hänen kanssaan. Se lähentää meitä. Yhteinen salaisuutemme on niin inhimillinenkin ja antaa todennäkoisesti monelle mahdollisuuden samastua päähenkiloihin.

Hyvässä tarinassa päähenkilöllä on mahdollisuus muuttua paha-hyvä akselilla. Minusta olisi kiinnostavaa, jos Auran lapset -lahkon johtajakin muuttuisi sarjan keskellä ja hänestä voisi tulla uusi sankari, jos hän vaihtaisi puolta. Tarinaan on fiksusti on sidottu Kremlin karvainen käsikin. Kuten tiedämme Venäjän johto tukee todellisuudessakin samanlaisia ääriradikaaleja järjestöjä. Kremlin kontaktit ortodoksiseen kirkkoon ja homoseksuaalien avoin vainoaminen Venäjällä eivät ole enää suuri salaisuus.

On tärkeää, että täma tarina antaisi hyvän mahdollisuuden puhua populistisen poliitikan toimintamekanismista. Molemmin puolin Suomenlahtea on populismia nyt liian paljon. Tunnelista voisi kehitellä hyvän ennalta ehkäisevän tarinan tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Loppukohtaus, missä hallitus saa kaksi erilaista ja vastakkaista uhkavaatimusta on cliffhangeriksi todella hyvä.

On todella mielenkiintoista, ettei ehdotusten joukossa ei ollut yhtään hauskaa komediaa. Mutta ehkä tämä johtuu siitä, että kirjoittaminen tapahtuu kaamoksen aikaan.

KulttuuriCocktailin kommentti:

Sinkku siveyspoliisina viimeisellä sinkkuristeilyllä. Aidosti yllättävä lähtökohta. Millaista on elämä siveyspoliisina?

Marja Pyykkö
Marja Pyykkö on Koukussa-sarjan ohjaaja. Marja Pyykkö marja pyykkö

Marja Pyykön ohjaama Koukussa on Ylen draamasarja, jonka päähenkilöitä ovat rikostutkija Oskari ja hänen ensirakkautensa, huumetuomiota ulkomailla pakoillut Krista. Se kertoo myös ihmissuhdeista, kielletystä rakkaudesta ja riippuvaisuuksista. Pyykkö on ohjannut myös Mustat lesket, jonka oikeudet on myyty Yhdsyvaltoihin, sekä Ranskaan, Espanjaan, Lähi-itään ja Skandinaviaan.

tekstipalkki artikkelissa
tekstipalkki artikkelissa talsinki

”Ja tätä mainostettiin hyvin palkattuna turvallisena yötyönä…” totesi kuivasti entinen puolustusvoimien palkkasotilaspoliisi ja syvänmeren rakennusprojektien insinööri, suomalais-intialainen Joakim Goda, joka oli juuri nähnyt jotain veret seisauttavaa.

Rikos:
Toistaiseksi tuntematon taho on iskenyt tunnelityömaalle biokemiallisella aseella. Vai onko sittenkin kyseessä jokin maailmansotien aikana Itämereen haudatuista kemiallisista tai biologisista aseista, joka on lauennut aikojaan? Oli taho kuka tahansa, syylliset kansainväliseen rikokseen aiotaan löytää.

Seuraus:
Traagisesta tapahtumasta tunnelityömaalla, syvällä Itämeren pohjan alla, alkaa kansainvälinen ajojahti muutenkin poliittisesti herkässä tilanteessa. Eletään vuotta 2027 ja alueellinen kilpailu Itämeren ja Jäämeren välisestä tavara- ja energiavirtojen herruudesta on muuttumassa kertaheitolla vakavaksi alueelliseksi konfliktiksi.

Päähenkilöt:
Joakim Goda
Suomalais-intialainen syvänmeren rakennusprojekteihin erikoistunut insinööri. Entinen puolustusvoimien palkkasotilaspoliisi, palvellut 5 vuotta maailman kriisipesäkkeissä asiantuntijana. Suorittanut salaisia tehtäviä Supon muututtua Kansallisen Suojelun Agentuuriksi (KSA)

Irina Vatajeva
Venäjällä kasvanut, aikuisena Suomeen turvapaikanhakijan muuttanut nuori nainen, jonka taustaa on KSA:ssa epäilty tekaistuksi. Näyttöa Vatajevaa vastaan ei ole, mutta hän on jatkuvan tarkkailun alla. Työskentelee veroparatiisissa päämajaansa pitävän kansainvälisen energia-alan suuryrityksen yhteiskuntavastaavana. Hyvät yhteydet kansainvälisiin poliitikkoihin.

Janne Pulkkinen
Kylmähermoinen, sosiaalisesti eristäytyvä, mutta kokenut kaivostyömies, joka on kotimaisen kaivosyhtiön Finnmines Oy:n luottomiehiä kentällä. Kokenut urallaan monenlaisia tukalia tilanteita. Tottunut viettämään maanalaisissa parakeissa viikkokausia kerrallaan. Janne eristäytyneisyyteen on syy, hän kantaa synkkää salaisuutta harteillaan.

Katja Ståhlman
Pieni mutta terävä Katja ratkoi jo 5-vuotiaana monimutkaisia arvoituksia ja 10 -vuotiaana hän oli kirjoittanut Lasten Dekkarit - kilpailun voittaneen rikosnovellisarjan. Katja hyväksyttiin Suomen Mensan jäseneksi alaikäisenä hänen kehittäessään ratkaisun ikiaikaisen jo kadonneen kielen koodin murtamiseksi. Nykyisin Katja työskentelee KSA:n kryptologina Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksessa.

Ensimmäinen kohtaus:

”Ja tätä mainostettiin hyvin palkattuna turvallisena yötyönä…” totesi kuivasti entinen puolustusvoimien palkkasotilaspoliisi ja syvänmeren rakennusprojektien insinööri, suomalais-intialainen Joakim Goda, joka oli juuri nähnyt jotain veret seisauttavaa. Valvomon yhteydessä toimi valtiosalaisuuden tavoin tarkoin varjellun tunnelityömaan responsiiviportaali, jonne tunnelityömaalta, lähes 200 m merenpinnan alapuolelta, lähetettiin katkeamattomana virtana dataa 24 tuntia vuorokaudessa kaikista sensoreista, kameroista ja työntekijöiden iriksiin piilolinssien tavoin kiinnitettävistä infolinsseistä. Rakennusprojekti on niin haastava, että vakuutusyhtiöt olivat kaikkea tätä vaatineet. Toisaalta tunnelin mahdollinen sabotaasi nykyisessä poliittisessa tilanteessa vaati vähintäänkin näin tiukkoja turvatoimia. Silti jokin oli mennyt pahasti pieleen. Yhtäkkiä Goda tuntee olevansa yksin, niin yksin. Säästösyistä valvomon yövuorossa on vain yksi työntekijä. Joakim heräsi mietteistään. Nyt portaalissa välkkyi koko seinän kokoisin kirjaimin: ”HÄLYTYS - TUNTEMATON BIOKEMIALLINEN AINE HAVAITTU - HÄLYTYS”. Nyt oli toimittava. Nopeasti.

Marja Pyykkö kommentoi

Tässä tarinassa henkilöhahmot oli kirjoitettu tarkkaan ja huolella. Juonilinjoja oli myös useampia ja niiden kehittelyssä oli nähty riittävästi vaivaa, ne syvensivät kerrontaa. Tekstissä oli myös aistittavissa ripaus huumoria, joka on aina positiivista.
Toinen suosikkini on Kaiken yllä meri, jossa meren alleen kätkemä suuren salaisuuden tuntu oli vahvasti läsnä.

KulttuuriCocktail kommentoi:

Tässä Marja Pyykön suosikissa on potentiaalia myös Bollywood-versioksi. Voisiko suomalaisintialainen rakennusinsinööri ja entinen palkkasotilaspoliisi myös välillä tanssia ja laulaa?

Paavo Lippponen
Paavo Lipponen kannattaa Helsinki-Tallinna tunnelin rakentamista Paavo Lippponen paavo lippponen

Paavo Lipponen vieraili Ylen Ykkösaamussa itsenäisyyspäivän aattona, hän puhui innostuneesti Jäämerestä ja Koillisväylästä Hän myös kertoi kannattavansa esitutkimusten mukaan noin 9-13 miljardia euroa maksavaa Helsinki-Tallinna -tunnelia. Tunneli olisi osa isompaa kokonaisuutta, reittiä Suomen kautta Jäämereltä etelään. Tämä tarina oli kaikista Tunneleista hänen suosikkinsa.

tekstipalkki artikkelissa
tekstipalkki artikkelissa talsinki

Ensimmäinen jakso:
Helsingin ja Tallinnan yhdistävä junatunneli avataan tänään. Samalla syntyy uusi uljas kaksoiskaupunki, Talsinki-Hellinna. Avaisseromoniaa vietetään tunnelin Helsingin puoleisessä päässä, paikalla on massoittain ihmisiä ja suuri joukko median edustajia. Juna valmistautuu neitsytmatkaan kyydissään Suomen ja Viron presidentit. Junan sisältä lähetetään suoraa kuvaa ympäri Eurooppaa. Ihmisten hurratessa juna lähtee liikkeelle. Junan sisällä tunnelma on lähes riehakas. Presidenttien antaessa haastattelua yhteys junaan yllättäen katkeaa. Rautatientorille pystytetylle suurelle näytölle jämähtää kuva veljellisesti toisiaan kaulailevista presidenteistä. Tilanne on nolo, mutta se luvataan ratkaista nopeasti. "Mitätön tekninen häiriö", kansaa rauhoitellaan. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, yhteys on poikki, juna ei vastaa. Sitten ymmärretään, että 30 min on kulunut, junan olisi pitänyt jo saapua Viroon. Ihmiset alkavat kysellä ja huudella huolestuneita kommentteja. Median eteen astuu tunnelin rakentamisesta vastanneen yhtiön tiedottaja. Juuri kun hän on saanut aseteltua ilmeensä kohdalleen ja on aukaisemaisillaan suunsa, maa tärähtää, ihmiset horjahtelevat, autojen varashälyttimet parahtavat soimaan. Mereltä alkaa kantautua voimistuvaa matalaa jyminää, kaikki kääntyvät katsomaan. Kaukana ulapalla meri näyttää ikään kuin pullistuvan. Sitten junatunnelin mustasta aukosta syöksyy vettä valtaisalla voimalla. Hetkessä vesi nielaisee torin ja sille kerääntyneet ihmiset. Ensimmäinen jakso päättyy lähikuvaan tiedottajan kauhistuneista kasvoista.

Toinen jakso:
Ryhmä sukeltajia etsii tietään kirkkaiden käsilamppujen valossa. He seuraavat junakiskoja veden täyttämässä Helsinki-Tallinna-tunnelissa. Tunnelin puolivälissä sukeltajat tavoittavat Suomen ja Viron presidenttejä kuljettaneen junan, tai sen mitä siitä on jäljellä. Junan kohdalla tunnelin katossa on reikä, jonka reunoja ei näy. Juna on tuhoutunut voimakkaassa räjähdyksessä ja Itämeri on syksynyt tunneliin. Suomen ja Viron hallitusten edustajat ovat kokoontuneet neuvonpitoon. Heille on juuri kerrottu, että juna on räjähtänyt, siis räjäytetty. Kesken äänekkään keskustelun yksi avustajista liittyy pääministerien seuraan ja antaa heille puhelimensa. "Teidän olisi syytä nähdä tämä", avustaja sanoo. Puhelimen näytöllä on twiitti: "Your (Finland and Estonia) presidents are, still, alive."

Pue päällesi, matala ääni komentaa ja heittää kasan vaatteita Kaien päälle.

Sarjan tuleva päähenkilö, Kaie Salm, herää, kun valot sytytetään ja hänet kiskaistaan vuoteesta vähemmän hellävaraisesti. "Pue päällesi", matala ääni komentaa ja heittää kasan vaatteita Kaien päälle. Kaie huutaa apua ja pyristelee vastaan, mutta lopulta hänet kannetaan pihalla odottavaan autoon. Pian Kaie löytää itsensä lentokentältä ja helikopterista matkalla Suomeen. Perillä (jossain hyvin salaisessa paikassa) Kaie tapaa Suomen ja Viron pääministerit, jotka kertovat Kaielle tilanteen. Joku väittää kaapanneensa Suomen ja Viron presidentit. Tässä vaiheessa väitettä pidetään huijauksena, mutta valtiot haluavat selvittää Twitterin kautta lähetettyjen viestien alkuperän ja tarvitsevat siihen Kaien apua - "...sinä kun satut olemaan Euroopan taitavin krakkeri". Kaie yrittää kieltää osallisuutensa mihinkään laittomaan ja kertoo olevansa vain "ihan tavallinen opiskelija Tallinnasta". Kaie kuitenkin vaiennetaan nopeasti ja hänelle luvataan, että joitakin laittomia hakkerointeja voidaan tarkastella uudessa valossa, jos Kaie selvittää twiittien alkuperän. Huoneesta poistuessaan Suomen pääministeri kääntyy takaisin ja sanoo: "Ja olemme värvänneet sinulle myös apulaisen. Heikki odottaa tuon toisen oven takana. Teillä on varmaan paljon puhuttavaa - sinähän puhut niin sujuvaa suomea, jos et ole huomannut."

Kolmas jakso: Kerron myöhemmin, ehkä…

Paavo Lipponen kommentoi

Yleisesti ottaen ehdotuksissa teemat olivat tavanomaisia, muutamat liian sketsimäisiä tai olemattomia. Estonia-kytkentöjä en pidä hyvinä, koska niissä ei ole rikosyhteyttä. Tämä ehdotus on mielestäni lupaava, vaikkakin tavanomainen. Siitä saa kehittelemällä kelpo tarinan. Vaikkapa lisäämällä suurpolitiikkaa mukaan, kun presidentit ovat rooleissa. Voitaisiin haastaa uudet tekijät jatkamaan juttua: onko kyse Naton vai Venäjän salajuonesta?

KulttuuriCocktailin kommentti:
Monissa tarinoissa esiintyi hakkereita. Tietotekniikahan Helsinkiä ja Tallinnaa yhdistää. Tällä hetkellä IT-osaajia houkutellaan Viroon. Toisaalta työn alla on yhteisiä tietojärjestelmiä, joiden avulla oltaisiin askeleen lähempänä kaksoiskaupunkilaisuutta.

Tuomas Enbuske
Tuomas Enbuske on Silta-twiittaaja Tuomas Enbuske talsinki

Tuomas Enbuske twiittasi Suomen eniten Silta -sarjasta. Mikä Tunneleista kiehtoisi häntä?

Vastaus: Hänen suosikkinsa on sama kuin Paavo Lipposen. Enbuskekin kritisoi kilpailun epätasaista satoa: "Moni lähestyi aihetta humoristisesti. Huumori on hauskaa, mutta se ei ole alkuperäisen Sillan synkän, pelottavan ja yhteiskunnallisen idean mukaista. Valitsemani synopsis oli oikeasti jännä. Haluaisin nähdä sen. Se kunnioitti Sillan alkuperäistä henkeä, omalla paikallisella twistillä".

KulttuuriCocktailin kommentti: Ja voittaja on.... Koska raati oli kilpailuehdotuksista näin montaa mieltä, paino on nyt yleisöäänestyksessä. Voittaja julistetaan maanantaina 21.12.2015

Kommentit