Hyppää pääsisältöön

Emriikka Saloselle joulu on ihanaa aikaa olla töissä

Pappi ja oopperalaulaja Emriikka Salonen
Pappi ja oopperalaulaja Emriikka Salonen Kuva: Yle emriikka salonen

Pappi ja oopperalaulaja Emriikka Salosella joulun aikaan osuu molempien ammattien kiireisin kausi. Kirkossa joulusesonki alkaa jo ennen itsenäisyyspäivää, ja joulukonsertit ja niiden harjoitukset täyttävät myös kalenteria. Yhdessä konsertissa Salonen istuu myös joka joulu katsomon puolella. Työasiat voi unohtaa sillä hetkellä, kun trumpetit ja Cantores Minores -poikakuoro kajauttavat ilmoille Bachin Jouluoratorion alkutahdit.

Pappien työvuorot joulun ajalle jaetaan Emriikka Salosen työpaikassa Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa jo edellisenä keväänä.

- Silloin ei vielä tiedetä, mitä tehtäviä kenelläkin on. Meillä on kuitenkin sen verran suuri seurakunta, että voimme olla joka toinen jouluaatto ja -päivä töissä ja joka toinen vapaalla. Se on ollut hyvä systeemi. Moni pappi on jo aika väsynyt siinä vaiheessa, kun jouluaatto koittaa, hän kertoo.

Kaikilla on joku suhde jouluun

Töiden suunnittelu alkaa jo hyvissä ajoin ennen joulukuuta, ja viimeistään itsenäisyyspäivästä sesonki on jo täydessä käynnissä. Vanhainkotivierailuja, joululauluhetkiä ja hartaustilaisuuksia riittää jokaiselle päivälle. Joulun alla kirkon rooli ihmisten elämässä tuntuu myös muuttuvan jollain tavalla läheisemmäksi ja luontevammaksi.

- Melkein kaikilla on joku suhde jouluun. Vaikka joulua ei kestäisi ollenkaan ja se aiheuttaa pelkkää ahdistusta, liittyy siihen kuitenkin usein jonkinlainen kaipuu. Siinä mielessä joulun aikaan on ihanaa olla töissä, että ihmiset jakavat asioitaan aika rohkeasti ja ehkä myös kaipaavat mahdollisuutta puhua ihan oikeista asioista. Tuntuu, että jouluna ihmiset ovat avoimempia, Salonen pohtii.

Jouluna kirkon tilaisuuksiin osallistuu myös huomattavasti enemmän ihmisiä kuin juhlakauden ulkopuolella.

- En ole enää pysynyt laskuissa pitämieni joulutilaisuuksien määrässä, mutta jo hyvissä ajoin ennen aattoa kirkko on ehtinyt täyttyä moneen kertaan. Tämä ehkä korostuu, kun on töissä Espoon tuomiokirkossa, joka on hyvin kaunis kirkko. Ihmiset tulevat sinne erityisen mielellään.

Konserttilavalla ja -katsomossa

Emriikka Salonen on toiselta koulutukseltaan oopperalaulaja, ja hän konsertoi miehensä tenori Ville Salosen kanssa joulun alla Länsi-Porin kirkossa. Mukana esiintyi lapsikuoro Leppis.

- Kirkko oli niin täynnä, että sinne tuotiin lisäpenkkejä, ja lapsikuoron kanssa oli ihana laulaa. Lauloimme tietysti juhlavuoden kunniaksi Sibeliuksen joululauluja. Konsertti oli hieno kokemus, on tämä aika mukavaa aikaa tämä joulu, Salonen muistelee konsertin tunnelmaa.

Joulukonserttikatsomoihin laulaja ja pappi ei muilta kiireiltään ehdi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

- Jos vain olen ollut jouluna Helsingissä, olen jo lukioikäisestä lähtien käynyt kuuntelemassa Bachin Jouluoratorion Cantores Minoreksen konsertissa. Minun on päästävä kuuntelemaan ainakin se Jauchzetin alku, Salonen hymyilee viitaten oratorion alkukuoroon.

Tänä vuonna kuoron riveissä laulaa myös Salosen nuorempi poika.

Hiljentymisen vaikeus

Entä miten papin perhe suhtautuu toisen vanhemman työntäyteiseen aikatauluun, kun kaikki muut tuntuvat olevan vapaalla?

- Meillä on aika suuri suku, enkä tiedä huomaako sitä edes kukaan, että äiti käy aina välillä jossain ja tulee sitten takaisin, Emriikka Salonen nauraa.

- Ja kyllä meidän koko perhe käy joulukirkossa riippumatta siitä, onko minulla joulu vapaana vai ei. Sinne kirkkoon mennään aina kaikki yhdessä, sitä ei kauheasti kysellä. Eikä kukaan kyllä hirveästi protestoikaan, se kuuluu meidän elämään.

Tänä vuonna Emriikka Salosella on pitkästä aikaa vapaata aatonaatosta aina vuodenvaihteen yli.

- Kyllä perhe on tietysti onnellinen, kun joulua ei tarvitse suunnitella yhden liitäjän aikataulujen mukaan. Pitää oikein miettiä, että mitä sitä jouluna tehtiinkään kun ei olla töissä, hän hymähtää.

Salonen kertoo olevansa vähän surullinen siitä, että ihmisten työkiireet tuntuvat kasautuvan helposti juuri joulun alle. Jouluna kaivataan rakastetuksi tulemista ja pyhän kosketusta. Kaikki muut vaatimukset pitäisi silloin unohtaa.

- Meille syntyy jouluna Vapahtaja, ei vaatijaa, Salonen sanoo painokkaasti.

Papinkin työkiireet ajoittuvat joulunaikaan, eikä pysähtyminen ja hiljentyminen aina käy helposti. Kun joulu menee töitä tehdessä, myös papilla olisi välillä käyttöä suurelle punaiselle stop-merkille. Varsinkin jos on innostunut työstään, se saattaa viedä liikaakin mukanaan.

- Toisaalta luulen, että olemme kuitenkin työmme puolesta aika syvällä siinä joulun sanoman ytimessä. Ehkä meidän on vähän vaikeampi juosta sitä karkuun, kuin monen muun.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.