Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Georg August Wallin matkustaa valeasussa Mekkaan

Kuva Georg August Wallinista
Kuva Georg August Wallinista Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen georg august wallin

Georg August Wallin (1811-1852) oli arabisti ja itämaiden kirjallisuuden professori, joka tutki Arabian niemimaan heimojen tapojen ja kieliä. Wallin syntyi Ahvenanmaalla ja siirtyi sitten vanhempana opiskelemaan itämaisia kieliä Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon eli nykyiseen Helsingin yliopistoon, kertoo kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Matka Arabian niemimaalle oli tavattoman jännittävä ja vaarallinenkin

- 1800-luvun mittaan orientti alkoi kiinnostaa suurta yleisöä. Arkeologiset kaivaukset olivat paljastaneet Egyptin suuren menneisyyden. Lähi-idässä ja antiikin Kreikassa tehtiin kaivauksia. Wallin osallistui tähän tiedemiehenä. Matka Arabian niemimaalle oli tavattoman jännittävä, monivaiheinen ja vaarallinenkin, mutta kaikin tavoin onnistunut. Se oli nuoren Wallinin toiveiden täyttymys.

- Pitkän tutkimusmatkansa Egyptiin ja Arabian niemimaalle Wallin teki vuosina 1843-49. Kiehtovinta Georg August Wallinissa on ehkä se kuinka täydellisesti hän onnistui rakentamaan itsellensä valeasun. Wallin teki sen täydellisesti aina salakirjoitusta myöten. Hän paljastui vain yhden kerran, mutta sai ystävältään varoituksen ja onnistu pakenemaan, sanoo Markku Löytönen.

Wallin teki henkensä kaupalla tämän kuuluisan matkansa Mekkaan

- Ehkä tämä vaara ja sen välttäminen näin loistavalla valeasulla on se kaikkein kiehtovin asia. Wallin oli poikkeuksellisen tummaihoinen ja rakensi sitten vielä hyvin huolellisesti tämän valeasunsa. Hän matkusti ensin Pariisin kautta Egyptiin ja siellä Kairoon, esiintyi ensin kristittynä venäjän kansalaisena ja opetteli huolellisesti kieliä, kulttuurisia tapoja, huilunsoittoa, pukeutumista jne. Kun hän sitten siirtyi Kairosta Aleksandriaan, hän otti käyttöönsä valeasun ja valeidentiteetin.

- Wallin saapui Aleksandriaan Etelä-Venäjältä kotoisin olevana muslimina ja lääkärinä. Suojatakseen itseänsä, hän teki kaikki muistiinpanot ruotsiksi, mutta käyttäen arabialaista merkistöä, josta siis puuttuvat kokonaan vokaalit.
Sitten vuonna 1845, luottaen valeasuunsa, arabian kielen taitoonsa ja tapakulttuurin tuntemukseensa, Wallin teki henkensä kaupalla tämän kuuluisan matkansa Mekkaan. Jos hän olisi paljastunut kristityksi tällä matkallaan, niin kaula olisi katkaistu välittömästi, totetaa Markku Löytönen.

- Mielenkiintoista on myös se kuinka voimakkaasti hän tunsi kuuluvansa aavikolle beduiinien joukkoon. Kun Wallin palasi Pariisiin, Lontoon ja Pietarin kautta Helsinkiin, hän alkoi heti suunnitella seuraavaa matkaa. Hän ei malttanut analysoida aineistoaan, eikä ollut lainkaan kiinnostunut tämän ensimmäisen matkansa tutkimustuloksista.

- Wallin kuitenkin kuoli vain 40-vuotiaana ennen kuin tämä toinen matka ehti alkaa. Hän mietti jo matkallaan, että hän jättäisi lopullisesti Euroopan. On hyvin mahdollista, että hän ei olisi palannut toiselta matkaltaan enää kotimaahan vaan jäänyt Arabiaan. Indikaatio tästä on se, että häntä ei Helsinkiin palattuaan kiinnostanut lainkaan niiden omien hienojen muistiinpanojen tutkiminen, toteaa kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Kommentit
  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri