Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Georg August Wallin matkustaa valeasussa Mekkaan

Kuva Georg August Wallinista
Kuva Georg August Wallinista Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen georg august wallin

Georg August Wallin (1811-1852) oli arabisti ja itämaiden kirjallisuuden professori, joka tutki Arabian niemimaan heimojen tapojen ja kieliä. Wallin syntyi Ahvenanmaalla ja siirtyi sitten vanhempana opiskelemaan itämaisia kieliä Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon eli nykyiseen Helsingin yliopistoon, kertoo kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Matka Arabian niemimaalle oli tavattoman jännittävä ja vaarallinenkin

- 1800-luvun mittaan orientti alkoi kiinnostaa suurta yleisöä. Arkeologiset kaivaukset olivat paljastaneet Egyptin suuren menneisyyden. Lähi-idässä ja antiikin Kreikassa tehtiin kaivauksia. Wallin osallistui tähän tiedemiehenä. Matka Arabian niemimaalle oli tavattoman jännittävä, monivaiheinen ja vaarallinenkin, mutta kaikin tavoin onnistunut. Se oli nuoren Wallinin toiveiden täyttymys.

- Pitkän tutkimusmatkansa Egyptiin ja Arabian niemimaalle Wallin teki vuosina 1843-49. Kiehtovinta Georg August Wallinissa on ehkä se kuinka täydellisesti hän onnistui rakentamaan itsellensä valeasun. Wallin teki sen täydellisesti aina salakirjoitusta myöten. Hän paljastui vain yhden kerran, mutta sai ystävältään varoituksen ja onnistu pakenemaan, sanoo Markku Löytönen.

Wallin teki henkensä kaupalla tämän kuuluisan matkansa Mekkaan

- Ehkä tämä vaara ja sen välttäminen näin loistavalla valeasulla on se kaikkein kiehtovin asia. Wallin oli poikkeuksellisen tummaihoinen ja rakensi sitten vielä hyvin huolellisesti tämän valeasunsa. Hän matkusti ensin Pariisin kautta Egyptiin ja siellä Kairoon, esiintyi ensin kristittynä venäjän kansalaisena ja opetteli huolellisesti kieliä, kulttuurisia tapoja, huilunsoittoa, pukeutumista jne. Kun hän sitten siirtyi Kairosta Aleksandriaan, hän otti käyttöönsä valeasun ja valeidentiteetin.

- Wallin saapui Aleksandriaan Etelä-Venäjältä kotoisin olevana muslimina ja lääkärinä. Suojatakseen itseänsä, hän teki kaikki muistiinpanot ruotsiksi, mutta käyttäen arabialaista merkistöä, josta siis puuttuvat kokonaan vokaalit.
Sitten vuonna 1845, luottaen valeasuunsa, arabian kielen taitoonsa ja tapakulttuurin tuntemukseensa, Wallin teki henkensä kaupalla tämän kuuluisan matkansa Mekkaan. Jos hän olisi paljastunut kristityksi tällä matkallaan, niin kaula olisi katkaistu välittömästi, totetaa Markku Löytönen.

- Mielenkiintoista on myös se kuinka voimakkaasti hän tunsi kuuluvansa aavikolle beduiinien joukkoon. Kun Wallin palasi Pariisiin, Lontoon ja Pietarin kautta Helsinkiin, hän alkoi heti suunnitella seuraavaa matkaa. Hän ei malttanut analysoida aineistoaan, eikä ollut lainkaan kiinnostunut tämän ensimmäisen matkansa tutkimustuloksista.

- Wallin kuitenkin kuoli vain 40-vuotiaana ennen kuin tämä toinen matka ehti alkaa. Hän mietti jo matkallaan, että hän jättäisi lopullisesti Euroopan. On hyvin mahdollista, että hän ei olisi palannut toiselta matkaltaan enää kotimaahan vaan jäänyt Arabiaan. Indikaatio tästä on se, että häntä ei Helsinkiin palattuaan kiinnostanut lainkaan niiden omien hienojen muistiinpanojen tutkiminen, toteaa kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.