Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Georg August Wallin matkustaa valeasussa Mekkaan

Kuva Georg August Wallinista
Kuva Georg August Wallinista Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen georg august wallin

Georg August Wallin (1811-1852) oli arabisti ja itämaiden kirjallisuuden professori, joka tutki Arabian niemimaan heimojen tapojen ja kieliä. Wallin syntyi Ahvenanmaalla ja siirtyi sitten vanhempana opiskelemaan itämaisia kieliä Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon eli nykyiseen Helsingin yliopistoon, kertoo kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Matka Arabian niemimaalle oli tavattoman jännittävä ja vaarallinenkin

- 1800-luvun mittaan orientti alkoi kiinnostaa suurta yleisöä. Arkeologiset kaivaukset olivat paljastaneet Egyptin suuren menneisyyden. Lähi-idässä ja antiikin Kreikassa tehtiin kaivauksia. Wallin osallistui tähän tiedemiehenä. Matka Arabian niemimaalle oli tavattoman jännittävä, monivaiheinen ja vaarallinenkin, mutta kaikin tavoin onnistunut. Se oli nuoren Wallinin toiveiden täyttymys.

- Pitkän tutkimusmatkansa Egyptiin ja Arabian niemimaalle Wallin teki vuosina 1843-49. Kiehtovinta Georg August Wallinissa on ehkä se kuinka täydellisesti hän onnistui rakentamaan itsellensä valeasun. Wallin teki sen täydellisesti aina salakirjoitusta myöten. Hän paljastui vain yhden kerran, mutta sai ystävältään varoituksen ja onnistu pakenemaan, sanoo Markku Löytönen.

Wallin teki henkensä kaupalla tämän kuuluisan matkansa Mekkaan

- Ehkä tämä vaara ja sen välttäminen näin loistavalla valeasulla on se kaikkein kiehtovin asia. Wallin oli poikkeuksellisen tummaihoinen ja rakensi sitten vielä hyvin huolellisesti tämän valeasunsa. Hän matkusti ensin Pariisin kautta Egyptiin ja siellä Kairoon, esiintyi ensin kristittynä venäjän kansalaisena ja opetteli huolellisesti kieliä, kulttuurisia tapoja, huilunsoittoa, pukeutumista jne. Kun hän sitten siirtyi Kairosta Aleksandriaan, hän otti käyttöönsä valeasun ja valeidentiteetin.

- Wallin saapui Aleksandriaan Etelä-Venäjältä kotoisin olevana muslimina ja lääkärinä. Suojatakseen itseänsä, hän teki kaikki muistiinpanot ruotsiksi, mutta käyttäen arabialaista merkistöä, josta siis puuttuvat kokonaan vokaalit.
Sitten vuonna 1845, luottaen valeasuunsa, arabian kielen taitoonsa ja tapakulttuurin tuntemukseensa, Wallin teki henkensä kaupalla tämän kuuluisan matkansa Mekkaan. Jos hän olisi paljastunut kristityksi tällä matkallaan, niin kaula olisi katkaistu välittömästi, totetaa Markku Löytönen.

- Mielenkiintoista on myös se kuinka voimakkaasti hän tunsi kuuluvansa aavikolle beduiinien joukkoon. Kun Wallin palasi Pariisiin, Lontoon ja Pietarin kautta Helsinkiin, hän alkoi heti suunnitella seuraavaa matkaa. Hän ei malttanut analysoida aineistoaan, eikä ollut lainkaan kiinnostunut tämän ensimmäisen matkansa tutkimustuloksista.

- Wallin kuitenkin kuoli vain 40-vuotiaana ennen kuin tämä toinen matka ehti alkaa. Hän mietti jo matkallaan, että hän jättäisi lopullisesti Euroopan. On hyvin mahdollista, että hän ei olisi palannut toiselta matkaltaan enää kotimaahan vaan jäänyt Arabiaan. Indikaatio tästä on se, että häntä ei Helsinkiin palattuaan kiinnostanut lainkaan niiden omien hienojen muistiinpanojen tutkiminen, toteaa kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Kommentit
  • Outoja ääniä jo vuodesta 1964!

    Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia monelta taholta.

    1960-luvun alussa Tukholmaan päätettiin rakentaa Ruotsin ensimmäinen elektronisen musiikin studio. Studion esikuvana oli legendaarinen Kölnin studio, jossa Karlheinz Stockhausen oli työskennellyt jo 1950-luvulla. Vuonna 1964 Tukholman Södermalmissa avattiin Elektronmusikstudion eli EMS. Siellä tapahtuu edelleen. Muiden muassa suomalainen Eero Pulkkinen on työskennellyt EMS-studiossa. Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia monelta taholta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri