Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Georg August Wallin matkustaa valeasussa Mekkaan

Kuva Georg August Wallinista
Kuva Georg August Wallinista Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen georg august wallin

Georg August Wallin (1811-1852) oli arabisti ja itämaiden kirjallisuuden professori, joka tutki Arabian niemimaan heimojen tapojen ja kieliä. Wallin syntyi Ahvenanmaalla ja siirtyi sitten vanhempana opiskelemaan itämaisia kieliä Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon eli nykyiseen Helsingin yliopistoon, kertoo kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Matka Arabian niemimaalle oli tavattoman jännittävä ja vaarallinenkin

- 1800-luvun mittaan orientti alkoi kiinnostaa suurta yleisöä. Arkeologiset kaivaukset olivat paljastaneet Egyptin suuren menneisyyden. Lähi-idässä ja antiikin Kreikassa tehtiin kaivauksia. Wallin osallistui tähän tiedemiehenä. Matka Arabian niemimaalle oli tavattoman jännittävä, monivaiheinen ja vaarallinenkin, mutta kaikin tavoin onnistunut. Se oli nuoren Wallinin toiveiden täyttymys.

- Pitkän tutkimusmatkansa Egyptiin ja Arabian niemimaalle Wallin teki vuosina 1843-49. Kiehtovinta Georg August Wallinissa on ehkä se kuinka täydellisesti hän onnistui rakentamaan itsellensä valeasun. Wallin teki sen täydellisesti aina salakirjoitusta myöten. Hän paljastui vain yhden kerran, mutta sai ystävältään varoituksen ja onnistu pakenemaan, sanoo Markku Löytönen.

Wallin teki henkensä kaupalla tämän kuuluisan matkansa Mekkaan

- Ehkä tämä vaara ja sen välttäminen näin loistavalla valeasulla on se kaikkein kiehtovin asia. Wallin oli poikkeuksellisen tummaihoinen ja rakensi sitten vielä hyvin huolellisesti tämän valeasunsa. Hän matkusti ensin Pariisin kautta Egyptiin ja siellä Kairoon, esiintyi ensin kristittynä venäjän kansalaisena ja opetteli huolellisesti kieliä, kulttuurisia tapoja, huilunsoittoa, pukeutumista jne. Kun hän sitten siirtyi Kairosta Aleksandriaan, hän otti käyttöönsä valeasun ja valeidentiteetin.

- Wallin saapui Aleksandriaan Etelä-Venäjältä kotoisin olevana muslimina ja lääkärinä. Suojatakseen itseänsä, hän teki kaikki muistiinpanot ruotsiksi, mutta käyttäen arabialaista merkistöä, josta siis puuttuvat kokonaan vokaalit.
Sitten vuonna 1845, luottaen valeasuunsa, arabian kielen taitoonsa ja tapakulttuurin tuntemukseensa, Wallin teki henkensä kaupalla tämän kuuluisan matkansa Mekkaan. Jos hän olisi paljastunut kristityksi tällä matkallaan, niin kaula olisi katkaistu välittömästi, totetaa Markku Löytönen.

- Mielenkiintoista on myös se kuinka voimakkaasti hän tunsi kuuluvansa aavikolle beduiinien joukkoon. Kun Wallin palasi Pariisiin, Lontoon ja Pietarin kautta Helsinkiin, hän alkoi heti suunnitella seuraavaa matkaa. Hän ei malttanut analysoida aineistoaan, eikä ollut lainkaan kiinnostunut tämän ensimmäisen matkansa tutkimustuloksista.

- Wallin kuitenkin kuoli vain 40-vuotiaana ennen kuin tämä toinen matka ehti alkaa. Hän mietti jo matkallaan, että hän jättäisi lopullisesti Euroopan. On hyvin mahdollista, että hän ei olisi palannut toiselta matkaltaan enää kotimaahan vaan jäänyt Arabiaan. Indikaatio tästä on se, että häntä ei Helsinkiin palattuaan kiinnostanut lainkaan niiden omien hienojen muistiinpanojen tutkiminen, toteaa kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Kommentit
  • Avaruusromua: Mitä oli zenitismi?

    Mitä oli zenitismi? Keitä olivat zenitistit?

    Keitä olivat zenitistit? Me ehkä tunnemme futuristit, avantgardistit, dadaistit, surrealistit ja fluxuksen, mutta zenitismi? Siitä kuulee harvemmin, vaikka se oli tärkeä, joskin lyhytaikainen eurooppalaisen kulttuurin ilmiö 1920-luvulla. Zenitistit itse puhuivat "abstraktista metakosmisesta ekspressionismista", mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan. Avaruusromussa zenitismiä ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirsikka, Itis, Lohi ja Ruuti – joko alkoi tehdä mieli ostoksille?

    Mitä kauppakeskuksen nimellä markkinoidaan?

    Uuden kauppakeskuksen rakentamisen täytyy olla valtava investointi. Luulisi, että on piste i:n päälle valita paras mahdollinen nimi liikekeskittymälle. Välillä tuntuu, että markkinoinnin viimeistelyyn ei jakseta panostaa, ja nimiasia kuitataan kevyesti tajuamatta, että nimi komeilee jokaisen ilmoituksen alussa hamaan tulevaisuuteen.

  • Avaruusromua: Älä kuuntele!

    Seireenien laulua ja muuta ihmeellistä.

    Seireenit ovat puoliksi naisia, puoliksi lintuja. Niillä on naisen ylävartalo, pitkät lintumaiset jalat ja kotkan siivet. Niiden jaloissa ja siivissä on terävät kynnet kuin lepakoilla. Ne laulavat, eikä niiden laulua voi vastustaa. Ne ovat hengenvaarallisia. Seireenit elävät merellä. Ne houkuttelevat maagisella laulullaan merenkävijöitä luokseen ja repivät heidät kappaleiksi. Avaruusromussa seireenien laulua ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mennään yksille Kielibaariin

    Kielibaarissa voit virittää keskustelua kielen muuttumisesta

    Monet saavat inhon väristyksiä muistellessaan kouluvuosien äidinkielen opetusta. Toisista kehittyy kärkkäitä kielipoliiseja, jotka jakavat huomautuksia muiden tekemistä kielioppivirheistä. Kielibaarin henkilökunta haluaa edistää suomen kielen osaamista hyväntuulisesti ja ketään pois sulkematta. Vapaa toimittaja ja opettaja Sari T.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri