Hyppää pääsisältöön

Oy Yleisradio Ab:n Propagandaosasto kertoo vuonna 1939 Kouluradiosta

”Nopeammin kuin ajatus lentää radiolähetys tuulen teitä. Ääniaaltojen kautta se tavoittaa samanaikaisesti tuhannet Kouluradion kuuntelijat”, selostaa legendaarinen Pekka Tiilikainen Suomen lasten oman ohjelman valmistumista.

Vuonna 1939 kuvatun valistusfilmin tekijänä on ”Oy Suomen Yleisradio Ab:n Propagandaosasto”. Tosin sanalla ”propaganda” ei vielä tuohon aikaan ollut nykyistä painolastia. Sana oli sävyltään neutraali ja tarkoitti yksinkertaisesti tiedotusta.

Vuonna 1934 perustettu Kouluradio oli vuosikymmenten ajan lasten suosikki. Kouluradiosta kuunneltiin satuja, kertomuksia ja äänikuvia. Ohjelmissa seurattiin kansakoulujen opetussuunnitelmaa. Kuuntelun tukena oppilaat käyttivät Kouluradiovihkoja.

Vuonna 1939 tallennetun ohjelman teemana ovat kevään merkit. ”Kevät kun on sellainen veitikka, että se vähitellen hiipi esille”, maalailee ”kouluradiosetä”. Välillä kuunnellaan äänikuvia, välillä reippaasti laulaa luikautetaan.

Mutta ennen kuin päästään ohjelman tallennukseen, on äänet avattava. ”Yskikää nyt kaikki, kun teillä on yskää. Lähetyksen aikana ei saa yskiä”, ohjeistetaan lapsia ennen ohjelman alkua.

Pekka Tiilikainen kertoo filmissä, miten Kouluradio-ohjelma äänitetään ja miten se välitetään sadoille Suomen kansakouluille. ”Ihmeellisen herkkä mikrofoni sieppaa kaikki äänet ilmielävinä. Mutta studiossa pitää olla harmonikkaseinät ja lainekatto, jotta kaiku on kaunis ja luonnollinen”, Tiilikainen selostaa.

Mikrofonissa äänet muuttuvat sähkövirroiksi, jotka ohjataan jakelupöytään. Sieltä ääniteknikko lähettää ohjelman Lahteen, Viipuriin, Turkuun, Tampereelle ja muille radioasemille. ”Lahden suuraseman mutkikkaat koneistot muuttavat ohjelman miljoonia kertoja voimakkaammiksi ääniaalloiksi, jotka 150 metriä korkeasta antennista säteilevät näkymättöminä kaikkialle.”

Ja kun laulut on harjoiteltu, äänet avattu ja yskimiset yskitty, seuraa kuulutus: ”Lahti - Suomi, Kouluradiolähetys kansakouluja varten alkaa!”

Lapsia pihalla
Kouluradion innokkaita kuuntelijoita. Lapsia pihalla Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Pojat laulavat
Komeasti kaikuu poikien laulu. Pojat laulavat Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Tytöt laulalavat
Laulua, satuja ja kertomuksia. Tytöt laulalavat Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto