Hyppää pääsisältöön

Radiodokumentit 2016

Matkustajia lentokentällä
Matkustajia lentokentällä Kuva: Yle, Seppo Sarkkinen todellisia tarinoita

Alla on esitelty vuoden 2016 Todellisia tarinoita -sarjan dokumentit. Radiodokumentteja menneiltä vuosilta voit kuunnella tältä listalta. Todellisia tarinoita -radiodokumentteja Yle Radio 1:ssä torstaina klo 22.05 – 22.55, uusinta sunnuntaina klo 18.00-18.55.

7.1. ja 10.1.2016
Ihme

vastasyntynyt nukkuu
vastasyntynyt nukkuu Kuva: Yle Kuvapalvelu todellisia tarinoita, ihme

Vastasyntynyt avaa silmänsä ja katsoo ympärilleen: mihin minä olen tullut? Mikä on tämä ihmeellinen tomumaja, joka kantaa meitä läpi elämän? Ja kuinka ihmeessä on mahdollista tajuta, että lopumme ja katoamme? Ohjelmassaan Ihme toimittaja Tiina Tikkanen vierailee Heurekan Body Worlds –näyttelyssä ja viipyilee syntymän, ruumiillisuuden ja kuoleman arvoitusten äärellä. Toteutus: Tiina Tikkanen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

14.1. ja 17.1.2016
Löytöretkeilijät

Vanhojen tarinoiden, tiedon ja sukujuurten tutkimus elää renessanssiaan. Uudet sukupolvet ottavat haltuun lähimenneisyyttä ja kauemmaksikin katsotaan. Uudet sukututkimuksen keinot, kuten sähköinen sukupuu ja DNA-tutkimus ovat luonteva osa harrastusta. Dokumentissa kuvataan mm. suvun tarinoista sekä Karjala-juuristaan kiinnostuneiden kokemuksia löytöjensä äärellä. Ohjelmassa esiintyvät Lydia Lehtola, Sanna Salonen, Timo Salonen ja Reijo Savola. Ajatuksia on koottu mukaan myös kyselyn avulla. Lisäksi ohjelmassa kuullaan mm. Ilja Kotikallion tarinointia, Marja Leena Toukosen runo ja ajatuksia, Hilja Puustisen lausuma runo, ote Eliel Vartiaisen teoksesta Metsämiehen muistelmia sekä Anne-Mari Kivimäen musiikkia. Lukijoina ovat Päivi Leino ja Simo Sipola. Toteutus: Lea Tajakka, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

21.1. ja 24.1.2016
Aina keskuudessamme

Ajassamme niukkuus ja eriarvoisuus kulkevat käsi kädessä kasvavan ahneuden kanssa. Köyhyyden taustalla voi olla erilaisia syitä, monelle se on tavalla tai toisella muodostunut ”pakkorako”. Elinkustannusten karatessa käsistä käteen ei jää pienituloiselle mitään. Ohjelmassa kuvataan ilmapiiriä ja ihmisten tuntoja 2010 taitteessa, kun eriarvoistuminen ja erilliset maailmat ovat totta monen suomalaisen kohdalla. Toisin kuin 1990-luvun lamassa, jolloin ihmisillä oli vielä tulevaisuuden uskoa, nyt moni kokee uudenlaista osattomuutta, pelkoa ja turvattomuutta. Tulevaisuus näyttäytyy maailman mitassakin arvaamattomalta. Suuren tragedian sisällä koetaan lukuisia pieniä tragedioita ja usein arjen kamppailu tuntuu kovin yksinäiseltä, vaikka köyhiä lasketaan olevan Suomessa lähemmäs miljoona. Taistelu mahdollisuuden, selviytymisen ja syöksyn välillä ulottuu huoleen tulevien sukupolvien kohtalosta. Silti vahvuuden hetkiäkin löytyy. Toteutus: Lea Tajakka, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

28.1. ja 31.1.2016
Pienen tytön suuret unelmat

tyttö laiturilla joen rannalla
tyttö laiturilla joen rannalla Kuva: Leena Jäppinen pienen tytön suuret unelmat

Dokumentti perustuu kolmen sukupolven päiväkirjoihin: tytön, äidin ja tyttärentyttären. Tarinan keskiössä ovat pienellä paikkakunnalla Pohjois-Savossa varttuneen nuoren tytön autenttiset päiväkirjamerkinnät vuosilta 1964 - 1973. Päiväkirjoista käy ilmi aktiivinen, eloisa, voimakastahtoinen ja kuitenkin herkästi haavoittuva tyttönen, joka urheilee paljon ja etsii todellista minäänsä niin taiteen maailmasta kuin teinipolitiikastakin. Mitä kaikkea tytön päiväkirjat kertovat koulumaailmasta ja pienen paikkakunnan ilmapiiristä, Kekkosen aikaan, 60-luvun lopussa ja 70-luvun alussa, ja mitä jää kertomatta? Miten tämä nuori kapinallinen, mutta niin kiltti tyttö selviää nujertumatta? Miten yksinäiset ja taiteelliset nuoret etsivät itseään ja löytävät oman tiensä, se on tämän Todellisen tarinan ydinkysymys. Toteutus: Leena Jäppinen, Poppe Johansson, Hannu Karisto.

4.2. ja 7.2.2016
Pullopostia lapsuudesta

Pullopostia lapsuudesta
Pullopostia lapsuudesta Kuva: Tomi Paijo pullopostia lapsuudesta

11.2. ja 14.2.2016
Korjaamo

Lauri Piiroisen ja hänen poikansa Markuksen autokorjaamolla kohtaavat ihmiset ja aikakaudet. Lauri kasvoi lapsuudessaan kovan työnteon kulttuuriin, työn kautta elettiin ja se oli osa hengitystä. Koskaan ei kuitenkaan niin kiire ollut, etteikö isä olisi vienyt ongelle. Työn lomassa oli aikaa myös ihmiselle. Syrjäisellä pienellä korjaamolla korjataan nyt autoja ja samalla rakentuvat myös lukuisat tarinat. Korjaamo on yksi niistä paikoista, joissa vielä rakentuu työnteon lomassa ihmisläheinen yhteisöllisyys. Se on tehnyt Laurille työstä värikästä ja ikimuistettavaa. Ohjelmassa kuullaan otteita korjaamon arjesta ja asiakkaiden tarinoita.
Toteutus: Lea Tajakka, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto.

18.2. ja 21.2.2016
Kun jooga tuli Suomeen

Kun jooga tuli Suomeen
Kun jooga tuli Suomeen Kuva: Yle/Comstock todellisia tarinoita

Suomalaiset ryhtyivät harrastamaan joogaa yllättävän myöhään. 1960-luvun alussa muutama asiasta kiinnostunut opiskeli joogaa ulkomaisista kirjoista. Vähitellen samanhenkiset ihmiset löysivät toisensa, alkoi syntyä joogakursseja ja lopulta joogaopisto. Joogasta omaksuttiin silloin suomalainen versio: gurujen perässä ei mennä, tärkeintä on oman ruumiin tunteminen, oman tavan ja hiljaisuuden löytäminen. Toteutus: Teija Peltoniemi, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto.

25.2. ja 28.2.2016
Suomen suurin perhe

Bertta istuu kesämökkinsä rappusilla Vepsällä.
Bertta istuu kesämökkinsä rappusilla Vepsällä. Kuva: Yle Kuvapalvelu/Reetta Arvila suomen suurin perhe

3.3. ja 6.3.2016
Vainotut

10.3. ja 13.3.2016
Heinäpään poikia

Laittamattoman tarinaniskijä Esko Isomaan lapsuusmuistot 1950- ja 60-luvuilla Oulun Heinäpäässä valottavat suurten ikäluokkien elämänkoulun alkutaivalta niukoissa oloissa, joissa äitien huolena olivat isot lapsikatraat ja poissa olevat isät – joko rintamalle jääneet tai siellä tavalla tai toisella vammautuneet. Lasten kasvattajana toimi koko yhteisö. Ei liene kepposta tai kolttosta, johon Heinäpään poikasakki ei olisi syyllistynyt. Mutta teoista oli myös vastattava ja opiksi otettava, tai kohtalona saattoi olla ikuinen jengielämä ikävine seuraamuksineen. Toteutus: Erikka Jussila, Esko Isomaa, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

17.3. ja 20.3.2016
Täyttä ymmärrystä vailla

Niuvanniemen sairaala
Niuvanniemen sairaala Kuva: YLE / Mari Lukkari niuvanniemi, todellisia tarinoita, täyttä ymmärrystä vailla

24.3. ja 27.3.2016
Elokuvapassio

Yksinäisyys, armo, yhteisön paine, neljän elokuvaklassikon lähikuuntelua. Kaksi vanhaa ja kaksi uutta, ohjaajina Fritz Lang, Ingmar Bergman, Roy Andersson, Lars von Trier. Elokuvat luotaavat ihmisyyden peruskysymyksiä: rakkautta, intohimoa, elämän mieltä, kärsimystä ja kuolemaa. Pääsiäinen on hiljentymisen aikaa, jolloin voi avautua elokuvan ääniraidalle ja miettiä merkityksiä. Johdattelijoina kirjailijaTorsti Lehtinen sekä uskon- ja epäuskon ajattelijoita Augustinuksesta Kierkegaardin kautta Jaakko Heinimäkeen. Toteutus: Tom Östling, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

31.3. ja 3.4.2016
Vuosien merkitys

näyttelijä seija pitkänen ja kirjailija sirpa kähkönen
näyttelijä seija pitkänen ja kirjailija sirpa kähkönen Kuva: Copyright Ossi Wallius. sirpa kähkönen, seija pitkänen, todellisia tarinoita, vuosien merkitys

Miltä elämä näyttää ja tuntuu kun nainen 50 ja 60 vuotta täyttää. Niitä tuntemuksia valaisevat vuonna 1964 syntynyt kirjailija Sirpa Kähkönen ja vuonna 1954 syntynyt näyttelijä Seija Pitkänen.Sirpa Kähkönen järjesti hauskat diskosyntymäpäivät Helsingin Suvilahdessa. Perheellä ja ystävillä onkin suuri merkitys kirjailijan yksinäisessä ammatissa. Kirjoittamisesta hän toteaa, että vuodet ovat tuoneet varmuutta ja ne ovat antaneet myös syvyyttä asioiden käsittelyyn. Nyt saan nauttia niistä hedelmistä, joita eletty elämä on minussa kypsyttänyt. Seija Pitkänen katsoo peiliin Kuopion kaupunginteatterin pukuhuoneessa ja tuumaa, että perusluottamus omaan osaamiseen on iän myötä lisääntynyt. Työssäni tärkeintä on vuorovaikutus yleisön kanssa ja jatkan niin kauan kuin pysyn virkeänä ja aistit avoinna. Perhe ja pitkäaikaiset ystävät luovat perusturvan ja vastapainon intensiiviselle teatterityölle. Toteutus: Pirkko Pelkonen, Ossi Wallius, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto.

7.4. ja 10.4.2016
Rantaelämää

14. 4. ja 17.4.2016
Ahon Matti palaa Riihimäelle

Matti Väänänen kurkkii ikkunasta sisään Riihimäen varuskunnalla.
Reissun kohokohta oli vanhojen paikkojen tutkiminen Riihimäen varuskunnan alueella. Tässä rakennuksessa Matti muisteli hoitaneensa armeijan hevosia ollessaan palveluksessa 60-luvulla. Matti Väänänen kurkkii ikkunasta sisään Riihimäen varuskunnalla. Kuva: Yle / Reetta Arvila ahon matti palaa riihimäelle, todellisia tarinoita



21.4. ja 24.4.2016
Syvältä kaivettu leipä

Pyhäjärven miesvoimistelijat seisovat rivissä lavalla
Pyhäjärven miesvoimistelijat seisovat rivissä lavalla Kuva: Riikka Rahi / Yle todellisia tarinoita, syvältä kaivettu leipä




28.4. ja 1.5.2016
Kaiken maailman Marseljeesit

Luulitko tienneesi kaiken Marseljeesista, kaikille tutusta Ranskan kansallislaulusta? Siis siitä, jota ranskalaiset hoilaavat ihan joka paikassa. Onko se aina ollut sama? Onko se aina ollut edes sallittu Ranskassa? Oletko kuullut siitä kaiken mahdollisen ja kaikkea mahdotonta? Kaikki versiot? Vallankumousversiot, naisten Marseljeesin (1848), fudisjoukkueiden hoilaamiset, uhot kansallispäivän sotilasparaateissa, klassiset sovitukset ja improvisoinnit, pilaversiot, laulut ja instrumentaalisovitukset, swingit, reaggaet, rapit, rockit. Ranskan suuren vallankumouksen musiikkiliike oli paljon Marseilleisea suurempi, mutta tämä oli harvoja biisejä, jotka jäivät siitä henkiin. Miten se soi tuon ajan jälkeen muualla kuin Ranskassa: Kreikassa, Saksassa, Unkarissa, Venäjällä, Belgiassa, amerikansuomalaisilla, Jamaicalla. Kerenskin hallitus valitsi kappaleen Venäjän kansallislauluksi 1917-1918. Suomihan kuului silloin Venäjään. Oliko se myös Suomen kansallislaulu? Miten kuuluvat Henrik Achreniuksen (1796), Topeliuksen ruotsinkielinen (1848), Työväen Marseljeesi (1911-1918), ja Fellmannin pellon Marseljeesi (2013) Suomen historiaan?
Toteutus: Pekka Hongisto, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto sekä Virpi Haatainen, Martti Mäkelä ja Ossi Ahlapuro.

5.5.2016
Dokkari-ilta

tuottaja Hannu Karisto
tuottaja Hannu Karisto Kuva: Yle Kuvapalvelu hannu karisto

Dokkari-iltana sukelletaan radiodokumenttien maailmaan.
Dokumenttiryhmän tuottajan Hannu Kariston tämänkertaisena aiheena on, yleisön pyynnöstä, radiodokumentti-ilmaisun muuttuminen vuosien varrella.
Illassa kuullaan myös kuuntelijoiden toivedokumentteja.

8.5.2016
Reipasta menoa

Kuvassa Johanna Keinänen ja Sami Kojonen ja perheen pojat Vili ja Toivo
Kuvassa Johanna Keinänen ja Sami Kojonen ja perheen pojat Vili ja Toivo Kuva: Ossi Wallius reipasta menoa

Syntyykö huumoria hektisessä elämänmenossa ja perhe-elämän pyörteissä. Aviopari Johanna Keinänen ja Sami Kojonen ovat kuopiolaisia esiintyviä taiteilijoita, joiden kaikessa tekemisessä johtoajatuksena on ilon ja hyväntuulisuuden korostaminen. Ahdistustuotannot ja muut synkistelyt on jätetty sujuvasti muille tekijöille. Vaan miten heidän huumorinsa menee perille erilaisten yleisöjen edessä. Entä sitten perheessä, miten savolainen Johanna ja uusmaalainen Sami selviävät vaikkapa tiskikoneen latauksesta.
Dokumentti seuraa pariskunnan tuotantoja sekä viisaiden poikien Toivon ja Vilin säestämää perhe-elämää. Johanna on ammatiltaan koreografi, tanssija ja luennoija, mutta myös käsikirjoittaja sekä stand-up -hahmo Tyyne Kettunen. Samilla on ollut lukuisia ammatteja aina Ylen kameramiehen töistä mainosten tekoon. Mutta nyt ovat päällimmäisinä oman Tahtiteatterin tuotannot näyttelijänä, laulajana ja käsikirjoittajana sekä myös kouluttajana. Kaiken lisäksi he perustivat muutama vuosi sitten kesäteatterin ja Kuopion Uusi Kesäteatteri onkin pitänyt huolen reippaasta menosta.

Suunnittelu Pirkko Pelkonen ja Ossi Wallius
Äänitys ja ohjaus Ossi Wallius
Äänisuunnittelu Mikko Lohenoja
Tuottaja Hannu Karisto

12.5. ja 15.5.2016
Liaanimies

mies ja liaani
mies ja liaani Kuva: Ossi Wallius pasi pitkänen

Dokumentti esittelee koko perheelle soveltuvan urheilumuodon – liaanihypyn. Sen kehittäjä on kaavilainen luokanopettaja, entinen seiväshyppääjä Pasi Pitkänen. Liaanihyppy on kaikenikäisille soveltuva vauhdikas liikunta- ja urheilumuoto, joka kehittää vartalon hallintaa ja lihaksistoa monipuolisesti. Lajin mahdollisuudet erityisesti lasten liikunnallisuuden kehittäjänä ovat merkittäviä. Lajissa leikinomaisuus yhdistyy motoristen taitojen kehittymiseen. Ohjelmassa seurataan Pasi Pitkästä luokanopettajan työssään, johon kuuluu myös lasten liikuntaopetus. Lisäksi ollaan mukana liaanihypyn SM-kisojen suunnittelussa ja kilpailussa. Kesällä 2015 Liaanihypyn SM-kisat ja Kaavi Blues aloittivat yhteistyön. Molemmat tapahtumat järjestettiin saman viikonlopun aika. SM-kisathan hypätään aina Kaavilla, missä näiden kahden kesätapahtuman toivotaan samanaikaisuudellaan herättävän kiinnostusta laajemmaltikin. Vapaaehtoisten talkootyö on pienellä paikkakunnalla tapahtuman onnistumisen edellytys. Liaanihypyn SM-kisat toteuttaa Kaavin Kaiun yleisurheilujaosto vain muutaman tuhannen euron budjetilla. Ohjelmassa puhuvat Pasi Pitkäsen lisäksi lajista innostuneet lapset ja nuoret sekä aikuiset. Mukana on myös liaanihypyn ME-mies ja Suomen mestari, Kalevan kisoissa 2014 seiväshypyssäkin hopealle taivuttanut Samuli Järvelä.

Suunnittelu Pirkko Pelkonen ja Ossi Wallius
Äänitys ja ohjaus Ossi Wallius
Äänisuunnittelu Mikko Lohenoja
Tuottaja Hannu Karisto

19.5. ja 22.5.2016
Kuinka kauas pyörällä pääsee

pyöräilijä
pyöräilijä todellisia tarinoita, kuinka kauas pyörällä pääsee, pyöräilijä

26.5. ja 29.5.2016
Orjuus sisälläni

Kiintymyssuhteen kaksijakoisuus - vakava traumatisoituminen
"Olen vanki – olen kiinni eilisessä, päättymättömässä eilisessä"

Trauma voi estää ihmistä elämästä täyttä elämää, jumiuttaa mielen menneisyyden traumatapahtumiin, jotka toistuvat ja toistuvat mielessä halliten ajatuksia. Kaltoinkohtelun aiheuttama vakava lapsuuden trauma voi tuottaa henkistä orjuutta muistuttavan tilan, jossa aikuisenakin elämää suoritetaan ilman että ihminen pystyy noudattamaan omaa tahtoaan. Tällainen trauma voi viedä aikuisuudesta toimintakyvyn, jota tarvittaisiin juuri silloin kun elämä tulisi ottaa omiin käsiin ja luotsata sitä haluttuun suuntaan.

Dokumentti "Orjuus sisälläni" valaisee lapsuuden traumaa kolmelta taholta. Se esittää vakavan trauman kokeneen oman tarinan sekä hänen runollisessa muodossa kertomansa tunnekokemuksen traumasta ja toipumisesta. Ohjelman kolmantena juonteena kulkee terapeutin selvitys siitä, miten trauma syntyy ja miten hoito etenee.

Jos lapsuuden kiintymyssuhde on turvallinen, voi eriytyä, tulla itsenäiseksi ihmiseksi ja oppia tuntemaan omaa mieltään ja toisen mieltä. Silloin ei tarvitse muokkautua täysin jonkun muun mielen mukaisesti, mitä pahimmillaan joutuu tekemään turvattomassa kiintymyssuhteessa uhan alla oleva lapsi, jonka pitää vaistota ja hyvin herkästi ottaa toisen tarpeet ja toiveet huomioon, koska on vaarallista, jos ei keskity toiseen ihmiseen.

Pelottavavaksi koetussa kiintymyssuhteessa lapselle voi rakentua jakaantunut minuus, jossa persoonan traumaan kiinnittyneet osat ottavat vastuun selviytymisestä uhkaa ja vaaraa sisältävissä vuorovaikutustilanteissa. Lapsi sopeutuu esimerkiksi jäädyttämällä tunteensa, alistumalla tai oppimalla rauhoittamaan vanhemman raivoa. Arjessa traumasta erillään olevat persoonan osat pyrkivät ottamaan kaiken irti niistä vuorovaikutushetkistä, jolloin uhka ei ole akuutti ja ”hyvä vanhempi ” on läsnä.

Lapsuudessa traumatisoituneen toistuva kokemus on tunne siitä, että on täysin toisen vallassa ja puolustuskyvytön. Vielä aikuisuudessakin, kun alistusreaktiota kantava traumakokemuksen osa aktivoituu, käyttäytyy traumatisoitunut aikuinen pienen puolustuskyvyttömän lapsen tavoin.

Monesti tällainen lapsuudessa traumatisoitunut aikuisena vihaa vahingoitetun lapsen kokemusosia itsessään ja syyttää itseään kaikesta tapahtuneesta tuntien syvää lojaalisuutta vanhempiaan kohtaan. Persoonan lapsiosat kantavat tavallisesti pelkoon, häpeään, vihaan, rakkauden kaipuuseen ja yksinäisyyteen liittyviä kokemuksen osia traumatapahtumasta. Tapahtuneiden asioiden todellisuus tuntuu sietämättömältä ja siksi niitä pyritään välttelemään.

Vakavasti traumatisoituneet ihmiset saattavat olla myös pitkiä periodeja elämässään kapeutuneessa tietoisuuden tilassa: irrallaan itsestään, toisista ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta. Kapeutunut tietoisuus on reaktio pitkään jatkuneeseen vaaraan – se ei ole tahdonalaisesti hallittavissa.

Monesti kyky pitää yllä kaksijakoisuutta traumaan kiinnittyneiden osien ja niistä erillään olevien osien välillä vähenee iän myötä enegiatason. laskiessa. Usein silloin ihminen alkaa etsiä apua traumaan.

Vakavistakin traumoista voi toipua. Kun traumatisoitunut alkaa tuntea myötätuntoa itseään kohtaan ja tulee pelon sijasta uteliaaksi omaa mieltään kohtaan, sitä paremmin tulee mahdolliseksi mielen menneiden päättymättömien tapahtumien muuttuminen muistoiksi, jotka eivät enää hallitse nykyelämää.

Ohjelmassa esiintyvät henkilöt:
Traumapsykoterapeutti Anne Suokas-Cunliffe

Ohjelman ovat toteuttaneet:
Henna Salakari, suunnittelu, käsikirjoitus, toimitus, ohjaus
Kai Rantala, äänisuunnittelu¨
Hannu Karisto, tuottaja

Päähenkilöä näyttelee Liisa Lehto.

Musiikki:
Melodia Africana, Questa Notte, Diverine, Run, Rose, Fairytale, sävellys: Ludovico Einaudi
Kuutamolento, sävellys, esitys: Noa Nakai, viulu, alttoviulu ja piano. (Runon "MInä olen vanki" taustalla)

2.6. ja 5.6.
Olemme perineet toivon, unohduksen lahjan

Meri
Meri Kuva: Yle Kuvapalvelu / Tiina Karjalainen todellisia tarinoita, olemme perineet toivon

Lähi-idän levottomuuksien ja sotien takia valtava pakolaisvirta alkoi vyöryä viime vuonna kohti Eurooppaa, valtaosa Välimeren kautta, ja Välimerelle syntyi nopeasti humanitaarinen kriisi. Vuonna 2015 arviolta puoli miljoonaa ihmistä haki turvapaikkaa eri Euroopan maista.

”Olemme saaneet perinnöksi toivon, unohduksen lahjan”( Wisława Szymborska) on kuvanveistäjä Pekka Jylhän näyttelyn motto. Sen keskiössä on 3D-tekniikalla toteutettu luonnollista kokoa oleva Aylan, 3-vuotias kurdipoika, joka hukkui pakolaisjoukon mukana elokuussa 2015 Turkin rannikolla. Lehtikuva kuolleesta pojasta herätti valtavaa kansainvälistä huomiota. Presidentti Hollande julisti kuvan olevan muistutus maailmalle, että se on syvästi vastuussa pakolaisten huolenpidosta tässä inhimillisessä katastrofissa.

Välimerestä oli tullut kuoleman meri, ja lehtikuvasta pakolaiskriisin symboli. Lehtikuvasta järkyttynyt ja toisaalta inspiroitunut Pekka Jylhä sanoo: ”Ihminen on varustettu hienolla ominaisuudella: unohtamisen lahjalla. Erityisesti tällaisina vaikeina aikoina sille on paljon käyttöä: kyky unohtaa hirveätkin asiat ja lähteä kohti valoa. Minä koen taiteilijoiden tehtäväksi ottaa esille tällaiset asiat. Ei minulla ole vastauksia vaikeisiin kysymyksiin, mutta minun keinoni on tuoda ne esille, ettei asiaa unohdeta eikä sitä päästä piilottamaan.”

Edelleen monilla on vaikea sisäistää, että rajojen yli ei vyöry pelkkiä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, vaan tulevia suomalaisia - ei heitä vaan meitä. Kirjailija Hassan Blasim kaipaa Irakiin joka päivä. Hän kirjoittaa surrealistisia tarinoita Irakista ja irakilaisten hyytävästä todellisuudesta - sodasta, väkivallasta, pakolaisuudesta, terrorismista ja rasismista.”I believe that the role of the writer today, whether in times of war or peace, is to not let what is going on all around us become a cheap and easy target for the media, for politicians or for our own forgetfulness. I think the fragment of 'imagination' for example, contributes somehow to our understanding of the past,” Hassan Blasim sanoo.

Toteutus: Desiree Räsänen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

9.6. ja 12.6.
Köyhän keittokirja

Mitä tapahtuu, kun ihminen, kansalainen on tipahtanut tukien varaan? Syynä voi olla konkurssi, sairaus, vakava vamma. Miten tukien varassa eletään? Miten rahat riittävät; vuokraan, ruokaan lääkkeisiin? Mistä ei voi edes haaveilla? Miten köyhä nielee ylpeytensä - nöyryytetäänkö? Kun ei ole palkkapäivää, mikä on juhlahetki? Onko tukien varassa elävä kansalainen näkymätön?
Köyhän keittokirja –dokumentti herättää kysymyksiä. Vastauksia ei ole.
Toteutus: Leena Jäppinen, Jarno Heinonen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

16.6. ja 19.6
Jonkun sortin strippaamista

Ohjelman päähenkilö Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen
Ohjelman päähenkilö Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen Kuva: Päivi Leino / Yle jenni-juulia wallinheimo-heimonen, todellisia tarinoita, jonkun sortin strippaamista

23.6 ja 26.6.
Paikallisradiosta päivää ja hyvästi!

Levyn kansi
Levyn kansi Kuva: Riikka Rahi / Yle paikallisradiosta päivää ja hyvästi, todellisia tarinoita

Vallankumouksellisen pisteliästä ja pöhköä puhetta, villin vapaata itsensä ilmaisua, kokeiluja, mokailuja ja taidolla tehtyjä ohjelmia. Monen kirjavissa paikallisradioissa heitettiin kolmisenkymmentä vuotta sitten muodollinen puhe ja poliittinen korrektius romukoppaan ja rakennettiin kuulijoiden kanssa läheinen ja lämmin yhteisö. Ympäri Suomea paikallisradioista muodostui keskus, jonka ympärillä paikallinen kulttuuri, lähivaikuttaminen ja hulluttelun vapaus kukoistivat.
Kymmeniä paikallisradioita on kolmessakymmenessä vuodessa syntynyt ja kadonnut. Ja niin on enin osa paikallisuudestakin hävinnyt radioista, joista on ketjuuntumisten ja kansainvälisten omistajien myötä tullut ennen kaikkea liiketoiminnan muoto.
Riikka Rahin ohjelmassa muistellaan paikallisradioiden alkuvaiheita, jolloin kaikki oli mahdollista ja jolloin myös kaikki mahdotonkin tehtiin.
Toteutus: Riikka Rahi, Ari Mursula ja Hannu Karisto.

30.6. ja 3.7.
Neljäs ulottuvuus

Miten näkymättömästä tulee näkyvää? Miten taideteos syntyy ja kasvaa? Kuvataiteilijat Kaija Juurikkala, Inga Pyy ja Nabb+Teeri tekevät teoksiaan kukin eri tavoin, eri lähtökohdista.
Taiteellinen prosessi on konkreettista todellisuutta, materiaalien työstöä ja ajattelua, vaikka se näyttää katsojasta mysteeriltä. Wassily Kandiskyn teksti taiteen henkisestä sisällöstä muistuttaa, että todellisuus on silti enemmän kuin näköiskuva.
Eeva-Liisa Mannerin runo Lapsuuden hämärästä avaa luovuuden juuria. Maalaukset muuttuvat ääniksi.
Säveltäjä Timo Tuhkasen ääniteos vie taiteilijapari Nabb+Teerin taiteen maailmaan.
Lukija Kaija Pakarinen. Toteutus: Aune Waronen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.

7.7. ja 10.7.
Gesar!

Maailmoja syleilevä radiofeature ”Gesar!” vie tiibetiläisen kansalliseepoksen maagiseen maailmaan, joka aukeaa runonlaulajille näkyjen kautta. Ohjelmassa eri todellisuudet kohtaavat, kun nykykehitys haastaa myyttisen Gesar-kuninkaan ikiaikaisen vallan Tiibetissä. Toteutus: Donagh Coleman, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

14.7. ja 17.7.

21.7. ja 24.7.

28.7. ja 31.7.
Uni-Venäjä-Uni

Neuvostoliiton aikoihin kaikki näkivät kollektiivista unta, väittää radiodokumentti. Välillä tosin nähtiin unta pelkästään vuohista ja menneen Venäjän ajoista.
Kuuntelijoiden toiveuusinta.
Toteutus: Ria Karhila, Rami Lindholm ja Hannu Karisto.

4.8. ja 7.8.
Rautatie

junakiskot
junakiskot Kuva: Copyright 2014 Ritva Tarkki, all rights reserved. kiskot

Rutiköyhällä Suomen suuriruhtinaskunnalla oli varaa rakentaa rataverkko, jota upporikkaalla nyky-Suomella ei ole varaa ylläpitää. Valtavien uhrausten taustalla oli rautatieaate, jonka ymmärtäminen ei olisi pahitteeksi nykypäättäjillekään.
Tätä mieltä ollaan dokumentissa Rautatie. Päähenkilöinä ovat pitkän linjan rautatieharrastajat Tapio Koskinen ja Kalevi Kämäräinen.
Toteutus: Mikko Järvinen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.

11.8. ja 14.8.
Radio Dolores

”Katselin ikkunasta, miten Arvo hyvästeli Tyynen porttilampun kirkkaassa valossa. Silloin satoi lunta, ja pian olivat hänen asemalle vievät jalanjälkensä jo peittyneet.“
"Radio Dolores" on tarina Tyynen ja Arvon, kahden 30-luvun tamperelaisen jalkinetyöläisen elämästä, jonka Espanjan sisällissota mullisti. Sen keskushenkilönä on Aleksanteri, Tyynen kasvattipoika, joka vielä aikuisenakin etsii kadonnutta sankariaan ja päätyy harharetkelle Francon Espanjaan.
60-luvun Málagassa Aleksanteri joutuu putkaan soitettuaan satamakuppilassa vanhaa tasavaltalaisten taistelulaulua. Kuulustelun edetessä roolit vaihtuvat ja ankara komisario Garrido joutuu myös kohtaamaan vanhat painajaisensa. Kadonneen Arvon kohtalo jää arvoitukseksi, mutta sen avaamiseen osallistuu myös kolmannen sukupolven kokija, Aleksanterin tytär joka kyseenalaistaa niin voittaneiden kuin hävinneidenkin sankarimyytit kahdessa maassa.
Työryhmä: Hannu Karisto, tuottaja, Kai Rantala – äänisuunnittelu, Kusti Vuorinen- musiikin sovitukset ja orkesterin johto, Nuutti Vapaavuori: musiikin äänitys ja miksaus: Tero Malmberg- Espanjan tehosteet. Näyttelijät: Aliisa Pulkkinen, Juha Pekuri, Simon Riestra, Jotaarkka Pennanen, Katrin Havia. Ohjaus ja käsikirjoitus Katariina Lillqvist.

18.8. ja 21.8.
Ohtakari- rakkaudella

Palkittu radiodokumentti keskipohjalaisen Lohtajan kunnan Ohtakarin kalastajien työstä ja ihmiskuvasta.
Käsikirjoitus ja ohjaus: Hannu Heikinheimo. Uusinta vuodelta 1983.

25.8. ja 28.8.
Minun oodini Katajanokalle

Mistä syntyy rakkaus omaan kotipaikkaan? Löytääkseni vastauksen oli minun kuljettava omia jälkiäni pitkä matka taaksepäin. Huomasin, että se syntyy arkisista päivistä, salaisuuksista, seikkailuista, tuhansista tarinoista, historian kerrostumista, vastakohtaisuuksista. Koko siitä sekametelisopasta, jota elämäksi kutsutaan.
Muistelemassa ja tarinoita kertomassa Tiina Harpf sekä Tiina Weckström, Martti Karlsson, Pekka Karppanen ja Antero Takala.
Ohjelman toteutus: Tiina Harpf, Mietti Harpf, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto.

1.9. ja 4.9.
Olen jossain - elämää muistisairauden kanssa

Iäkäs nanen istuu sohvalla pehmolelujen ympäröimänä
Aili Rajavaaralla on paljon pehmeitä ystäviä, muistisairaus ja motto elämälle: ei anneta periksi! Iäkäs nanen istuu sohvalla pehmolelujen ympäröimänä Kuva: Marja Söderlund todellisia tarinoita, olen jossain

yle.fi/olenjossain.

Olen jossain -pienoisdokumentit


8.9. ja 11.9.
Poro on parasta

Kaksi poromiestä kammin edessä
Nuoret rovaniemeläiset poromiehet Ari Maununiemi ja Sampo Pasma. Kaksi poromiestä kammin edessä Kuva: Matti Posio todellisia tarinoita, poro on parasta

Rovaniemellä Sierijärven porotilalla Ari Maununiemi ja Sampo Pasma elävät arkea, joka sujuu vahvassa yhteydessä luonnon ja eläinten kanssa. Poro on parasta -dokumentti johdattaa kuulijan pohjoisen maisemaan, jossa porot ovat arkipäivää. Ne ovat nuorille poromiehille paitsi työ myös elämäntapa ja ravinnonlähde. Miltä näyttää tämän ikiaikaisen perinteen ja nykymaailman rinnakkaiselo? Toteutus: Mervi Leino, Kai Rantala ja Hannu Karisto.


15.9. ja 18.9.
Miehet valoa etsimässä

Ohjelma vie kuuntelijat kahden muusikon matkalle Lappiin. Radion sinfoniaorkesterin legendaarinen sellisti, keväällä edesmennyt Seppo Laamanen ja pianisti Pami Karvonen matkaavat Posion, Kemijärven ja Sodankylän kautta Kittilän Leville. Kontissa on itämaista viisautta ja elämän paatosta, musiikin voimaa ja pohjalaista jääräpäisyyttä. Dokumentissa kuullaan muistoja mm. Shostakovitsista, Kain Tapperista ja Tauno Palosta. Siinä kerrotaan miten kaunis fraseeraus musiikissa eroaa kantikkaasta. Tien päällä pohditaan musiikin parantavaa voimaa ja kumarretaan korkeintaan Beethovenia. Toteutus: Tom Östling, Kai Rantala ja Hannu Karisto.


22.9. ja 25.9.
Siunatut kaksi vuodenaikaa

Munkki Stefanos leikkaa oksaa pensaasta
Munkki Stefanos leikkaa oksaa pensaasta Kuva: Päivi Leino / Yle todellisia tarinoita, siunatut kaksi vuodenaikaa



29.9. ja 2.10.
Somalinaisen tanssiinkutsu




6.10. ja 9.10.
Oikotie vai elämäntapa

Erämaakämppä joen rannalla
Erämaakämppä joen rannalla Kuva: Yle Kuvapalvelu todellisia tarinoita, oikotie vai elämäntapa



13.10. ja 16.10.
Jumalainen ääni

Radiodokumentissa tapaamme yhdysvaltalaisen sopraanon Florence Foster Jenkinsin, joka itsepäisesti konsertoi huippumuusikoiden ja kapellimestarien kanssa. Hänen konserttinsa olivat jostakin syystä hyvin suosittuja. Toteutus: Jarkko Vanninen, Ritva Lehto ja Hannu Karisto.


20.10. ja 23.10.
Anarkiaa aalloilla

Neljä entistä radiopiraattia
Neljä entistä radiopiraattia Kuva: Sampsa Oinaala todellisia tarinoita, anarkiaa aalloilla

1970- ja -80-luvuilla Suomessa toimi kymmeniä luvattomia merirosvoradioita, joista osa nousi suureen suosioon. Laiton radiotoiminta synnytti painetta, joka edesauttoi kaupallisen radiotoiminnan vapauttamista 1980-luvun puolivälissä.
Yhteiskunta suhtautui radiopiraatteihin varsin vakavasti. Luvattomia asemia etsittiin sekä kiinteiden radiopeilausasemien, että liikkuvien peilausautojen avulla. Kiinni jääneet laittoman radiotoiminnan harjoittajat saivat sakkoja ja korvausvaatimuksia jopa kymmeniätuhansia markkoja. Hurjimmillaan radiopiraattien työ oli kissa ja hiiri -leikkiä viranomaisten kanssa.
Dokumentti perustuu neljän entisen radiopiraatin haastatteluun, sekä autenttiseen materiaaliin useiden merirosvoradioiden lähetyksistä 1960-90 -luvuilta. Haastattelussa muun muassa Right Wing Radion, Radio Bambinon ja Radio Meteorin operaattorit kertovat motiiveistaan, radiolähetysten käytännön toteuttamisesta sekä kohtaamisistaan viranomaisten kanssa. Katkelmat merirosvoradioiden lähetyksistä valottavat, millainen oli "vapaan radion" saundi.
Käsikirjoitus ja ohjaus: Sampsa Oinaala, äänisuunnittelu: Kai Rantala ja Anders Wiksten, tuottaja: Hannu Karisto.



27.10. ja 30.10.
Täyttä ymmärrystä vailla

Niuvanniemen sairaala
Niuvanniemen sairaala Kuva: YLE / Mari Lukkari niuvanniemi, todellisia tarinoita, täyttä ymmärrystä vailla



3.11. ja 6.11.
Venetsian pojat - kanavassa uiminen kielletty

Gondoleja Venetsiassa
Gondoleja Venetsiassa Kuva: YLE Kuvapalvelu / Seppo Sarkkinen todellisia tarinoita, venetsian pojat, venetsia

Venetsialaiset, munkkiveli, kolmannen polven paperikaupan pitäjä, säveltäjä ja muut kertovat kaupungistaan. Mihin ovat asukkaat ja bambinot häviämässä? Onko Venetsia vain vertauskuva? Toteutus: Tarleena Sammalkorpi, Kai Rantala ja Hannu Karisto.



10.11. ja 13.11.
Osat vaihtuu

Mies makaa sairaalasängyllä
Mies makaa sairaalasängyllä Kuva: Tiina Miinalainen todellisia tarinoita, osat vaihtuu

Oma isä joutuu arkisen onnettomuuden takia sairaalaan ja saa päävamman, jonka johdosta isän vointi muuttuu radikaalisti. Toipuuko isä koskaan? Odottaminen ja epätietoisuus luovat tuskaa ja ahdistusta. Dokumentti kertoo henkisestä kamppailusta hyväksyä se, että omat vanhemmat eivät enää huolehdi sinusta vaan sinä heistä. Onko se oikein? Velvoittaako se johonkin?
Länsimainen kulttuurimme ei ehkä ole kovin perhekeskeinen, mutta ehkä sen pitäisi olla? Yhteiskunta auttaa jonkin verran mutta riittääkö se?
Toteutus: Tiina Miinalainen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.



17.11. ja 20.11.
If it be your will - dokumentti Leonard Cohenista

Leonard Cohen kuoli 7. marraskuuta 2016 82-vuotiaana.
Norjalainen dokumentti kertoo Leonard Cohenin tarinan ensimmäisistä hapuilevista runoista maailmankuuluksi lauluntekijäksi. Cohen väitti, ettei hän muista tai halua muistaa menneitä. Palkittu norjalainen dokumentaristi Kari Hesthamar sai hänet muistelemaan ja kertomaan mm. suhteestaan norjalaiseen Marianneen. Toteutus Aune Waronen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.



24.11. ja 27.11.
Aina vieras

Runoilija ja kirjailija Päivi Nenonen elää arkea kahden maan, kahden kulttuurin ja kahden kielen välillä. Vaikka koti löytyy Suomesta ja Venäjältä, hän on molemmissa aina vieras. Millaista on luovia kahden kansan ja kahden identiteetin välillä? Ja onko kotipaikka mitään muuta kuin mielentila? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner käy tapaamassa Päivi Nenosta Pietarissa. Äänisuunnitelija on Kai Rantala ja tuottaja Hannu Karisto.



1.12. ja 4.12.
”Näyttelijälle suon anteeksi…”

Loistava näyttelijä, etäinen isä ja etäisempi isoisä Harri Tirkkonen on parantumattomasti sairas. Mitä hän haluaa kertoa elämästään niille, jotka siitä vähiten tietävät, omille sukulaisilleen? Tirkkonen siteeraa Goethea: "Näyttelijälle suon anteeksi kaikki ihmisen virheet. Ihmiselle en suo anteeksi ainuttakaan näyttelijän virhettä." Kuinka kokee kuulemansa isä ja isoisä, hänen poikansa, joka joskus vannoi tekevänsä kaiken toisin? Dokumentissa poika haastaa isänsä – ja itsensä. Toteutus: Jarko Tirkkonen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.



8.12. ja 11.12.
Meillä lumi jää

Millainen on lumen ääni? millaisia muistoja ja merkityksiä lumeen liittyy. Toteutus: Kaija Pakarinen, Rami Lindholm ja Hannu Karisto.

Viherkätkö
Moni meistä unelmoi. Kuinka monella on rohkeutta toteuttaa unelmansa? Toteutus: Kaija Pakarinen ja Hannu Karisto.



15.12. ja 18.12.
Laiva

Kuuntelijoiden toiveuusinta, klassikkodokumentti Laiva vie kuuntelijat kahden- kymmenen tunnin risteilylle. Cinderella-risteily on kuin Suomi pienoiskoossa, risteilyllä käyvät kaikki. Vuonna 1998 ensi kerran esitetty ohjelma näyttää suomalaisten hyvin- ja pahoinvoinnin, hauskanpidon absurdiuden lämmöllä ja rakkaudella. Kukaan ei ole toista parempi. Toteutus: Hannu Karisto ja Rami Lindholm.


22.12. ja 25.12..
Mauno, tyttö ja Diego

Mauno Oittinen oli suomalainen kuvanveistäjä, yksi monista, jotka 1920-30-luvulla aloittivat uransa Wäinö Aaltosen ateljeessa. Mutta kuka oli Mauno Oittinen? Mitä tekemistä Oittisella oli Diego Riveran ja Frank Lloyd Wrightin kanssa? Eräs puhelu aloittaa kuvanveistäjän etsintämatkan. Toteutus: Aune Waronen, Pentti Männikkö ja Hannu Karisto.


29.12. ja 1.1.
Monta elämää

1990-luvulla Yleisradiossa järjestettiin avoimien ovien päivä. Vierailijat saivat silloin mahdollisuuden kertoa mikrofoniin mitä juuri sillä hetkellä on mielessä tai mikä on tärkeintä. Olisivatko tarinat tänään erilaisia? Toteutus: Hannu Karisto ja Rami Lindholm.