Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Pimeä historia pääkuva

Ilman terrorismia ei olisi itsenäistä Suomea

Suomalaiset terroristit, mies ampuu toista
Suomalaiset terroristit, mies ampuu toista Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen pimeä historia: suomalaiset terroristit

Muistelen 1980-luvuta Porvoota, jossa lukiolaisina kukitimme tai jättimme kukittamatta Eugen Schaumanin haudan. Seremoniasta kiisteltiin: lepääkö tässä isänmaanystävä vai terroristi?

Eugen Schaumanin elämä tunnetaan Seppo Zetterbergin elämäkertaklassikon Viisi laukausta senaatissa ansioista paremmin kuin 2000-luvun itsemurhapommittajien. Eugen oli puolikuuro, syrjäänvetäytyvä lapsi, joka varhain menetti äitinsä. Isä oli kenraali ja senaattori.

Mahtimiehen jälkeläinen ei töppäillyt, muttei säihkynytkään koulussa ja yliopistossa. Eugenista tuli isona kouluylihallituksen apukamreeri, virkamies pieni kuin Gogolin novellista.

Nuoruudesta hamaan kuolemaan saakka hän rakasti neitosta, joka ei vastannut tunteisiin. Eugen kelpasi kaveripiiriin, muttei ollut keskipiste eikä yrittänytkään. Paras ystävä taisi olla pitkäkarvainen englanninsetteri Lucas.

Mikä ajoi Eugenin uhrikuolemaan ja kuolemattomaan murhaan? Hänen lempikirjansa oli Vänrikki Stoolin tarinat, jota muutenkin voi sanoa suomalaisen terrorismin raamatuksi. Vielä 29-vuotiaana apukamreerina Eugen tunteili urhojen epätodellisuudessa, joka ei pätenyt Suomen sodan historiaan saati 1900-luvun alun Helsinkiin.

Väkivaltaisena Eugenia ei pitänyt kukaan. Ainokaiseen rikokseensa asti hän oli ujo, kaikin puolin siivo ja kiltti herrasmies. Ei häntä voi tulkita myöskään syrjäytyneeksi. Työpaikka kumminkin oli, asunto täyshoitolassa Kruununhaassa ja hyviä harrastuksia metsästyksestä tennikseen.

Oliko Eugen mitätön ressukka?

Syvästi aatteellisena sieluna Eugen koki Suomensa sorretun epätoivoiseen tilaan, joka vaati epätoivoisia keinoja. Samalla kohtalonhetkellä hän sai rakastetultaan myötätuntoiset mutta peruuttamattomat rukkaset. Oman elämän arvo valahti olemattomiin, isänmaan arvo ei.

Eugen ampui 16. kesäkuuta 1904 senaatin portaissa kenraalikuvernööri Bobrikovin ja itsensä. Legendan mukaan myös Lucasin, mutta eläinlääkäri sen lopetti sääliväisten tuttavien pyynnöstä.

Oliko Eugen mitätön ressukka? Ei. Sisäänpäin kääntynyt vaikenija otti ja teki sen mistä sadat suurisuut uhosivat kuppiloissa.

Attentaatista pamahti kaikkien aikojen uutispommi. Helsingin koulupojat itkivät ylpeydestä. Eugen-vainaasta kirkastui idoli ja enemmänkin. Häneen verrattuna oliva Lönnrot, Runebergt ja Snellman unettavia ukkeleita. Taustan tietty keskinkertaisuus helpotti ihailijoiden samastumista. Jos tuo pikkuvirkamies kykeni, miksemme mekin!

Eugen ei ollut aivopesty välikappale vaan itsenäisempi ajattelija. Taskuunsa jättämässä kirjeessä keisarille hän pohti hengenriiston oikeutusta monelta kantilta. Itsemurhaa hän ei kokenut rangaistuksen pakoiluksi vaan moraalisen hinnan maksuksi.

Senaatin portaikkoon tuupertui toinenkin sankari. EU-komissaari Olli Rehniä nimiteltiin joku vuosi sitten "Brysselin Bobrikoviksi". Rehn pahastui oikeastaan aiheetta. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov (1839–1904) oli kelpo virkamies, jota suomalaisaktivistit solvasivat pöhköin perustein.

Bobrikov työskenteli isänmaansa hyväksi.

Hän toimeenpani politiikkaa, jonka Pietarin keskusvalta katsoi tarkoituksenmukaiseksi. Bobrikov oli vannonut uskollisuudenvalan hallitsijalleen, ei tietenkään Suomelle, joka oli keisarikunnan palanen. Univormunsa alla Bobrikov oli iäkäs, hyvänsuopa setä, eikä hän ihmisyksilönä ansainnut yhtään luotia. Siinä mielessä Eugen teki törkeän rikoksen.

Kenraalikuvernöörin tilalle astui toinen kenraalikuvernööri, mutta jokin kyllä muuttui. Idolin esimerkki teki terrorismista hetkeksi suositun urheiluharrastuksen, joka villitsi nuorisoa. Pommit ja revolverit paukkuivat. Suomi oli vuosina 1905–1906 terrorismin potentiaalinen pikkujättiläinen Venäjän kaaoksen kupeessa.

Minkälaisia olivat suomalaiset terroristi? Nuhteeton Eugen ei juopotellut eikä hypännyt naisissa, mutta eräät seuraajat ottivat kutsumuksensa löysin rantein. Heidän otsansa ei ollut kirkas vaan krapulahikinen. Rankka rajatilaelämä vaati rankat huvit. Alkoholi siivitti useita terroritekoja ja pilasi vielä useampia. Iskuihin verryteltiin prostituoitujen seurassa. Maanalaiset järjestöt joutuivat maksamaan laskuja hotellin särjetyistä rautasängyistä.

Suomalainen terrorismi lässähti välillä seikkailijoiden sikailuksi, mutta vaikutuksia ei käy kiistäminen. Kolmemiljoonainen kansa ei voinut pyristellä jätti-imperiumista irti adresseilla ja äänestyksillä. Ne liikuttivat aluksi vain harvoja valaistuneita.

Talonpojat, piiat ja tehtaantyöläiset eivät noin vain tempautuneet askareistaan valtiollisiin rientoihin. Usuttajiksi eivät kelvanneet säyseät papit, jotka saarnasivat, että antakaa keisarille se mikä keisarille kuuluu, ja totelkaa venäläistettyäkin esivaltaa.

Aseellisen vastarinnan idea ei voinut kumpuilla Snellmanin valtio-opista. Massojen havahduttaminen vaati veretseisauttavia tempauksia. Terrorismia ei suotta ole määritelty ”teon propagandaksi”.

Historioitsija Markku Kuisma on kutsunut Suomen itsenäisyyttä ”ensimmäisen maailmansodan vahingonlaukaukseksi”. Pitää paikkansa. Ilman terroristi Gavrilo Principiä ja Sarajevon laukauksia olisi 6.12. tuskin liputuspäivämme. Riippuiko itsenäistyminen Suomessa kenestäkään yksilöstä?

Poliitikkoja tuli ja meni. Kuka hyvänsä jääkäri oli vaihdettavissa toiseen samanmoiseen. Mannerheimista seuraavaksi korkein ammattilainen olisi pärjännyt punakaartin amatööreille yhtä lailla. Sotasankareista ei tullut pulaa, mutta asenteiden kärjistämisen pohjatöille on hankalampi ehdottaa avainhenkilöitä.

Muuan terroristisolu käytti vuoden 1905 vaiheilla nimeä ”eugenschaumanit”, mutta Eugen Schaumaneja oli vain yksi ainoa, korvaamaton.

Teemu Keskisarja, historioitsija

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Pimeä historia

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Oletko ottanut aurinkoa vuodesta toiseen väärin? — testaa ohjeet vuodelta 1936

    Lue ohjeet oikeaoppisen valotussuunnitelman tekoon.

    Auringotta kukat menettävät värinsä ja lehdet käyvät valjuiksi. Samoin käy ihmisten ja eläinten. Ruumis on kuitenkin totutettava vähin erin aurinkoon sopivan valotussuunnitelman mukaisesti. Ennen valotuksen aloittamista suosittelemme kepeää liikuskelua hermoston tyynnyttämiseksi ja sydämentoiminnan vahvistamiseksi. Auringonsäteiden esiin puristamat teiren pisamat voitte häivyttää vetysupeoksidilla ja elohopealiuoksella.

  • Kortonkien gummisetä

    Miten kondomeista tuli Suomessa valtavirtaa.

    Suomen kondomineuvos Leif Grotell on yksi ehkäisyvälinealan konkareista. Hänen aikaansaannoksiaan ovat Suomen tunnetuimmat kondomibrändit Black Jack, Suki-Suki, Kukka ja mehiläinen, Magic ja Nam Nam. Kondomeihin liittyneen häveliäisyyden vuoksi Grotellin oma äiti ei ensimmäiseen 10 vuoteen kehdannut kertoa, mitä tuotteita poika myy työkseen.

  • Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.