Hyppää pääsisältöön

Reijo Pajamo on kertonut tarinoita joululauluista jo 45 vuotta

Joulu, jouluasetelma
Joulu, jouluasetelma Kuva: © Con Tanasiuk joulu

Herra nimeltä Reijo Pajamo taitaa tuntea joululaulujen taustat ja tarinat paremmin kuin kukaan tässä maassa. Hän on tutkinut joululauluja, hän laulaa ja johtaa kuoroa, ja kiertää jouluisin ympäri maata puhumassa joululauluista. Mutta mitkä joululaulut ovat hänelle itselleen rakkaimpia?

Kaikki alkoi vuonna 1970. Pajamo toimi tuolloin kanttorina Kallion seurakunnassa. Kävi niin, että joulun lähestyessä kanttorilla oli kurkkuvaivoja, eikä laulamisesta tullut mitään. Seurakunnan pappi ehdotti silloin kanttorille, että jos et pysty laulamaan, kerro meille joululauluista.

- Niin minä sitten joulupäivän iltana kerroin muutamista joululauluista. Siitä se lähti, Pajamo muistelee.

Kauneimmat joululaulut -tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1973, ja suomalaisten kiinnostus joululauluihin lisääntyi entisestään. Pajamo teki niihin aikoihin väitöstutkimusta koulujen lauluopetuksesta. Väitöskirjan valmistuttua hän alkoi tutkia joululaulujen syntytarinoita.

Monet joululauluista on kirjoitettu keskellä kesää.

- Ei tarvinnut selvittää, kuka oli Sibelius. Mutta kuka oli Vilkku Joukahainen, joka kirjoitti On hanget korkeat nietokset? Minulla oli lähtökohtana, että keitä olivat nämä tunnettujen laulujen varsin tuntemattomat kirjoittajat.

Tutkimusta tehdessä selvisi, että monet joululauluista on kirjoitettu keskellä kesää. Esimerkiksi nämä rivit ovat syntyneet kesähelteillä: Kylmä voisko nyt olla kellä, talven säästä kun tuoksahtaa, lämmin leuto ja henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa.

- Alpo Noponen oli pannut kesäisenä lauantai-itana saunan lämpiämään. Siinä lämmitellessä hän lirutti jalkoja rantaveteen ja kirjoitti laulun Arkihuolesi kaikki heitä, Pajamo kertoo.

Pajamon ensimmäinen joululauluista kertova tietokirja Taas kaikki kauniit muistot. Joululaulujen taustat ja tarinat, julkaistiin vuonna 1982. Sinä jouluna Kauneimpia joululauluja laulettiin seurakunnissa kymmenettä kertaa. Kirjasta tuli menestys: siitä otettiin useita painoksia, jotka kaikki myytiin loppuun. Muutama vuosi sitten Pajamo julkaisi joululauluista toisenkin kirjan, Joululaulujen kertomaa.

Kuoromies ja musiikintutkija Reijo Pajamo ja kirjansa Joululaulujen kertomaa
Reijo Pajamo selaa kirjaansa "Joululaulujen kertomaa" Kuoromies ja musiikintutkija Reijo Pajamo ja kirjansa Joululaulujen kertomaa Kuva: Yle/ Tuula Viitaniemi reijo pajamo

Laulut kuuluvat Pajamon omaan jouluun monella tapaa: hän kiertää eri puolella Suomea puhumassa joululauluista sekä laulattamassa kansaa. Jouluaattona hänen vetämänsä seniorikuoro vie joulun tunnelmaa sairaalapotilaille ja hoidokodin asukkaille.

- Olen viime vuosina käynyt palvelutaloissa tai vanhainkodeissa vetämässä yhteislaulutilaisuuksia. Kun lauletaan Hiljaa hiljaa joulun kellot kajahtaa, ihmiset syttyvät. Se on se hetki, jolloin he pääsevät kymmeniä, kymmeniä vuosia taaksepäin, lapsuuteen asti.

Reijo Pajamo on ylpeä suomalaisesta joululauluperinteestä:

- Olisiko toista maata Euroopassa, jossa maan parhaat säveltäjät ovat niin hyvin edustettuina joululauluissa kuin meillä? Sibelius, Madetoja, Maasalo, Klemetti ja monet muut, ja monet viihdesäveltäjätkin ovat mukana.

Sylvian joululaulu

Kaikkein tärkeimmät laulut tuovat Pajamolle, kuten niin monelle meistä, muistoja lapsuudesta. Hänen ensimmäinen valintansa on Sylvian joululaulu, joka levytettiin vuonna 1940 Sulo Saaritsin tulkitsemana. Pajamo oli silloin kaksivuotias.

- Sitä kuunneltiin sotien jälkeen, Sulo Saaritsin laulamana, ja välillä isänikin lauloi sitä, Pajamo muistelee. Sylvian joululaulu oli jotain muuta kuin koulussa laulettavat arkisemmat veisut. Topelius kirjoitti yli 10 Sylvia-runoa. Niistä on kaksi ylitse muiden: toinen on Sylvian joululaulu ja toinen Kesäpäivä Kangasalla.

Mutt' ylhäällä orressa vielä on vain
se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain,
ja vaiennut vaikerrus on vankilan;
oi, murheita muistaa ken vois laulajan?

- Laulun sirkuttava Sylvia on joko lehtokerttu tai mustapääkerttu. Kerttu visertää ja kaipaa Suomeen, kertoo Pajamo, kaivaa kirjansa esiin ja lukee ääneen:

- Sylvian joululaulu antaa kuvauksen muuttolintujen maailmasta. Italialaiset pyydystivät muuttomatkalla lentäviä lintuja. Linnuilta saatettiin puhkaista silmät ja sulkea linnut häkkiin. Sokean linnun viserrys puolestaan houkutteli ohilentäviä lintuja ansaan. Kerttusen on siten vaikea iloita, koska sen puoliso on teljetty häkkiin. Kerttunen ajattelee Suomea, kaukaista Pohjolan maata, jossa sen oli hyvä olla ja jonka veroista toista maata se ei tunne.

Sylvian joululaulu antaa kuvauksen muuttolintujen maailmasta.

Pajamon mielestä Topelius rinnastaa häkkilinnun kaipuun Suomen toiveeseen itsenäistyä Venäjän vallan alta. Topeliushan kirjoitti tekstin jo vuonna 1853.

- Matti Klinge kyllä tyrmäsi tämän minun ajatukseni, Pajamo naurahtaa.

Joulukoristeita näyteikkunassa
Joulukoristeita näyteikkunassa Kuva: Yle/ Mika Kanerva olkipukki

Joulun odotuksessa

Pajamon toinen valinta on vähemmän tunnettu laulu nimeltä Joulun odotuksessa. Wilho Siukosen säveltämä ja Impi Siukosen sanoittama laulu alkaa näin:

Illan tullen hämärtyypi
piha, metsä, maa.
Lapset istuu ikkunalle,
aik' on pitkä oottajalle,
puhe tähtiin saa.

Joko syttyy enkel'lasten
pian joulupuut?
Tuoko joulupukki heille,
autot, nuket, kuten meille,
tortut ynnä muut?

Tämäkin laulu liittyy Pajamon lapsuuteen ja hänen isänsä laulamiin lauluihin. Isä valmistui opettajaksi Sortavalan seminaarista vuonna 1930. Isän musiikinopettaja oli edellä mainittu Wilho Siukonen, joka oli kertonut opiskelijoille kertomuksen laulun synnystä.

- Wilhon isä Herman Siukonen toimi Valkealassa lukkarina. Kävi niin, että lukkarin puustelli, missä he asuivat, paloi 1890-luvulla joulun kynnyksellä, Pajamo sanoo. Kymmenlapsinen perhe pääsi asumaan kirkon läheiseen pitäjäntupaan. Siellä lapset jännittivät joulun lähestyessä, pääsevätkö he omaan kotiin jouluksi.

- Pitäjäntuvassa oli pieni ikkuna. Wilho ja hänen siskonsa Impi katsoivat taivaalle illan suussa ja rupesivat miettimään, tuleeko heille joulu. Tuleeko enkelilapsille taivaassa joulu? Se on hyvin kauniisti kerrottu tarina.

tähtitaivas, kuvattu Orivedellä vuonna 2013
tähtitaivas, kuvattu Orivedellä vuonna 2013 Kuva: Yle/ Pekka Kauranen talviyö

Sydämeni joulun teen

Pajamon kolmas poiminta on Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen, jonka Vesa-Matti Loiri levytti vuonna 1988. Levy on edelleen maamme kaikkien aikojen myydyin joululevy, jota on mennyt kaupaksi liki 170 000 kappaletta.

- Jos minulla olisi valtaa, voisin ottaa sen virsikirjaan. Laulussa on hartautta ja sanomaa sekä yksinkertainen, hyvin koraalimainen sävelmä, pohtii Pajamo, Sibelius-akatemian takavuosien kirkkomusiikin professori.

Vexi Salmi on kertonut haastattelussa, että laulu syntyi pakon edessä: Loirin joululevyltä puuttui yksi kappale. Salmi ryntyi puuhaan ja kirjoitti tekstin muutamassa tunnissa. Sen jälkeen Kassu Halonen sävelsi sen siltä istumalta.

- Ikuisuus on myös rauhaa ja hyvää oloa. Nykyihmiseltä puuttuu hiljaisuuden tavoittelu. Ihminen ei osaa olla itsensä kanssa. Pitää olla aina hälinää ja melua, on Salmi sanonut.

On paljon joululauluja, jotka ovat syntyneet vaikeina katovuosina.

Reijo Pajamo arvelee, että suomalaisten rakkaus mollivoittoisiin joululauluihin korostuu kiireen ja hulinan keskellä.

- Kaupallinen joulu pyörittää ihmisiä. Mutta kun oikea joulu tulee, jokainen haluaa pysähtyä. Hiljentyminen ja joulutunnelman luominen on monesti helpompaa mollisävelmän kautta, Pajamo uskoo. Molli kuuluu meikäläiseen jouluun historiankin vuoksi.

- On paljon joululauluja, jotka ovat syntyneet vaikeina kato- ja nälkävuosina. Sanotaan nyt hyvänä esimerkkinä Varpunen jouluaamuna, sehän on kirjoitettu 1880-luvulla, joka oli vaikeaa aikaa. Meillä jouluna käydään haudoilla, muistellaan menneitä.

Eikö Pajamon suosikkilistalle tosiaan pääse yhtään duurilaulua? Pienen mietinnän jälkeen hän nostaa esiin laulun On hanget korkeat nietokset.

- Se on erinomainen duurilaulu, koska se on reipas ja tunnelmaa kohottava, Pajamo sanoo. Hän tietää kokemuksesta, että joululaulutilaisuus kannattaa aloittaa mukaansatempaavalla laululla. Usein Pajamo valinta aloituslauluksi on joko juuri On hanget korkeat nietokset tai Arkihuolesi kaikki heitä.

Ei kuitenkaan ole mollin voittanutta.

- Kun Toivo Kärjeltä dokumentissa kysyttiin, mikä on parasta Suomen musiikissa, hän vastasi: molli. Jos molli puree tangossa, se puree joululauluissakin.

Lappi. Kiilopää. Talvi. Lumi. Talvinen tunturimaisema. Luminen hanki. Lumen peittämä puu. Kuu. Kuutamo Kiilopäällä.
Lappi. Kiilopää. Talvi. Lumi. Talvinen tunturimaisema. Luminen hanki. Lumen peittämä puu. Kuu. Kuutamo Kiilopäällä. Kuva: Yle/ Pentti Kallinen hanget

Sylvian joululaulu Sulo Saaritsin tulkitsemana.
Sydämeeni joulun teen Vesa-Matti Loirin tulkitsemana.

Varpunen on veli taivahasta, sika saa kuulan kalloonsa – "Murheelliset joululaulut tuovat positiivisen olon"

Päivitys 23.12.2015: Linkki lisätty.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri