Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Pimeä historia pääkuva

Talvisodan no limit -pokeri

Raatteen tien taistelu
Raatteen tien taistelu Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen pimeä historia: ihmiset raatteen tiellä

Leningradin varmistaminen ja suurvallan oikeutettu turvallisuusintressi ovat YYA-ajan päähänpiintymiä. Talvisodan syttyessä 30.11.1939 ei ollut kyse Rajajoesta vaan Tornionjoesta.

Puna-armeija ei puskeutunut pelkästään Kannakselle vaan myös Laatokan Karjalan ja Kainuun korpeen. Ei sieltä Leningradia uhattu eikä puolustettu.

Talvisota oli ajaton ryöstösota. Isompi halusi valloittaa pienemmän. Neuvostoliittoon liittyisi oletettavasti vähällä vaivalla tehtaita, vesivoimaa, nikkeli- ja kuparikaivoksia sekä satamia. Toki maa-alakin motivoi hyökkäystä. Tornionjoella odottivat tarkkailuasemat Ruotsin malmikentille, joista Saksa ja länsiliittoutuneet olivat hyvin kiinnostuneita.

Päämäärä oli järkeenkäypä, tulokset järjettömiä. Paraatimarssi kangerteli alusta saakka. Tulikin tuliset ja jäätävät paikat. Ihmisaineksen ja kaluston menetyksistä viis, mutta psykologinen nöyryytys korvensi Stalinia. Koko sivistynyt maailma riemuitsi Tolvajärvestä ja Raatteen tiestä ja myötäeli Daavidin kamppailua Goljatia vastaan.

Puna-armeijan näytöksen oli pakko päättyä aplodeihin. Jopa totalitaarisessa yhteiskunnassa alamaiset muuten nurisisivat, että mitä järkeä oli huikean sotakoneiston saada selkäänsä jonkin luodon ja joenmutkan takia. Suomen ei-varoittava esimerkki innostaisi sankarillisiin puolustustaisteluihin muita pikkukansoja imperiumin rajoilla.

Veri suihkusi itsepäisen pikkuvaltion valtimoista.

Lopulta puna-armeija porautui Mannerheim-linjan läpi Summassa. Sitten kävi Suomen kalpaten. Viime sotien verisin päivä oli 6. maaliskuuta 1940. Silloin kuoli yli 800 suomalaista muun muassa Laatokan Petäjäsaaressa, Viipurin liepeillä ja Kuhmossa. Veri suihkusi itsepäisen pikkuvaltion valtimoista. Tyrehdyttämiseen olivat keinot vähissä.

Suomen kohtalo ei ratkennut Kannaksella. Se ratkesi suurvaltojen rajoittamattomilla panoksilla pelaamassa no limit -pokerissa. Ranska ja Englanti olivat lähettämäisillään apujoukkoja. Suunnitelmissa oli myös Bakun öljykenttien pommitus. Suomea apu tuskin ehtisi pelastaa, mutta potissa oli paljon enemmän kuin havumetsien maa, josta vain siivu sijaitsi Leningradin porteilla.

Rajaselkkaus Suomen kanssa oli johtamaisillaan Neuvostoliitolle vääränlaiseen maailmansotaan. Stalin ei kaivannut uusia jymyvihollisia. Hän toivoi länsiliittoutuneiden ja Saksan rusikoivan ensin toisensa. Ei kannattanut nokittaa, koska Suomella oli melkoinen todennäköisyys saada pakasta apuja. Neuvostoliitto splittasi. Se hylkäsi Terijoen hallituksen ja tavoitteen koko Suomen valtauksesta ja tyytyi Viipurin lääniin.

Miksei Suomi katsonut länsiavun jakoa ja kamppaillut kelirikkoon saakka kaikin voimin? All in -panostus tarkoitti onnistuessaan yli 400 000 karjalaisen kotien säästymistä. Mutta riski oli suunnaton. Enää se ei rajoittunut rajoihin eikä edes itsenäisyyteen. Hallitus ja päämaja ajattelivat armeijan lyyhistymistä ja jäätyneiden ruumiiden vuoria. Jälkiviisaudella on pelättävä vielä pahempaa.

Mikä kosto kourisi uppiniskaista pikkuvaltiota ja puna-armeijan nöyryyttäjää? Kuinka Neuvostoliitto miehityksen jälkeen varmistaisi uuden luoteiskulmansa luotettavuuden seuraavan sodan varalta?

Luvassa oli Katynin metsää huolellisempi puhdistus. Suojeluskuntalaisia ja viisi lehmää omistavia ”kulakkeja” monttuun tai Siperiaan, samoin älymystöä professoreista kansakoulunopettajiin saakka. No limit -pokeri ei maaliskuussa 1940 koskenut valtiollisia pelimerkkejä vaan väestön elämää ja kuolemaa. Olisivatko yhteiskunta, talous ja kulttuuri nousseet siitä notkosta muutamaan sukupolveen tai ikinä? Viimeinen kortti jäi onneksi katsomatta.

Teemu Keskisarja, historioitsija

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kun avaruuden sivilisaatio soittaa, älä vastaa

    Kiinan suosituin scifikirjailija Cixin Liu Worldcon75:ssa

    Kiinalainen tieteiskirjallisuus tekee samaan aikaan näyttävää esiinmarssia kuin Kiinan suurvalta-asema vahvistuu. Insinööri-kirjailija Cixin Liu voitti vuonna 2015 Hugon, yhden maailman suurista scifi-kirjallisuuspalkinnoista teoksellaan Three-Body Problem. Cixin Liun kekseliäs ja megalomaaninen scifi-eepos varoittaa avaruuden sivilisaatioista.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille extreme-lajeissa

    Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja euforisia hetkiä.

    Uudessa sarjassa Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja – toivottavasti – itsensä ylittämisen euforisia hetkiä.

Pimeä historia

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Oletko ottanut aurinkoa vuodesta toiseen väärin? — testaa ohjeet vuodelta 1936

    Lue ohjeet oikeaoppisen valotussuunnitelman tekoon.

    Auringotta kukat menettävät värinsä ja lehdet käyvät valjuiksi. Samoin käy ihmisten ja eläinten. Ruumis on kuitenkin totutettava vähin erin aurinkoon sopivan valotussuunnitelman mukaisesti. Ennen valotuksen aloittamista suosittelemme kepeää liikuskelua hermoston tyynnyttämiseksi ja sydämentoiminnan vahvistamiseksi. Auringonsäteiden esiin puristamat teiren pisamat voitte häivyttää vetysupeoksidilla ja elohopealiuoksella.

  • Kortonkien gummisetä

    Miten kondomeista tuli Suomessa valtavirtaa.

    Suomen kondomineuvos Leif Grotell on yksi ehkäisyvälinealan konkareista. Hänen aikaansaannoksiaan ovat Suomen tunnetuimmat kondomibrändit Black Jack, Suki-Suki, Kukka ja mehiläinen, Magic ja Nam Nam. Kondomeihin liittyneen häveliäisyyden vuoksi Grotellin oma äiti ei ensimmäiseen 10 vuoteen kehdannut kertoa, mitä tuotteita poika myy työkseen.

  • Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.