Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Pimeä historia pääkuva

Talvisodan no limit -pokeri

Raatteen tien taistelu
Raatteen tien taistelu Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen pimeä historia: ihmiset raatteen tiellä

Leningradin varmistaminen ja suurvallan oikeutettu turvallisuusintressi ovat YYA-ajan päähänpiintymiä. Talvisodan syttyessä 30.11.1939 ei ollut kyse Rajajoesta vaan Tornionjoesta.

Puna-armeija ei puskeutunut pelkästään Kannakselle vaan myös Laatokan Karjalan ja Kainuun korpeen. Ei sieltä Leningradia uhattu eikä puolustettu.

Talvisota oli ajaton ryöstösota. Isompi halusi valloittaa pienemmän. Neuvostoliittoon liittyisi oletettavasti vähällä vaivalla tehtaita, vesivoimaa, nikkeli- ja kuparikaivoksia sekä satamia. Toki maa-alakin motivoi hyökkäystä. Tornionjoella odottivat tarkkailuasemat Ruotsin malmikentille, joista Saksa ja länsiliittoutuneet olivat hyvin kiinnostuneita.

Päämäärä oli järkeenkäypä, tulokset järjettömiä. Paraatimarssi kangerteli alusta saakka. Tulikin tuliset ja jäätävät paikat. Ihmisaineksen ja kaluston menetyksistä viis, mutta psykologinen nöyryytys korvensi Stalinia. Koko sivistynyt maailma riemuitsi Tolvajärvestä ja Raatteen tiestä ja myötäeli Daavidin kamppailua Goljatia vastaan.

Puna-armeijan näytöksen oli pakko päättyä aplodeihin. Jopa totalitaarisessa yhteiskunnassa alamaiset muuten nurisisivat, että mitä järkeä oli huikean sotakoneiston saada selkäänsä jonkin luodon ja joenmutkan takia. Suomen ei-varoittava esimerkki innostaisi sankarillisiin puolustustaisteluihin muita pikkukansoja imperiumin rajoilla.

Veri suihkusi itsepäisen pikkuvaltion valtimoista.

Lopulta puna-armeija porautui Mannerheim-linjan läpi Summassa. Sitten kävi Suomen kalpaten. Viime sotien verisin päivä oli 6. maaliskuuta 1940. Silloin kuoli yli 800 suomalaista muun muassa Laatokan Petäjäsaaressa, Viipurin liepeillä ja Kuhmossa. Veri suihkusi itsepäisen pikkuvaltion valtimoista. Tyrehdyttämiseen olivat keinot vähissä.

Suomen kohtalo ei ratkennut Kannaksella. Se ratkesi suurvaltojen rajoittamattomilla panoksilla pelaamassa no limit -pokerissa. Ranska ja Englanti olivat lähettämäisillään apujoukkoja. Suunnitelmissa oli myös Bakun öljykenttien pommitus. Suomea apu tuskin ehtisi pelastaa, mutta potissa oli paljon enemmän kuin havumetsien maa, josta vain siivu sijaitsi Leningradin porteilla.

Rajaselkkaus Suomen kanssa oli johtamaisillaan Neuvostoliitolle vääränlaiseen maailmansotaan. Stalin ei kaivannut uusia jymyvihollisia. Hän toivoi länsiliittoutuneiden ja Saksan rusikoivan ensin toisensa. Ei kannattanut nokittaa, koska Suomella oli melkoinen todennäköisyys saada pakasta apuja. Neuvostoliitto splittasi. Se hylkäsi Terijoen hallituksen ja tavoitteen koko Suomen valtauksesta ja tyytyi Viipurin lääniin.

Miksei Suomi katsonut länsiavun jakoa ja kamppaillut kelirikkoon saakka kaikin voimin? All in -panostus tarkoitti onnistuessaan yli 400 000 karjalaisen kotien säästymistä. Mutta riski oli suunnaton. Enää se ei rajoittunut rajoihin eikä edes itsenäisyyteen. Hallitus ja päämaja ajattelivat armeijan lyyhistymistä ja jäätyneiden ruumiiden vuoria. Jälkiviisaudella on pelättävä vielä pahempaa.

Mikä kosto kourisi uppiniskaista pikkuvaltiota ja puna-armeijan nöyryyttäjää? Kuinka Neuvostoliitto miehityksen jälkeen varmistaisi uuden luoteiskulmansa luotettavuuden seuraavan sodan varalta?

Luvassa oli Katynin metsää huolellisempi puhdistus. Suojeluskuntalaisia ja viisi lehmää omistavia ”kulakkeja” monttuun tai Siperiaan, samoin älymystöä professoreista kansakoulunopettajiin saakka. No limit -pokeri ei maaliskuussa 1940 koskenut valtiollisia pelimerkkejä vaan väestön elämää ja kuolemaa. Olisivatko yhteiskunta, talous ja kulttuuri nousseet siitä notkosta muutamaan sukupolveen tai ikinä? Viimeinen kortti jäi onneksi katsomatta.

Teemu Keskisarja, historioitsija

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

  • Julkista nöyryytystä, syyllisen jäljittämistä ja lavastamista – tätä oli avioero sata vuotta sitten

    Avioeroja ei sata vuotta sitten noin vain myönnetty.

    ”Jos ei vaimoni Karoliina Hirvonen saavu luokseni vuoden ja vuorokauden kuluttua, olen hänestä laillisesti erossa”, kirjoitti Haminan Sanomiin J. E. Hirvonen vuonna 1915. Sitten vain odoteltiin, josko vaimo olisi tullut takaisin. Jos ei tullut, eropaperit sai laittaa vetämään vuoden kuluttua. Vaimo leimattiin ilmiselväksi syylliseksi, sydämettömäksi hylkääjäksi. Mies taas oli kovia kokenut, puhtoinen ja nuhteeton.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Pimeä historia

Historia

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.