Kysyimme tutkijoilta, minkä väärinkäsityksen he haluaisivat korjata. Biologi ja tietokirjailija Helena Telkänrannan mukaan eläimet tarvitsevat lajille sopivat olot.
Lemmikkieläimet ja muut kotieläimet tuntevat tarvetta toteuttaa itseään siinä missä muutkin eläimet, kertoo eläinten käyttäytymistä ja mieltä tutkinut Helena Telkänranta. Siksi ne eivät totu mihin tahansa oloihin.
Viime vuosikymmenten laajoissa tutkimuksissa maailmalla on selvinnyt, että kesyeläimillä on jäljellä lähes kaikki luonnonvaraisten esi-isiensä käyttäytymistarpeet. Kyse on niistä synnynnäisistä tarpeista, joita eläimen on pakko toteuttaa tunteakseen olonsa normaaliksi.
Lemmikkikanin passiivisuus on usein apaattisuutta.
Esimerkiksi kesysialla on voimakas tarve tonkia, pureskella ja päästä liikkumaan eri ympäristöjen välillä. Lemmikkikani puolestaan liikkuisi luonnossa jalkapallokentän kokoisella alueella, jossa maasto on monipuolista. Lisäksi se kaivaisi luolaverkoston ja eläisi kaniyhteisössä, sosiaalinen eläin kun on.
– Monelle ei tule mieleen, että esimerkiksi lemmikkikanin passiivisuus on usein apaattisuutta, tietokirjailijana ja tiedetoimittajanakin eläintieteeseen erikoistunut Telkänranta huomauttaa.
Vastaavasti häkkilinnut, kuten undulaatit ja seeprapeipot, tarvitsevat turvallisuutta ja tilaa lentää. Ne kaipaavat muun muassa mahdollisuuden oleskella korkealla, esimerkiksi ihmisten päiden yläpuolella.
Käyttäytymistarpeet ovat säilyneet kotieläimillä niiden itsensä takia.
Luonnonvalinta on suosinut elämisissä sitä, että lajityypillinen ruoanhankinta, pesänrakennus ja muut eloonjäämistä palveleva tekeminen tuntuu niistä itsessään palkitsevilta. Samoin sitä, että eläin kokee voimakasta halua tehdä näitä asioita. Siksi käyttäytymistarpeet ovat säilyneet myös kotieläimillä ihan niiden itsensä takia, läpi tuhansien vuosien historian.
Katso video artikkelin yläpuolella!