Uusi 30 päivää -sarja vie Ville Haapasalon tällä kertaa viikinkien muinaista idäntietä pitkin Pietarista vesireittejä Volgalle, ja siitä Kaspianmerelle saakka. Ville aloittaa uuden seikkailunsa vanhasta kotikaupungistaan Pietarista. Haapasalo tuntee kaupungin kuin omat taskunsa, ja muistot opiskeluajoilta heräävät kaupungilla kävellessä.
Ville tutustuu kaupungin lähiöihin ja saa tuta, että venäläiset löylyt ovat huomattavasti suomalaisia ärhäkämmät. Julkiset saunat eli banjat ovat Pietarissa suosittuja kohtaamispaikkoja. Ville saa juttuseuran lisäksi osakseen raivokkaan vihtomisen.
Idän Venetsia tarjoaa Villelle myös uusia yllätyksiä. Hän pääsee tarkkailemaan Pietaria yläilmoista käsin, sillä kaupungissa on uusi muotivillitys, katoilla kiipeily. Pietarin katoille tuodaan potentiaalisia kumppaneita romanttisille treffeille, tai hakemaan inspiraatiota luovaan työhön. Korkeanpaikankammoisen Villen oppaana toimii nuori mies, joka tarjoaa turisteille ja paikallisille tätä vaihtoehtoista tapaa tutustua kaupunkiin.
Yöelämä on Pietarissa vertaansa vailla ja Villekään ei käy täällä nukkumaan aikaisin. Matka jatkuu Suomifanien perustamaan Helsinki-baariin, jossa Ville tapaa kongolaistaustaisen muusikon Seraphim Makangilan. Ville ja Seraphim vaihtavat yhteisiä kokemuksia siitä, millaista oli tulla ulkomaalaisena Neuvostoliittoon, joka natisi jo liitoksissaan. Miehet keskustelevat myös rasismin ilmenemisestä nyky-Venäjällä, jopa tässä kovin kansainvälisessä metropolissa. Keskustelun jälkeen on aika jammailla, eikä Villekään malta pitää näppejään erossa soittimista.
Yöllinen seikkailu johtaa Villen vielä kaupungin laitamille, missä hän kohtaa eriskummallisesti pukeutuneen taiteilijaporukan. Käynnissä on maaginen performanssi, johon Ville luonnollisesti kaapataan mukaan.
