Hyppää pääsisältöön

"Murtautuneet esiin kohtalon välttämättömyydellä..." Avaruusromua 27.12.2015

valoilmiö, käsitelty kuva
valoilmiö, käsitelty kuva Kuva: YLE Kuvapalvelu valoilmiö

”Koko kulttuurillamme on keksijän sielu”, kirjoitti kulttuurifilosofi Oswald Spengler kirjassaan Länsimaiden perikato. Hän sanoi, että kaikki kulttuurimme suuret keksinnöt ovat kypsyneet hitaasti syvyydessä ja lopulta murtautuneet esiin kohtalon välttämättömyydellä. Hän pohti kaiken teknillisen ajattelun uskonnollista alkuperää ja siihen sisältyviä faustisia vaaroja, kuten hän asian ilmaisi.

Spengler kirjoitti, että faustinen keksijä ja löytäjä on jotakin ainutlaatuista, ja sanoi että hänen tahtonsa alkuvoimaisuus, hänen näkyjensä kirkkaus ja hänen käytännöllisen ajattelunsa teräksinen energia saattavat ulkopuolisesta näyttää kauhistuttavilta ja käsittämättömiltä, mutta että meillä länsimaisilla ihmisillä ne ovat veressä.

Näin kirjoitti Oswald Spengler ja näillä kieltämättä vanhoilla, muttei vanhentuneilla ajatuksilla Avaruusromussa kuunnellaan menneisyyttä. Tarkemmin sanoen lähimenneisyyttä: vuonna 2015 kuultavaksi tullutta suomalaista musiikkia. Esiin nousee hyvin kaleidoskooppimainen kuva suomalaisista äänistä, eräs visio eräästä vuodesta. Ei mikään kaiken kattava katsaus eikä varsinkaan mikään palkintojenjakotilaisuus, vaan enemmänkin yllättäviä käänteitä ja omalaatuisia rinnastuksia tarjoava katsaus.

Lähdemme liikkeelle jostakin kosmoksen reunamilta. VRTX Motion on suomalainen ja hyvin avaruushenkinen projekti. Tämän musiikin kerrotaan syntyneen hetkenä, jolloin tähdet olivat hiljaa.

Vuonna 1610 Galileo Galilei löysi Jupiterin neljä suurinta kuuta, joista uloimmainen sai nimekseen Kallisto. Ne kolme muuta Jupiterin kuuta ovat Io, Ganymedes ja Europa. Kaikkiaan Jupiterilla on 64 tunnettua kuuta, joista uusimmat on löydetty vasta vuonna 2010.

”Minulla on jo pitkään ollut ajatus nimetä joitakin raitojani antiikin Kreikan mytologian mukaan”, kirjoittaa Valtteri Hyvärinen, joka tekee musiikkiaan nimellä Desert M. Ja kun syntyi neljän kappaleen sarja, jonka teemana oli avaruus, oli itsestään selvää, että nuo kappaleet saivat nimensä Galileon kuiden mukaan. Ja tuo Kallisto, se on outo taivaankappale. Ei lainkaan kaikkein kaunein, kuten sen nimi sanoo, vaan kraatereiden peittämä, jäinen ja kivinen pallo, jonka kuoren alla liikahtelee suolainen meri.

“Ainoakaan ihminen ei katsele maailmaa alkuolion silmin”, kirjoitti Ruth Benedict kirjassaan Kulttuurin muodot. Hän sanoi, että ihminen näkee maailman sellaisena, millaiseksi sen ovat muovanneet tietyt tavat, laitokset ja ajatustottumukset. Benedict on sitä mieltä, että meidän hapuileva filosofinen ajattelummekaan ei kykene ylittämään näitä totunnaisia raja-aitoja, vaan että jopa meidän käsityksemme oikeasta ja väärästä riippuu meitä ympäröivistä perinteistä ja tavoista. Näin Ruth Benedict 1930-luvulla ja näin Janne Nummela vuonna 2015, albumilla Beelzebub’s Tales .

“Ei ole mitään todisteita siitä, että eri taiteenlajien välillä olisi muureja tai kaivantoja. Lopultakin kyse on siitä onko taiteilijalla jotakin sanottavaa, ja se tulee kyllä ilmi, oli taiteenlaji mikä tahansa”, näin sanoi tammikuussa 2015 kuollut Edgar Froese, Tangerine Dream -yhtyeen johtohahmo.

Edgar Froesea muisteltiin maailmalla ja sosiaalisessa mediassa, ja myös Avaruusromussa.

”Tämä musiikki syntyi tarpeesta muistaa edesmennyttä Edgar Froesea, joka on ollut yhtyeensä Tangerine Dreamin kanssa elämässäni mukana noin 35 vuotta”. Näin kirjoittaa Asta Share ja kertoo että Froesen muistolle omistettu kappale etenee tummahenkisestä tilamusiikista kirkkaampiin sävyihin, surumusiikkiin ja takaisin ambient-tunnelmiin. Kappaleen nimi Dager eli päivänsarastus on anagrammi nimestä Edgar.

Ennen muusikoksi ryhtymistään Edgar Froese oli kuvataiteilija: kuvanveistäjä ja taidemaalari. Eräässä viimeisimmistä nettihaastatteluistaan hän kertoi, ettei lainkaan kokenut ilmaisumahdollisuuksiensa vähentyneen kun hän 1960-luvun lopulla vaihtoi kuvataiteen musiikkiin. Musiikin tekeminen on myös veistämistä ja maalaamista, hän sanoi, se on kertomista, se on elämänkokemusten kuvailua.

Myös Ashen Simian teki Edgar Froesen muistolle omistetun sävellyksen. Se on nimeltään For Edgar with thanks.

Samalta suunnalta tulee toinen salanimi eli Jamy Stankirk. Hänen sooloalbuminsa Night Vision on tehty legendaarisella Korg M1:llä. Alaotsikoltaan albumi on Music for Korg M1. Korg M1 on 1980-luvun lopulla markkinoille tullut syntesoija, jossa oli mukana sekvensseri- ja efektiosasto. Tuolloin puhuttiin työasemasta, ei pelkästään soittimesta. Korg M1 oli aikansa suosituin laite, sitä myytiin enemmän kuin esimerkiksi Yamahan DX-7:aa tai Rolandin D-50:tä. Se edusti tuolloin jotakin uutta, sekä musiikillisesti että teknisesti. Ei siis mikään ihme, että Jamy Stankirk on kautta vuosien käyttänyt laitetta ja luottaa siihen edelleen, sekä teknisesti että taiteellisesti.

”Yksilön elämä on ennen kaikkea sopeutumista hänen sosiaalisen ympäristönsä perinnäisiin kaavoihin ja periaatteisiin”, kirjoitti Ruth Benedict kirjassaan Kulttuurin muodot. Hän sanoi, että ne tavat, joiden piirissä me olemme tulleet maailmaan, muokkaavat meidän kokemustamme ja käyttäytymistämme. Benedict puhui kulttuurin piirteistä. Hän esitti ajatuksensa 1930-luvulla, mutta eivätpä asiat ole juuri muuksi muuttuneet, ja mikä on huomionarvoista, on se, että hänen ajatuksensa tuntuvat pätevät myös musiikkiin: eilen, tänään ja huomenna. On tietysti totta, että on monia musiikin tekijöitä, jotka tahtovat nimenomaan astua perinnäisten kaavojen ja periaatteiden ulkopuolelle.

Kuusi sävellystä pianolle ja sellolle kuulostaa hyvinkin klassisromanttiselta materiaalilta, mutta kuten ehkä arvaatte, nyt ei ole kyse aivan siitä. Materiaali on äänitetty syrjäisessä paikassa, puisessa mökissä, joten ehkä siitä tulee mukaan ripaus maanläheisyyttä. Muuten ollaan kyllä rehdisti ambientin kokeellisuuden ja improvisaation maisemissa. Lappvik eli Lappohja on kylä Hangossa, eteläisessä Suomessa. Ja sen niminen on myös Tom Lönnqvistin sooloalbumi.

”Olemme satunnaisissa viikonloppusessioissa keskimäärin vähän utuisempaa musiikkia puuhaileva duo”, kirjoittaa kaksikko nimeltä Soft Knees. ”Tyylillisesti sekoittelemme elektroniseen dubbiin ja chill outiin muun muassa sähkökitaroita ja akustisia rumpuja", kirjoittaa Soft Knees ja lisää että vaikutteita on imetty todella laajalti, kummankaan jäsenen musiikkimaku ja historia eivät juuri genrerajoja tunne.

Night Shading on oma hämyinen maailmansa. Mystinen, kaunis, uhkaava, huvittava ja monimutkainen”, kirjoittaa Matti Mustonen eli Snackdel. Tekijä kertoo, että ”se on aikaisempaan musiikkiin verrattuna harmonisesti ja rytmisesti selkeämpää, vaikka toki mukana on kollaasimaisia hetkiä ja runsasta äänen muokkausta”.

AVARUUSROMUA 27.12.205 - OHJELMAN MUSIKKI:
VRTX MOTION: One Stargazer: An Ode to Saaga (Seeing Cosmos Through Inhumane Eyes)
DESERT M: Kallisto (Jupiter)
JANNE NUMMELA: Three Kinds od Food (Beelzebub's Tales)
ASTA SHARE: Dages (nettijulkaisu)
ASHEN SIMIAN: For Edgar with Thanks (nettijulkaisu)
JAMY STANKIRK: Nightvision (Night Vision)
TOM LÖNNQVIST: Viltin (Lappvik)
SOFT KNEES: Lost Tapes Original Mix (Lost Tapes)
SNACKDEL: Night Shading 1 - osa - (Night Shading)

  • Tarja Halonen komensi poliisit soittamaan häävalssinsa

    Tarja Halosen elämän merkitykselliset musiikkikappaleet.

    Nuorena Tarja Halonen työskenteli Englannissa sisäkkönä. Tuolloin hän pääsi ensimmäisten brittien joukossa katsomaan The Beatlesien A Hard Day's Night -elokuvan. Halonen on tuttu näky Pori Jazzeilla, kotona jazzin lisäksi usein soi myös ooppera.

  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua