Kulttuurielämykset saavat aikaan suotuisia fysiologisia muutoksia. Musiikin kuuntelu vähentää hormonaalista stressiä ja laskee verenpainetta. Sen on todettu myös parantavan muistia ja tarkkaavaisuutta sekä vahvistavan immunologista puolustuskykyä.
Kun koemme iloa, mielemme ja kehomme voi paremmin ja onnellisuutemme lisääntyy.
Iäkkäiden ihmisten kulttuuriharrastaminen on osoitettu yhtä tehokkaaksi kuin ohjattu liikunta. Myös Opetusministeriö on herännyt asiaan ja laatinut Kulttuuri- ja hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman. Sen tavoitteeksi on asetettu
osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla taiteen ja kulttuurin keinoin.
Erilaisia hankkeita on käynnissä ympäri maan. Esimerkiksi Oulussa on käynnistetty ikäihmisille suunnattu kulttuurikummitoiminta. Toiminnan tavoitteena on tuoda kulttuurista hyvinvointia hoivakotien asukkaille, heidän omaisilleen ja henkilökunnalle.
- Kulttuurikummit ovat kolmannen sektorin toimijoita, yksityishenkilöitä, kouluja tai yhdistyksiä, joilla on kulttuurista osaamista ja halua viedä sitä ikäihmisille. Mukana on jo satoja yksittäisiä ihmisiä, kertoo kulttuurikoordinaattori, Riikka Kontio.
Kummit ovat vieneet tanssia, laulua, teatteria ja taidetta palvelukoteihin.
- Vanhukset saavat mahdollisuuden irrottautua arjen rutiineista maalaten, soittaen tai tanssien. He pääsevät osalliseksi toimintaan, johon muutoin olisi vaikea päästä mukaan, kertoo Riikka Kontio
- Tavoitteena on myös tutustuttaa hoiva- ja kulttuurikenttä toisiinsa ja saada uusia ideoita työkalupakkiin, Riikka Kontio jatkaa.
Luova toiminta ei ole vain pehmeää lääketiedettä. Se on vaikutuksiltaan yhtä todellista kuin muukin lääketiede.
Taidelähtöisten menetelmien ideana on houkutella tunteita esille. Tunteiden merkitys hyvinvoinnille on keskeinen. Niiden avulla reagoimme ja sopeudumme elämän eri tilanteisiin. Kyky ilmaista tunteita, on myös suojaava tekijä.
Neurologi Markku T. Hyyppä kuvaa teoksessaan Kulttuuri ja terveys kulttuuri- ja taidekokemusta aivojen aktivoitumisen näkökulmasta.
- Onnellisuus ja tyytyväisyys liittyvät aivojen mantelitumakkeeseen. Kun ihminen kokee tunteita, aktivoituvat pikkuaivot sekä otsa-aivokuoren etummainen osa. Aivojen aineenvaihdunta vilkastuu ja kehoon erittyy lukuisia hormoneita: oksitosiinia, serotoniinia ja endorfiineja.
Oksitosiinia erittyy runsaasti silloin, kun koskettamme toisiamme. Oksitosiinia voidaan kutsua myös empatiahormoniksi, sillä sen on todettu lisäävän myötätuntoa. Lisäksi se vähentää stressiä. Serotoniini tasaa tunnehuippuja, aggressioita, pelkoa ja ahdistusta. Endorfiinit tuottavat hyvää oloa. Niitä kehittyy erityisesti pitkäkestoisen liikuntasuorituksen aikana, mutta myös musiikkia kuunnellessa.
Lääkkeiden käytön väheneminen, vireystason muutokset ja toimintakyvyn paraneminen ovat merkki onnistuneesta taidetoiminnasta.
Kulttuuria ja taidetta voi harjoittaa yksin tai yhdessä toisten kanssa, mutta terveyden vaalimisen kannalta yhdessä harrastaminen tuottaa parhaan hyödyn.
- Vanhuksille on tärkeää saada olla ryhmän jäsen ja aktiivinen toimija yhdessä toisten kanssa, Riikka Kontio
Elämysten ja kokemusten jakaminen ja niistä puhuminen helpottavat oloa ja voimaannuttavat. Usein myös fyysisen kehon rajoittuneisuudet häviävät.
- Joskus tapaamisten alkaessa osallistujat valittelevat kipuja tai väsymystä, mutta pois lähtiessään, he ovat iloisia ja virkeitä, kertoo Riikka
Vanhustyöstä saatuja hyviä kokemuksia ollaan nyt hyödyntämässä myös lastensuojelutyöhön, neuvoloihin ja mielenterveyspalveluihin.
ASIANTUNTIJA:
RIIKKA KONTIO, kulttuurikoordinaattori, Oulun kaupunki
LÄHDE:
Hyyppä,Markku .T & Liikanen, Hanna-Liisa, Kulttuuri ja terveys, 2005 , Edita Prima Oy
