Hyppää pääsisältöön

Loppua kohti elämä kallistuu

vanhus nauraa
vanhus nauraa Kuva: Yle kallis elämä

Ylen dokumenttitoimituksen teettämä laskuri paljastaa suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ainakin yhden lohdullisen asian. Eri ikäluokkien erot tasoittuvat elämän loppupäässä.

Meistä kaikista tulee suurin piirtein samanikäisinä, 85-88-vuotiaina, jälleen yhteiskunnan tukien ja palvelujen saajia. Eli emme maksa enää yhteiskunnalle yhtä paljon kuin saamme siltä.

Elämämme viimeiset vuodet ovat hyvinvointivaltiossa kalliita. Se johtuu siitä, että tarvitsemme esimerkiksi erilaisia terveys- ja hoivapalveluita sekä lääkitystä. Osa meistä viettää pitkiä aikoja laitoshoidossa. Toiset taas pärjäävät kotioloissa tai ainakin kodinomaisissa hoivalaitoksissa.

Nykyään julkilausuttuna tavoitteena on, että mahdollisimman moni vanhus eläisi mahdollisimman pitkään kotonaan. Tarkoitus on säästää yhteiskunnan varoja, koska laitoshoito on kallista. Kotihoito on - tuettunakin - halvempaa.

yksinäinen vanhus
yksinäinen vanhus Kuva: Yle kallis elämä

Julkisten varojen hoitajan näkökulmasta loppua menoille ei näy, pikemminkin päinvastoin: Ihmiset elävät nykyään selvästi pidempään kuin aiemmat sukupolvet. Mikään ei anna olettaa, etteikö näin olisi myös lähitulevaisuudessa.

Mutta onko kotona asuminen vanhuksen, siis yksilön, ihmisen kannalta paras vaihtoehto? Ei välttämättä. Turvattomuuden ja yksinäisyyden tunne, muistiongelmat sekä fyysiset vaivat voivat tehdä kotona asumisesta epämiellyttävää ja ahdistavaa, jopa vaarallista. Silti poliittiset päättäjät haluavat lisätä sitä, koska on säästettävä.

Ja isoista menoeristä, kuten vanhusten hoivasta, säästäminen on helpompaa kuin pienistä kulupuroista.

Ja kuitenkin toivoisi, että jokaista yhteiskunnan jäsentä, tässä tapauksessa vanhusta, kohdeltaisiin yksilönä, ei lukuna tai säästökohteena. Ihmisarvoinen elämä kuuluu kaikille, myös heille, jotka eivät enää pysty tai jaksa taistella tämän perusoikeuden puolesta.

Simo Sipola
Kallis elämä -dokumentin ohjaaja ja päähenkilö

Dokumenttiprojekti: Kallis elämä maanantaina 28.12. klo 21.00 Yle TV1 ja Yle Areena.

Lisää aiheesta:
Laskuri: Katso, mitä maksat yhteiskunnalle
300 000 euroa puhtaana käteen
Parikymppiset ovat voittajia
Dokumenttiprojekti: Kallis elämä

Kommentit
  • Ahdistusta, pelkoa ja innostusta - Fatbardhe Hetemaj muistelee dokumentin kuvauksia

    Fatbardhe Hetemaj muistelee dokumentin kuvauksia

    Dokumenttielokuvan tekemisen aikana esiin nousi myös kipeitä muistoja, kirjoittaa Fatbardhe Hetemaj. Samalla siitä tuli ikimuistoinen ja henkilökohtaisesti hyvin tärkeä projekti. Se oli onnekas kohtaaminen, kun dokumenttielokuvaohjaaja Olli Laine tiimeineen oli tullut äitini luokse kuvaamaan maaliskuussa 2016 Tähtien futisvanhempia.

  • Maakrapu merellä - "Iskin pääni päivittäin kansiluukun reunaan"

    Miten maakrapu pärjää perinnelaivapurjehduksella?

    Ensin olin innoissani, pääsisin purjehtimaan perinnelaivalla! Mutta sitten alkoi alahuuli väpättää, kun mietin tulevia haasteita. Kokemattomuuteni purjehtijana toisi reissuun oman jännityksensä, mutta vielä enemmän mietitytti, miten pärjäisin vuorokaudet ympäriinsä melkein parinkymmenen ennalta tuntemattoman kanssapurjehtijan joukon jatkeena. Ei olisi mitään paikkaa, missä olla yksin. Entä miten ikinä pystyisin nukkumaan samassa tilassa 15 tuntemattoman ihmisen kanssa?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.