1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma Iltatähti oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi. Aloitusvuoden 1973 ohjelmissa ovat mukana mm. Hector, Katri Helena, Danny, Badding, Tasavallan Presidentti ja Sammy Babitzin.
1970-luvun Iltatähdistä on tallella vain harvoja kokonaisia lähetysnauhoja. Tätä artikkelia varten on kadonneita jaksoja osittain ennallistettu säilyneiden työnauhojen ja sisältöselostusten avulla. Toisaalta joitakin täydellisinä säilyneitä ohjelmia on jouduttu lyhentämään tekijänoikeudellisista syistä. Lisää kokonaisia Iltatähtiä on nähtävänä Yle Areenassa.
Ohjelmissa nähdään esiintyjiä laidasta laitaan – Lea Lavenista Frank Zappaan, torvisoittokunnista glamrokkareihin ja Tauno Palosta Alice Cooperiin. Luvassa on myös kaupallisuuden tölvintää ja kansan maun päivittelyä. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa.
Musiikillista sillisalaattia ja kriittisiä kannanottoja

Alkuvaiheessaan Iltatähti pyrki käsittelemään kaikkea kevyttä musiikkia kisällilaulusta taiderockiin. "Oli kyllä sillisalaattifiilinki, kun yritettiin olla koko perheen musiikkimakasiini", juontaja Matti Poijärvi muisteli Katso-lehdessä vuonna 1978.
Poijärven kanssa ensimmäisiä Iltatähtiä tekivät ohjaajat Jarmo Porola ja Esko Leimu sekä toimittajat Matti Rosvall ja Tommi Liuhala. Suunnilleen kaikki olivat jazzin tai progressiivisen popin ystäviä, ja mieltymykset näkyivät ohjelmassa. Popin ja rockin muoti-ilmiöihin suhtauduttiin usein väheksyen tai päätä puistellen, ja nuorten idolilehtiä pilkattiin aina tilaisuuden tullen.
Yleisradion vuosikirjassa 1975–1976 sarjan tehtäväksi kuvattiinkin vastapainon antaminen "kaikista kaupallisimmalle musiikkitarjonnalle". Tähän pyrittiin "kriittisillä kannanotoilla ja antamalla esitettävästä musiikista valaisevaa taustatietoa". Tämä tarkoitti mm. musiikkipoliittisten aiheiden joskus pitkällistäkin setvintää lähetyksissä. "Yhteiskunnallinen näkökulma piti olla kaikissa mahdollisissa asioissa", Poijärvi sanoi Elävän arkiston haastattelussa vuonna 2007.
Ohjelman kriittisistä kannanotoista on Elävässä arkistossa erillinen valikoima täällä. Huomattakoon, ettei Iltatähti ollut ajassaan poikkeuksellinen, sillä epäkaupallisuuden eetos hallitsi musiikkimediaa laajemminkin.
Meidän hommamme on laulaa ja soittaa teidän iltanne tähtiin.
Kaikkien aikojen ensimmäinen Iltatähti lähetettiin kesäkuussa 1973. Ohjelmassa juhlittiin kymmenvuotiasta Sävelradiota, esiteltiin kesäfestivaaleja pelimannipäivistä Pori Jazziin, naljailtiin "meikkirokille", kerrottiin poppareiden ammattillisesta järjestäytymisestä ja puitiin tanssilavojen taloutta. Esiintyjäskaala ulottui David Bowiesta Katri Helenaan.
Neitsytohjelman juonsivat Eija Mikkonen ja rockmuusikko Jussi Raittinen, joiden osalta kokeilu jäi viimeiseksi. Spiikit olivat muiden kirjoittamia, ja sisälukukin sujui kankeasti, Raittinen muisteli Katsossa vuonna 1978.
Syksystä 1973 alkaen Iltatähti tuikki ruudussa kerran kuussa runsaan tunnin mittaisena. Matti Poijärven isännöimä kakkosjakso (11.9.1973) oli kesän koelähetystä vauhdikkaampi paketti. Sulassa sovussa esiintyivät Rolling Stones, räväkkä festarivieras Elkie Brooks & Vinegar Joe, Oulun varuskuntasoittokunta, Hector, Break Big Band ja "nouseva laulutähtönen" Carita Holmström. Kirjeenvaihtaja Erkki Toivanen tapasi vientiartikkelimme Tasavallan Presidentin kaukana Readingin festivaalilla.
Kakkosjaksossa tiedotetaan myös artistien "uusista mustista kiekoista", irvaillaan radion Jokamiehen listaa ja moititaan kesän musiikkikekkerien "inflaation tunnelmaa". Muusikko Pekka Pöyry toteaa festaripuuhissa olevan mukana "liikaa nilviäisiä." Lopuksi käydään Frank Zappan lehdistötilaisuudessa, joka teki historiaa vaitonaisuudellaan: juuri kellään suomalaistoimittajalla ei ollut kysyttävää rockin suurelta kumoukselliselta.
Idolimyyttien ja apurahojen arvostelua
Tekijöiden lemmikkeihin kuulunut Zappa oli mukana myös Iltatähden kolmosjaksossa (9.10.1973). Samassa lähetyksessä kuultiin mm. brittibändi Mott the Hooplea, näyttelijälegenda Tauno Paloa, Frediä David Bowien tuotannon kimpussa, Heikki Sarmannon säveltämää nykylyriikkaa ja entisen letkajenkkatähden Jan Rohden parodiarokkia.
"Vertailevan musiikkitutkimuksen" nimissä em. kolmosjaksoon on sijoitettu peräkkäin brittitähti Suzi Quatron Can the Can ja Lea Lavenin käännösversio samasta hitistä. "Häikäilemättömiä ja kyynisiä" idolimyyttien rakentajia ja hyödyntäjiä kritisoidaan kiivaasti, esimerkkitapauksina edesmenneet Sammy Babitzin ja Jimi Hendrix.
Sankarimme kuolivat, mutta pahemmalta tuntuu heidän kohtalonsa näiden myyttimaakarien käsissä.
Iltatähden neljännessä jaksossa (6.11.1973) nähtiin ruotsinsuomalainen, erehdyttävästi Tapio Rautavaaralta kuulostava kantrilaulaja Esa Niemitalo. Ohjelmantekijöiden mielimusa oli nyt erityisen painokkaasti esillä, sillä ohjelmassa olivat mukana jazzin meganimet Count Basie, Duke Ellington ja Oscar Peterson, basisti Red Mitchell yhtyeineen, DDT Jazz Band sekä Jazzliiton Yrjö-palkinnon saanut Paroni Paakkunainen.
Lähetyksessä seurataan myös Jukka Tolosen albumin levytystä Finnvoxin studiolla. Kritiikkiin Helsingin juhlaviikkojen muusikkosopimuksista vastaa tuleva huippumanageri Seppo Vesterinen. Vanhempi rouvashenkilö Margareta Sarvana kalkattelee iskelmiä lehmänkelloilla Jussi Raittisen ja Rauli Badding Somerjoen lomassa. Ohjelmassa (kohdassa 47:07) kuullaan myös Baddingin kuuluisa vastaus kysymykseen, mikä hänestä tulisi isona: "Kuollut, pelkään."
Iltatähden ensimmäisen vuoden viimeisestä ohjelmasta (4.12.1973) ovat tallella mm. Eurooppaan tähyävän kotimaisen kasakan Viktor Klimenkon osuus, näytteet Green Fields -kuoron popmessusta sekä hittisäveltäjä-kapellimestari Les Reedin haastattelu. Pitkät turinat ohjelmatoimistojen työoikeudellisesta asemasta ja apurahapolitiikan epätasapuolisuudesta kuvastavat hyvin varhaisen Iltatähden tyyliä. Apurahoista udellaan myös tv-debyyttiään suorittavalta Hurriganesilta, mutta sen soittajia tuntuu kiinnostavan enemmän hyvä jytinä (bändin osuus alkaa kohdasta 16:00).
Artikkelin lähteitä: Yleisradion vuosikirja 1975–1976; Erkki Pälli: Iltatähti on talousohjelma, Katso 15/1974; Marjut Jousi: Viisivuotias Iltatähti vastaa syytöksiin, Katso 21/1978.
Ohjelmissa esitetyt kappaleet
Huom. Vain osa ohjelmista on säilynyt kokonaisina.
Iltatähti 05.06.1973 Matti Esko: Valtaa ja voimaa; David Bowie: Jean Genie; Katri Helena ja Martin Brushane Big Band: Misty, Minnie the Moocher; Ami Aspelund: Apinamies; Alice Cooper: Hello Hooray; Danny: Yksinäinen ilta. Haastateltavina Katri Helena, Jyri Ala-Nikkari, Jyrki Kangas, Viljo S. Määttälä, Benny Hermansson, Kalevi Kuosa, Seppo Nummi, Johan Helenius ja Ilkka Lipsanen, haastattelijana mm. Esko Riihelä.
Iltatähti 11.09.1973 Rolling Stones: Angie; Carita Holmström: We've Got to Change; Elkie Brooks and Vinegar Joe: Wahoo John; Tasavallan Presidentti: Lennosta kii; Break Big Band: Up Tight; Oulun varuskuntasoittokunta: Preludi ja scherzo puhallinorkesterille, Unkarilainen tanssi n:o 5; Hector: Lumi teki enkelin eteiseen, Olen hautausmaa. Tekijänoikeussyistä ohjelmasta on tässä poistettu Chuck Berryn ja Bo Diddleyn yhteisesitys elokuvasta Let the Good Times Roll. Haastateltavina Pekka Pöyry, Kalevi Kuosa, Tasavallan Presidentti, Hector, Frank Zappa.
Iltatähti 09.10.1973 Frank Zappa: Solar Czakl; Suzi Quatro: Can the Can; Lea Laven: On ja ei; Tauno Palo: Eliisa ja yksitoista joutsenta; Maija Hapuoja: Päivä yötä kokoaa, Katson kiikarilla; Jan Rohde: Sweet Little Sixteen, Move It; Mott the Hoople: Honaloochie Boogie; Sammy Babitzin: Daa-da daa-da; Fredi: Niin paljon kuuluu rakkauteen, Muukalainen. Haastateltavina Pentti Saarikoski, Jarmo Sermilä, Chrisse Johansson, Fredi. Tekijänoikeussyistä ohjelmasta on tässä poistettu otteet elokuvista Elvis on Tour ja Monterey Pop (Jimi Hendrix).
Iltatähti 06.11.1973 Esa Niemitalo: A. A. A., Kotimatka; Jussi Raittinen & The Boys: Mä oon rock-kuningas; Red Mitchell yht: Last Minute Blues; DDT Jazz Band: Basin Street Blues; Margareta Sarvana: Olen kuullut on kaupunki tuolla, Itke en lemmen tähden, Olutta ostamassa; Rauli Badding Somerjoki: Ja rokki soi, Nuori rakkaus. Haastateltavina Esa Niemitalo, Count Basie, Oscar Peterson, DDT Jazz Band, Jukka Tolonen, Måns Groundstroem, Harry Bergman, Paroni Paakkunainen, Seppo Vesterinen, Ilpo Saastamoinen, Jussi Raittinen, Rauli Badding Somerjoki. Juonnot ja seuraavat esitykset puuttuvat: Uriah Heep – Stealin'; Dr. Hook & The Medicine Show – Love Ain't Easy.
Iltatähti 04.12.1973 Hurriganes: My Sweet Lily, Say Mama; Elkie Brooks & Vinegar Joe: Wahoo John; Green Fields ja Risto Hiltusen ork: Popmessu (Credo, osa); Viktor Klimenko: Kasakkapartio, Bessarabia. Haastateltavina mm. Raimo Wikström, Antti Einiö, Eero Koivistoinen, Heikki Sarmanto, Reino Laine, Hurriganes, Les Reed, Vesa Haapaniemi, Viktor Klimenko. Juonnot ja seuraavat esitykset puuttuvat: Matti ja Pirjo Bergström – Tiernapojat, Kynttilät jouluyönä; B. B. King – How Blue Can You Get; Eero Koivistoinen – 6 Down, Wahoo; Steely Dan – Reelin' In The Years.