Hyppää pääsisältöön

Varhainen Iltatähti oli koko perheen kriittinen musiikkiohjelma

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1973.
Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1973. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

1970-luvun keskeisin pop- ja rockohjelma Iltatähti oli alkujaan omistettu aivan kaikelle kevyelle musiikille Hurriganesista lehmänkellonkalisteluun. Hyvän ja huonon musiikin raja oli tekijöille kuitenkin kirkas, eikä se jäänyt yleisöllekään epäselväksi. Aloitusvuoden 1973 ohjelmissa ovat mukana mm. Hector, Katri Helena, Danny, Badding, Tasavallan Presidentti ja Sammy Babitzin.

1970-luvun Iltatähdistä on tallella vain harvoja kokonaisia lähetysnauhoja. Tätä artikkelia varten on kadonneita jaksoja osittain ennallistettu säilyneiden työnauhojen ja sisältöselostusten avulla. Toisaalta joitakin täydellisinä säilyneitä ohjelmia on jouduttu lyhentämään tekijänoikeudellisista syistä. Lisää kokonaisia Iltatähtiä on nähtävänä Yle Areenassa.

Ohjelmissa nähdään esiintyjiä laidasta laitaan – Lea Lavenista Frank Zappaan, torvisoittokunnista glamrokkareihin ja Tauno Palosta Alice Cooperiin. Luvassa on myös kaupallisuuden tölvintää ja kansan maun päivittelyä. Ohjelmien soittolistat ovat artikkelin lopussa.

Musiikillista sillisalaattia ja kriittisiä kannanottoja

Ohjaaja Jarmo Porola ja juontaja Matti Poijärvi Iltatähden studiossa.
Ohjaaja Jarmo Porola ja juontaja Matti Poijärvi Iltatähden studiossa vuonna 1973. Ohjaaja Jarmo Porola ja juontaja Matti Poijärvi Iltatähden studiossa. Kuva: Yle/Antero Tenhunen matti poijärvi

Alkuvaiheessaan Iltatähti pyrki käsittelemään kaikkea kevyttä musiikkia kisällilaulusta taiderockiin. "Oli kyllä sillisalaattifiilinki, kun yritettiin olla koko perheen musiikkimakasiini", juontaja Matti Poijärvi muisteli Katso-lehdessä vuonna 1978.

Poijärven kanssa ensimmäisiä Iltatähtiä tekivät ohjaajat Jarmo Porola ja Esko Leimu sekä toimittajat Matti Rosvall ja Tommi Liuhala. Suunnilleen kaikki olivat jazzin tai progressiivisen popin ystäviä, ja mieltymykset näkyivät ohjelmassa. Popin ja rockin muoti-ilmiöihin suhtauduttiin usein väheksyen tai päätä puistellen, ja nuorten idolilehtiä pilkattiin aina tilaisuuden tullen.

Yleisradion vuosikirjassa 1975–1976 sarjan tehtäväksi kuvattiinkin vastapainon antaminen "kaikista kaupallisimmalle musiikkitarjonnalle". Tähän pyrittiin "kriittisillä kannanotoilla ja antamalla esitettävästä musiikista valaisevaa taustatietoa". Tämä tarkoitti mm. musiikkipoliittisten aiheiden joskus pitkällistäkin setvintää lähetyksissä. "Yhteiskunnallinen näkökulma piti olla kaikissa mahdollisissa asioissa", Poijärvi sanoi Elävän arkiston haastattelussa vuonna 2007.

Ohjelman kriittisistä kannanotoista on Elävässä arkistossa erillinen valikoima täällä. Huomattakoon, ettei Iltatähti ollut ajassaan poikkeuksellinen, sillä epäkaupallisuuden eetos hallitsi musiikkimediaa laajemminkin.

Meidän hommamme on laulaa ja soittaa teidän iltanne tähtiin.― Juonto Iltatähdessä 5.6.1973

Kaikkien aikojen ensimmäinen Iltatähti lähetettiin kesäkuussa 1973. Ohjelmassa juhlittiin kymmenvuotiasta Sävelradiota, esiteltiin kesäfestivaaleja pelimannipäivistä Pori Jazziin, naljailtiin "meikkirokille", kerrottiin poppareiden ammattillisesta järjestäytymisestä ja puitiin tanssilavojen taloutta. Esiintyjäskaala ulottui David Bowiesta Katri Helenaan.

Neitsytohjelman juonsivat Eija Mikkonen ja rockmuusikko Jussi Raittinen, joiden osalta kokeilu jäi viimeiseksi. Spiikit olivat muiden kirjoittamia, ja sisälukukin sujui kankeasti, Raittinen muisteli Katsossa vuonna 1978.

Syksystä 1973 alkaen Iltatähti tuikki ruudussa kerran kuussa runsaan tunnin mittaisena. Matti Poijärven isännöimä kakkosjakso (11.9.1973) oli kesän koelähetystä vauhdikkaampi paketti. Sulassa sovussa esiintyivät Rolling Stones, räväkkä festarivieras Elkie Brooks & Vinegar Joe, Oulun varuskuntasoittokunta, Hector, Break Big Band ja "nouseva laulutähtönen" Carita Holmström. Kirjeenvaihtaja Erkki Toivanen tapasi vientiartikkelimme Tasavallan Presidentin kaukana Readingin festivaalilla.

Kakkosjaksossa tiedotetaan myös artistien "uusista mustista kiekoista", irvaillaan radion Jokamiehen listaa ja moititaan kesän musiikkikekkerien "inflaation tunnelmaa". Muusikko Pekka Pöyry toteaa festaripuuhissa olevan mukana "liikaa nilviäisiä." Lopuksi käydään Frank Zappan lehdistötilaisuudessa, joka teki historiaa vaitonaisuudellaan: juuri kellään suomalaistoimittajalla ei ollut kysyttävää rockin suurelta kumoukselliselta.

Idolimyyttien ja apurahojen arvostelua

Tekijöiden lemmikkeihin kuulunut Zappa oli mukana myös Iltatähden kolmosjaksossa (9.10.1973). Samassa lähetyksessä kuultiin mm. brittibändi Mott the Hooplea, näyttelijälegenda Tauno Paloa, Frediä David Bowien tuotannon kimpussa, Heikki Sarmannon säveltämää nykylyriikkaa ja entisen letkajenkkatähden Jan Rohden parodiarokkia.

"Vertailevan musiikkitutkimuksen" nimissä em. kolmosjaksoon on sijoitettu peräkkäin brittitähti Suzi Quatron Can the Can ja Lea Lavenin käännösversio samasta hitistä. "Häikäilemättömiä ja kyynisiä" idolimyyttien rakentajia ja hyödyntäjiä kritisoidaan kiivaasti, esimerkkitapauksina edesmenneet Sammy Babitzin ja Jimi Hendrix.

Sankarimme kuolivat, mutta pahemmalta tuntuu heidän kohtalonsa näiden myyttimaakarien käsissä.― Juonto Iltatähdessä 9.10.1973

Iltatähden neljännessä jaksossa (6.11.1973) nähtiin ruotsinsuomalainen, erehdyttävästi Tapio Rautavaaralta kuulostava kantrilaulaja Esa Niemitalo. Ohjelmantekijöiden mielimusa oli nyt erityisen painokkaasti esillä, sillä ohjelmassa olivat mukana jazzin meganimet Count Basie, Duke Ellington ja Oscar Peterson, basisti Red Mitchell yhtyeineen, DDT Jazz Band sekä Jazzliiton Yrjö-palkinnon saanut Paroni Paakkunainen.

Lähetyksessä seurataan myös Jukka Tolosen albumin levytystä Finnvoxin studiolla. Kritiikkiin Helsingin juhlaviikkojen muusikkosopimuksista vastaa tuleva huippumanageri Seppo Vesterinen. Vanhempi rouvashenkilö Margareta Sarvana kalkattelee iskelmiä lehmänkelloilla Jussi Raittisen ja Rauli Badding Somerjoen lomassa. Ohjelmassa (kohdassa 47:07) kuullaan myös Baddingin kuuluisa vastaus kysymykseen, mikä hänestä tulisi isona: "Kuollut, pelkään."

Iltatähden ensimmäisen vuoden viimeisestä ohjelmasta (4.12.1973) ovat tallella mm. Eurooppaan tähyävän kotimaisen kasakan Viktor Klimenkon osuus sekä näytteet Green Fields -kuoron popmessusta. Pitkät turinat ohjelmatoimistojen työoikeudellisesta asemasta ja apurahapolitiikan epätasapuolisuudesta kuvastavat hyvin varhaisen Iltatähden tyyliä. Apurahoista udellaan myös tv-debyyttiään suorittavalta Hurriganesilta, mutta sen soittajia tuntuu kiinnostavan enemmän hyvä jytinä (bändin osuus alkaa kohdasta 16:00).

Artikkelin lähteitä: Yleisradion vuosikirja 1975–1976; Erkki Pälli: Iltatähti on talousohjelma, Katso 15/1974; Marjut Jousi: Viisivuotias Iltatähti vastaa syytöksiin, Katso 21/1978.

Ohjelmissa esitetyt kappaleet

Huom. Vain osa ohjelmista on säilynyt kokonaisina.
Iltatähti 05.06.1973 Matti Esko: Valtaa ja voimaa; David Bowie: Jean Genie; Katri Helena ja Martin Brushane Big Band: Misty, Minnie the Moocher; Ami Aspelund: Apinamies; Alice Cooper: Hello Hooray; Danny: Yksinäinen ilta. Haastateltavina Katri Helena, Jyri Ala-Nikkari, Jyrki Kangas, Viljo S. Määttälä, Benny Hermansson, Kalevi Kuosa, Seppo Nummi, Johan Helenius ja Ilkka Lipsanen, haastattelijana mm. Esko Riihelä.
Iltatähti 11.09.1973 Rolling Stones: Angie; Carita Holmström: We've Got to Change; Elkie Brooks and Vinegar Joe: Wahoo John; Tasavallan Presidentti: Lennosta kii; Break Big Band: Up Tight; Oulun varuskuntasoittokunta: Preludi ja scherzo puhallinorkesterille, Unkarilainen tanssi n:o 5; Hector: Lumi teki enkelin eteiseen, Olen hautausmaa. Tekijänoikeussyistä ohjelmasta on tässä poistettu Chuck Berryn ja Bo Diddleyn yhteisesitys elokuvasta Let the Good Times Roll. Haastateltavina Pekka Pöyry, Kalevi Kuosa, Tasavallan Presidentti, Hector, Frank Zappa.
Iltatähti 09.10.1973 Frank Zappa: Solar Czakl; Suzi Quatro: Can the Can; Lea Laven: On ja ei; Tauno Palo: Eliisa ja yksitoista joutsenta; Maija Hapuoja: Päivä yötä kokoaa, Katson kiikarilla; Jan Rohde: Sweet Little Sixteen, Move It; Mott the Hoople: Honaloochie Boogie; Sammy Babitzin: Daa-da daa-da; Fredi: Niin paljon kuuluu rakkauteen, Muukalainen. Haastateltavina Pentti Saarikoski, Jarmo Sermilä, Chrisse Johansson, Fredi. Tekijänoikeussyistä ohjelmasta on tässä poistettu otteet elokuvista Elvis on Tour ja Monterey Pop (Jimi Hendrix).
Iltatähti 06.11.1973 Esa Niemitalo: A. A. A., Kotimatka; Jussi Raittinen & The Boys: Mä oon rock-kuningas; Red Mitchell yht: Last Minute Blues; DDT Jazz Band: Basin Street Blues; Margareta Sarvana: Olen kuullut on kaupunki tuolla, Itke en lemmen tähden, Olutta ostamassa; Rauli Badding Somerjoki: Ja rokki soi, Nuori rakkaus. Haastateltavina Esa Niemitalo, Count Basie, Oscar Peterson, DDT Jazz Band, Jukka Tolonen, Måns Groundstroem, Harry Bergman, Paroni Paakkunainen, Seppo Vesterinen, Ilpo Saastamoinen, Jussi Raittinen, Rauli Badding Somerjoki. Juonnot ja seuraavat esitykset puuttuvat: Uriah Heep – Stealin'; Dr. Hook & The Medicine Show – Love Ain't Easy.
Iltatähti 04.12.1973 Hurriganes: My Sweet Lily, Say Mama; Elkie Brooks & Vinegar Joe: Wahoo John; Green Fields ja Risto Hiltusen ork: Popmessu (Credo, osa); Viktor Klimenko: Kasakkapartio, Bessarabia. Haastateltavina mm. Raimo Wikström, Antti Einiö, Eero Koivistoinen, Heikki Sarmanto, Reino Laine, Hurriganes, Les Reed, Vesa Haapaniemi, Viktor Klimenko. Juonnot ja seuraavat esitykset puuttuvat: Matti ja Pirjo Bergström – Tiernapojat, Kynttilät jouluyönä; B. B. King – How Blue Can You Get; Eero Koivistoinen – 6 Down, Wahoo; Steely Dan – Reelin' In The Years.

Lue lisää:

Iltatähden vuoden 1974 esiintyjiä kollaasissa.

Vuonna 1974 Iltatähti vaihtoi väriin ja Mikko Alataloon

Iltatähti aloitti vuonna 1974 värilähetykset, ja sen juontaja vaihtui muutaman kuukauden välein. Mukana mm. Hullujussi, Juice Leskinen & Coitus Int, Niemen, Procol Harum, Kaseva, Irwin, Albert Järvinen, M. A. Numminen.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

Vuonna 1975 Iltatähti-ohjelma tarjoili "rytmimusiikin rautaisannoksia" parhaimmillaan jopa kahdesti kuussa. Folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III ja Professori Pitkätukka.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

TV2:n Iltatähti-musiikkiohjelmalla oli vuonna 1976 enemmän lähetyksiä kuin koskaan muulloin. Se koki musiikkipoliittiseksi tehtäväkseen nostaa esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Jälkipolville säilyneisiin arkistoaarteisiin kuuluvat mm. Sorvali–Hurmerinta Bandin, Nono Söderbergin, Royalsin, Piirpauken, Steeleye Spanin, Chicago Overcoatin ja Kontravirtasen esiintymiset.

Lue lisää:

Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

Iltatähden tuttu isäntä Mikko Alatalo jätti musiikkisarjalle vuonna 1977 jäähyväiset ja teki tilaa seuraajalleen Sinikka Heinille. Samaan aikaan ohjelman katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Säilyneiden tallenteiden harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

TV2:n musiikkiohjelma Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, mutta vuosikymmenen taitteen lähestyessä himmeni myös Iltatähti – vaikkakin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti kuitenkin tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-esiintymiset.

Lue lisää:

Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.