Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Jotenkin reippaasti

joulukuusi
joulukuusi Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Laululla On hanget korkeat, nietokset oli erityisasema Sibeliuksen perhepiirissä. Joulunvietto Ainolassa alkoi, kun Sibelius soitti tämän laulun pianolla. Sibeliuksen tyttärentyttären kertoman mukaan Pappa soitti sitä pedaali pohjassa, kovaa ja juhlallisesti, aivan kuin uruilla.

Opuksen 1 viides numero on kokoelman ainoa suomenkielinen laulu. Joulupukki-lehdessä vuonna 1901 julkaistu runo on Vilkku Joukahaisen kirjoittama. Vilhelm Seppä –nimisenä syntyneen miekkosen tarina on komea pala suomalaista luokkakierron historiaa: varhain isättömäksi jäänyt poika pantiin kansakouluun, koska hän ei kumminkaan perisi isänsä maita, ja hän eteni opintiellä kansakoulunopettajaksi, päätoimittajaksi, pankinjohtajaksi ja lopulta Maalaisliiton kansanedustajaksi sekä vieläpä lyhytikäisen Antti Tulenheimon hallituksen sosiaaliministeriksi. Moniko nykyhallituksen ministeri rustailee vapaa-ajallaan pirteitä joulurunoja?

On hanget korkeat, nietokset –laulussa nimittäin on jotakin pirteää, niin juhlallisesti kuin Sibelius itse sitä esittikin. Tempomerkinnäksi hän on sentään pannut (suomeksi!) ’jotenkin reippaasti’ (tarkoittaen varmaankin ’jokseenkin reippaasti’). Yhdentoista tahdin mittaisen melodian mittakaavassa laulu seikkailee harmonisesti varsin paljon, sibeliaanisesti duurin ja mollin vivahteilla leikkien, mutta ponteva päätösfraasi purjehtii turvallisesti duuriin

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan neljäskymmenesviides osa.

  • Ernst Fabritius vaihtoi viulutaiteilijan uran maanviljelykseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.

    Ernst Fabritius oli lahjakas 15-vuotias jättäessään kotikaupunkinsa Viipurin ja lähtiessään Leipzigin konservatorioon. Ura viulutaiteilijana oli hyvässä vauhdissa, kun 22-vuotias Fabritius yllättäen piti jäähyväiskonsertin. Pojalleen Fabritius kertoi myöhemmin kyllästyneensä soittamaan aina vain samoja konserttoja - vai oliko syynä lopettamiseen sittenkin käsivamma?

  • Ensimmäinen Wagner-konsertti koronan jälkeen Lohjalla - täydellistä!

    Wagner-konsertti Lohjalla kesäkuussa 2020.

    Koronakuukausien aikana taiteilijat ja yleisö ovat ikävöineet toisiaan. Ahkera konsertissa kävijä Anja Lankinen pääsi pitkästä aikaa kuuntelemaan elävää musiikkia, kun neljä oopperalaulajaa ja yksi pianisti esiintyivät Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kivikirkossa.

  • Musiikkisuvun patriarkka Taneli Kuusisto – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. kesäkuuta.

    Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua