Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Kuka portilla kolkuttaa?

joulukuusi
joulukuusi Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Joulu oli Sibeliukselle tärkeä juhla. Siitä ovat todisteena hänen viisi kontribuutiotaan joululaulun arvokkaaseen lajiperinteeseen. Laulut saivat julkaisuvaiheessa opusnumeron yksi, mutta ne eivät ole erityisen varhaisia eivätkä myöskään keskenään saman ikäisiä.

Opuksen 1 ensimmäinen joululaulu Nu så står jul vid snöig port syntyikin niinkin myöhään kuin 1913, Luonnottaren sävellysvuonna. Teksti on Zacharias Topeliuksen kokoelmasta Läsning för barn. Ilta Koskimies suomentaa laulun nimen tekstiuskollisesti ”Joulu saapuu portin luo”, mutta tutumpi Jussi Snellmanin suomennos kääntää sen suoraviivaisesti ”Joulupukki kolkuttaa” – Topeliushan runoilee arvoituksellisesti, että portilla seisoo joulu. Että kysymyksessä on joulupukki, käy kyllä ilmi, kun tulija kertoo lahjoista kontissaan. Uskonnolliset ja maalliset jouluperinteet sekoittuvat iloisesti, kun pukki (tai mikä jouluhenkilö hän nyt sitten onkaan – Topelius ei henkilöi häntä sen kummemmin) viimeisessä värssyssä paljastaa, että kontissa on tuomisina itse Jeesus-lapsi.

Viimeistä värssyä tosin ei yleensä lauleta, ja Sibelius itsekin kirjoitti käsikirjoitukseen vain ensimmäisen säkeistön sanat. Hän ei myöskään kirjoittanut erikseen laulun osuutta, sillä se on nuotilleen sama kuin pianon ylin melodia.

Sibeliuksen joululauluviisikosta Nu så står jul vid snöig port kuuluu yhdessä opuksen toisen numeron kanssa vähiten laulettuihin. Laulu on nimittäin joululauluksi aika vaikea: melodia poukkoilee sinne tänne eikä oikein tahdo tarttua ensilaulamalla korvaan, ja kohdan ”båd’ åt gammal och åt ung” modulaatio tuntuu äkkiväärältä. Sibeliukseksi sen tunnistaa silti ilman muuta. Pianon ensimmäisessä akordissa etabloitu duuri vihjaa heti lauluosuuden ensisävelillä molliin, ja jännittävä muunnesävel pianon väliäänessä (kohdassa ’snöig’ ja vastaavissa) tuo harmoniaan mielenkiintoista levottomuutta

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan neljäskymmenesensimmäinen osa.

  • Ernst Fabritius vaihtoi viulutaiteilijan uran maanviljelykseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.

    Ernst Fabritius oli lahjakas 15-vuotias jättäessään kotikaupunkinsa Viipurin ja lähtiessään Leipzigin konservatorioon. Ura viulutaiteilijana oli hyvässä vauhdissa, kun 22-vuotias Fabritius yllättäen piti jäähyväiskonsertin. Pojalleen Fabritius kertoi myöhemmin kyllästyneensä soittamaan aina vain samoja konserttoja - vai oliko syynä lopettamiseen sittenkin käsivamma?

  • Ensimmäinen Wagner-konsertti koronan jälkeen Lohjalla - täydellistä!

    Wagner-konsertti Lohjalla kesäkuussa 2020.

    Koronakuukausien aikana taiteilijat ja yleisö ovat ikävöineet toisiaan. Ahkera konsertissa kävijä Anja Lankinen pääsi pitkästä aikaa kuuntelemaan elävää musiikkia, kun neljä oopperalaulajaa ja yksi pianisti esiintyivät Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kivikirkossa.

  • Musiikkisuvun patriarkka Taneli Kuusisto – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. kesäkuuta.

    Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua