Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Rähjäinen mutta rakas

joulukuusi
joulukuusi Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Joululauluopuksen 1 toisen laulun Nu så kommer julen tekstin Sibelius on saattanut tuntea jo pikkulapsena, sillä Topelius oli julkaissut runon (nimellä Julvisa) Eos-lastenlehdessä jo 1857 ja uudelleen Läsning för barnen –kokoelmassa 1877. Runon on säveltänyt moni muukin, muiden muassa ruotsalainen musiikkipedagogian grand old lady Alice Tegnér, joka oli melkein Sibeliuksen ikätoveri.

Sibeliuksen versio laulusta syntyi vapunpäivänä 1913, samaan aikaan kuin opuksen ensimmäinen laulu Nu så står julen vid snöig port. Samalla tavoin myös tämän laulun käsikirjoituksessa on ainoastaan pianostemma, sillä laulun osuus noudattelee pianon ylintä melodiaa, ja kolmesäkeistöisestä runosta on kirjoitettu ainoastaan ensimmäinen. Teksti muistuttaa, ettei suomalainen joulupukki ole suinkaan aina ollut kokismainoksen punaposkinen, joviaali ukkeli, vaan pelottava ilmestys, joka saattoi säikytellä lapsia: ”Nu så kommer julen, nu är julen här, /lite mörk och kulen men ändå så kär” – eli joulu saapuu vähän synkkänä ja rähjäisenä mutta rakkaana kumminkin.

Laulun piano-osuuden synkoopeissa on lennokasta vetoa, mutta tämänkään joululaulun melodia ei ole helpoimmasta päästä isoine hyppyineen. Harmonisesti se on sovinnaisempi kuin opustoverinsa.

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan neljäskymmenestoinen osa.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua