Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Rähjäinen mutta rakas

joulukuusi
joulukuusi Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Joululauluopuksen 1 toisen laulun Nu så kommer julen tekstin Sibelius on saattanut tuntea jo pikkulapsena, sillä Topelius oli julkaissut runon (nimellä Julvisa) Eos-lastenlehdessä jo 1857 ja uudelleen Läsning för barnen –kokoelmassa 1877. Runon on säveltänyt moni muukin, muiden muassa ruotsalainen musiikkipedagogian grand old lady Alice Tegnér, joka oli melkein Sibeliuksen ikätoveri.

Sibeliuksen versio laulusta syntyi vapunpäivänä 1913, samaan aikaan kuin opuksen ensimmäinen laulu Nu så står julen vid snöig port. Samalla tavoin myös tämän laulun käsikirjoituksessa on ainoastaan pianostemma, sillä laulun osuus noudattelee pianon ylintä melodiaa, ja kolmesäkeistöisestä runosta on kirjoitettu ainoastaan ensimmäinen. Teksti muistuttaa, ettei suomalainen joulupukki ole suinkaan aina ollut kokismainoksen punaposkinen, joviaali ukkeli, vaan pelottava ilmestys, joka saattoi säikytellä lapsia: ”Nu så kommer julen, nu är julen här, /lite mörk och kulen men ändå så kär” – eli joulu saapuu vähän synkkänä ja rähjäisenä mutta rakkaana kumminkin.

Laulun piano-osuuden synkoopeissa on lennokasta vetoa, mutta tämänkään joululaulun melodia ei ole helpoimmasta päästä isoine hyppyineen. Harmonisesti se on sovinnaisempi kuin opustoverinsa.

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan neljäskymmenestoinen osa.

  • Ernst Fabritius vaihtoi viulutaiteilijan uran maanviljelykseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.

    Ernst Fabritius oli lahjakas 15-vuotias jättäessään kotikaupunkinsa Viipurin ja lähtiessään Leipzigin konservatorioon. Ura viulutaiteilijana oli hyvässä vauhdissa, kun 22-vuotias Fabritius yllättäen piti jäähyväiskonsertin. Pojalleen Fabritius kertoi myöhemmin kyllästyneensä soittamaan aina vain samoja konserttoja - vai oliko syynä lopettamiseen sittenkin käsivamma?

  • Ensimmäinen Wagner-konsertti koronan jälkeen Lohjalla - täydellistä!

    Wagner-konsertti Lohjalla kesäkuussa 2020.

    Koronakuukausien aikana taiteilijat ja yleisö ovat ikävöineet toisiaan. Ahkera konsertissa kävijä Anja Lankinen pääsi pitkästä aikaa kuuntelemaan elävää musiikkia, kun neljä oopperalaulajaa ja yksi pianisti esiintyivät Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kivikirkossa.

  • Musiikkisuvun patriarkka Taneli Kuusisto – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. kesäkuuta.

    Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua