Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Rähjäinen mutta rakas

joulukuusi
joulukuusi Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Joululauluopuksen 1 toisen laulun Nu så kommer julen tekstin Sibelius on saattanut tuntea jo pikkulapsena, sillä Topelius oli julkaissut runon (nimellä Julvisa) Eos-lastenlehdessä jo 1857 ja uudelleen Läsning för barnen –kokoelmassa 1877. Runon on säveltänyt moni muukin, muiden muassa ruotsalainen musiikkipedagogian grand old lady Alice Tegnér, joka oli melkein Sibeliuksen ikätoveri.

Sibeliuksen versio laulusta syntyi vapunpäivänä 1913, samaan aikaan kuin opuksen ensimmäinen laulu Nu så står julen vid snöig port. Samalla tavoin myös tämän laulun käsikirjoituksessa on ainoastaan pianostemma, sillä laulun osuus noudattelee pianon ylintä melodiaa, ja kolmesäkeistöisestä runosta on kirjoitettu ainoastaan ensimmäinen. Teksti muistuttaa, ettei suomalainen joulupukki ole suinkaan aina ollut kokismainoksen punaposkinen, joviaali ukkeli, vaan pelottava ilmestys, joka saattoi säikytellä lapsia: ”Nu så kommer julen, nu är julen här, /lite mörk och kulen men ändå så kär” – eli joulu saapuu vähän synkkänä ja rähjäisenä mutta rakkaana kumminkin.

Laulun piano-osuuden synkoopeissa on lennokasta vetoa, mutta tämänkään joululaulun melodia ei ole helpoimmasta päästä isoine hyppyineen. Harmonisesti se on sovinnaisempi kuin opustoverinsa.

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan neljäskymmenestoinen osa.

Kommentit
  • Celestan hiljaisia voimasointeja

    Celestan hiljaisia voimasointeja

    Yhdysvaltojen länsirannikoilla toimiva säveltäjä-pianisti Michael Jon Fink (s. 1954) rakentaa usein teoksissaan hiljaisia ja rauhallisia sointimaisemia. Uusin säveltäjän musiikkiin keskittyvä julkaisu rakentuu unenomaisen tunnelman ja pehmeiden soivuuksien ympärille. Fink on ensimmäisen kerran levyttänyt musiikkia soolocelestalle jo 80-luvun alussa.

  • Kuin kaksi marjaa

    Kuin kaksi marjaa

    Amy Beach (1867–1944), Clara Schumann (1819–1896) ja Ethel Smyth (1858–1944) olivat muusikko-säveltäjiä, joiden elämäntarinoista löytyy yhteisiä nimittäjiä. Kaikki tulivat perheistä, joissa heidän musiikkiharrastustaan ja myöhemmin myös muusikon uraansa kannustettiin.

  • Hartmannin jämäkät jousikvartetot

    Hartmannin jämäkät jousikvartetot

    Karl Amadeus Hartmannin (1905–1963) persoonallinen sävelkieli oli kallellaan kohti Wienin toisen koulukunnan ilmaisua, mutta seisoi kuitenkin tukevasti omilla jaloillaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua