Lisa Hovinheimon dokumentti sukeltaa vuonna 1930 avatun Viipurin taidemuseon historiaan.
Syksyllä 1930 Viipurissa juhlittiin Uno Ullbergin suunnitteleman taidemuseon avajaisia. Vuonna 2010 eli 80 vuotta myöhemmin sodassa kärsinyttä ja sittemmin rapistunutta rakennusta on restauroitu, ja pian on jälleen avajaisten aika.
Viipurin entisestä taidemuseosta on tarkoitus tulla Pietarin Eremitaasiin kuuluva taidekeskus – jos vain rahat riittävät ja päätökset pitävät. Kahteen kertaan peruutettuja avajaisia juhlitaan näillä näkymin vuonna 2010, arvelee dokumentissa Pietarin Eremitaasin pääjohtaja Mihail Piotrovski.
Aikoinaan modernia rakennusta ihasteltiin yhtenä pohjoismaiden upeimpana funktionalistisen arkkitehtuurin ilmentymänä. Ennen sotia "iloisessa Viipurissa" rakennus tarjosi kodin taidekoulullekin ja merkittävälle määrälle suomalaista taidetta Edelfelteistä ja Järnefelteistä Gallen-Kallelaan. Taidemesenaatit ja erityisesti Viipurin taiteenystävien yhdistys olivat olleet auliita hankinnoissaan jo kauan, 1800-luvulta saakka.
Sodan alkaessa pääosa Viipurin taidemuseon teoksista onnistuttiin evakuoimaan Suomeen, ja niin luotiin pohja kolmen suomalaisen taidemuseon synnylle. Rakennus Viipurissa pääsi monenlaisessa väliaikaiskäytössä rapistumaan.
Nyt Viipurin taidemuseota restauroidaan nykyviipurilaisten toimesta ja rahoittamana. Entisen taidemuseon, tulevan Viipurin Eremitaasin vaiheita käydään dokumentissa läpi teosten tarinoiden kautta, välillä tuntuu kuin seuraisi salapoliisitarinaa.
Keskeisenä taidehistoriallisena asiantuntijana on professori Olli Valkonen.
Viipurin kaupunginarkkitehti Oleg Lihovidov on innoissaan uuteen kukoistukseen korjattavasta rakennuksesta kaupungin vanhassa keskustassa. Kunhan se vielä saadaan avatuksi, suomalaisetkin taiteenystävät saavat uuden kiehtovan matkailukohteen.
Viipurin taidemuseo avattiin uudestaan kävijöille kesällä 2010, kuten Pietarin Eremitaasin pääjohtaja Piotrovski dokumentissa arveli.