Hyppää pääsisältöön

Sellisti Jussi Makkosen hengästyttävä Sibelius-vuosi

Sellisti Jussi Makkonen
Sellisti Jussi Makkonen Kuva: Yle musiikin voima

Kun Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi lähestyy loppuaan, voi sellisti Jussi Makkosta ja pianisti Nazig Azeziania onnitella uskomattoman urakan loppuun saattamisesta. “Jos joku olisi muutama vuosi sitten sanonut, että teen yli viisisataa Sibelius-konserttia vuodessa, olisin varmasti epäillyt, että kenen keho ylipäänsä sellaista kestää”, Makkonen hämmästelee itsekin hurjaa tahtia kuluneena vuonna.

Kun sellisti Jussi Makkonen listaa vuoden 2015 tapahtumia, alkaa kuulijaa väistämättä hengästyttää.

- Olemme tehneet 485 koulukonserttia, 31 konserttia Amerikassa, lähemmäs kymmenen Saksassa ja Norjassa ja niiden lisäksi kymmeniä konsertteja Suomessa eri festivaaleilla. Konserttien lisäksi olemme järjestäneet Sibeliuksen jalanjäljillä -kulttuuriretkiä, joissa on viety turisteja Pieliselle Sibeliuksen häämatkakohteisiin, Makkonen luettelee.

Kaiken tämän lisäksi hän on järjestänyt varainkeruukampanjan, joka mahdollistaa Lieksassa Pielisen rannalla sijaitsevan Monolan aitan kunnostamisen. Janne ja Aino Sibelius majoittuivat aitassa häämatkallaan vuonna 1892.

- Olen vähän yllättynytkin siitä, että en koe olevani yhtään uupunut, Makkonen kertoo joululomaltaan.

- On tosi kiitollinen olo kaikin puolin, ja tietysti saa olla tyytyväinen, että fysiikka on kestänyt. Jotenkin ei tunnu siltä, että olisi mitään erityisen suurta edes tehnyt tänä vuonna, Makkonen hymähtää.

- Ehkä nyt on pikemminkin sellainen tunne, että yksi vaihe on päättymässä ja seuraava alkamassa.

Kolme koulukonserttia päivässä

Jussi Makkonen on kiertänyt Sibelius-ohjelmiston kanssa Suomen kouluja vuodesta 2010 aluksi noin sadan ja pian jo kahdensadan konsertin vuosivauhtia. Makkosen mukaan lapsiin saa aivan toisenlaisen kontaktin, kun menee kouluihin keskelle oppilaiden elämää eikä tuo koululaisia konserttisaliin kuuntelemaan musiikkia.

- Esiintyjille on tietenkin mukavampaa, jos on hyvä akustiikka ja hyvä flyygeli, hyvät puitteet tehdä työtä. Mutta kun kohtaa lapset ja opettajat siinä kouluympäristössä, lapset tulevat juttelemaan ja pääsemme kosketuksiin yleisön kanssa ihan eri tavalla. Konserttisalista lapset poistuvat opettajien johdolla välittömästi, siinä ei ehdi syntyä samanlaista vuorovaikutusta, Makkonen kuvaa konserttitilanteiden eroja.

- Tätä työtä jaksaa tehdä, kun on nähnyt sen valtavan innostuksen konserttien jälkeen sekä oppilaissa että opettajissa. Vaikka menisi tosi väsyneenä esiintymään johonkin kouluun, niin vuorovaikutuksesta yleisön kanssa saa sellaisen energiapiikin, että konsertteja jaksaa tehdä päivässä vaikka kuinka monta.

Kun silmäilee Jussi Makkosen konserttikalenteria, huomaa, että kyllä hän on jaksanutkin. Tavallinen päivätahti on ollut kolme koulukonserttia ja usein vielä iltakonsertti päälle. Alkavan vuoden aikana tähän rytmiin on kuitenkin tulossa muutos.

Inspiraation lähteille

- Koulukonsertit päättyvät tässä laajuudessa ensi kevään jälkeen, se on iso muutos, Makkonen kertoo jatkokuvioistaan.

- Syksystä eteenpäin teemme pianisti Nazig Azezianin kanssa uutta Sibelius Inspiration -multimediaohjelmaamme Suomessa kevääseen 2017 asti. Koulut pääsevät seuraamaan sitä konserttisaleissa ympäri Suomen. Siitä on tarkoitus tehdä isompi spektaakkeli, sillä se on meidän viimeinen suuri kiertueemme Suomessa ennen kuin toimintamme siirtyy enemmän ulkomaillle.

Makkonen kertoo juuri saaneensa kolmen vuoden työluvan Yhdysvaltoihin, mikä mahdollistaa laajemman konsertoinnin ja vaikka asumisen maassa.

Makkosen ja Azezianin multimediakonsertissa musiikin rinnalla kulkevat Sibeliukselle tärkeissä maisemissa Pielisellä, Kolilla ja Ainolassa kuvatut videot. Se on suunniteltu esimerkiksi Kiinaa ja Japania silmällä pitäen, sillä konsertin tarinalliset elementit välittyvät yleisölle kielen sijasta kuvina.

- Jatkamme tässä sitä samaa lähestymistapaa Sibeliuksen musiikkiin, jota olemme harrastaneet jo muutaman vuoden ajan. Olemme pyrkineet menemään niille samoille inspiraation lähteille, jotka olivat Sibeliukselle tärkeitä. Se ollut aika jännittävä retki sellaiseen kokemuksellisuuteen, johon pyrimme saamaan yleisönkin mukaan, Makkonen valottaa prosessia, joka on vienyt hänet syvälle Sibeliuksen musiikkiin ja maailmaan.

Tähän samaan kokemuksellisuuteen liittyy myös Makkosen ja Azezianin lanseeraama hajuvesi L’air d’Ainola, jonka tuoksut ovat peräisin Ainolan puutarhan kukista.

Voiko Sibeliukseen kyllästyä?

Sibelius-juhlavuosi on jo melkein ohi, ja joku saattaisi toivoa jo pientä hengähdystaukoa säveltäjämestarista. Jussi Makkonen jatkaa kuitenkin näillä näkymin ainakin parin vuoden ajan työtään Sibeliuksen musiikin parissa. Voiko Sibeliukseen kyllästyä?

- Uskon, että lähestymistapa musiikkiin on ratkaiseva. Meille tarinallisuus on ollut kaiken lähtökohta ja olemme sen kautta pyrkineet vuorovaikutukseen yleisön kanssa. Sillä ei ole loppujen lopuksi niin paljon merkitystä, soitammeko Sibeliusta, Mozartia tai Beethovenia. Mikä tahansa musiikki saattaa kyllästyttää, jos yleisön ja esiintyjän välillä tai musiikin ja esiintyjän välillä ei tapahdu kohtaamista, Makkonen pohtii.

- Kun asioita tehdään tarinallisuudesta käsin, ei ole mitenkään mahdotonta, ettemmekö tulevaisuudessa voisi tehdä ihan mitä tahansa muuta kuin Sibeliusta. Voimme vaikka pyytää jotakuta nykysäveltäjää säveltämään meille musiikkia, kunhan tarinallisuus on läsnä, Makkonen hahmottelee mahdollisia suuntia tulevaisuudessa.

- Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että Sibelius sinänsä alkaisi mitenkään kyllästyttää. Siinä maailmassa, joka Sibeliuksen musiikista ja elämästä avautuu, on valtavasti kaikkea kiehtovaa. Katsotaan, mihin polku sieltä lähtee viemään.

Kommentit
  • Mustan 1900-luvun musiikillinen testamentti

    Levyarvio

    Natsi-Saksan juutalaisvainot ja antisemitismi, joka vaikutti laajemminkin Euroopassa, myös Stalinin Neuvostoliitossa, tuhosi ihmiselämien lisäksi suuren osan vuosisadan merkittävintä taidetta. Se esti teosten syntymisen joko suoraan tai muutti taiteen tekijöiden kokemusta maailmasta niin merkittävästi että myös taide ja sen reseptio muuttuivat. Tästä voi hyvällä syyllä puhua Mieczyslaw Weinbergin kohdalla. Omaisten menehtyminen natsien käsissä, pako Puolasta Valko-Venäjän kautta Moskovaan ja suoraan Stalinin syliin jätti lähtemättömän jäljen Weinbergiin.

  • Teatraalisen lyyrikon orkesterimusiikki tenhoaa

    Levyarvio

    Hans Werner Henze oli säveltäjänä tyylillisesti moniääninen, hyvinkin moderni mutta lyyrisellä, teatraalisella ja jopa tunteellisella pohjavireellä, hän otti yhteiskunnallisesti kantaa ja viihtyi sellaisissa modernistien hylkimissä teoslajeissa kuin sinfoniassa ja oopperassa. Värikkäissä ja usein ohjelmallisissa teoksissaan Henze on kaiketi itse asiassa postmodernimpi kuin monet niin sanotut postmodernistit.

  • Wolfin liedit ovat myöhäisromantiikan parasta antia

    Levyarvio

    Myönnän auliisti, että on tiettyjä musiikinlajeja – ja ehkäpä jopa säveltäjiä – joita tuon häpeilemättä esiin aina kun voin. Romantiikan ajan laulumusiikki muun muassa kuuluu lemppareihini, myös musiikinhistoriallisen merkityksensä vuoksi: 1800-luvun musiikillista kieltä on melko mahdotonta irrottaa lauletuista sanoistaan silloinkaan kun se väittää olevansa Hanslickin sanoin “soiden liikkuvia muotoja” eli niin sanotusti absoluuttista musiikkia.