Väärinkäsitys: Koira tuntee rottaa voimakkaammin

Kysyimme tutkijoilta, minkä väärinkäsityksen he haluaisivat korjata. Biologi ja tietokirjailija Helena Telkänrannan mukaan ihmiselle etäisemmät ja älykkyydeltään vaatimattomatkin eläimet tuntevat vahvasti.

Eläimen älykkyys ei kerro sen kokemien tunteiden voimakkuudesta, ilmenee nisäkkäiden tunnetutkimuksista. Kaikki nisäkkäät tuntevat samoja perustunteita kuin ihmiset: muun muassa iloa, surua, pelkoa.

Tunteet syntyvät aivojen limbisessä järjestelmässä, jonka rakenne on hyvin samanlainen esimerkiksi ihmisellä, koiralla, rotalla ja muilla nisäkkäillä.

Eläinten tunteet ovat niille yhtä voimakkaita, olipa eläin kesy tai villi, suuri tai pieni.

– Hiiren ja hevosen tunteet ovat niille itselleen samankokoisia kokemuksia, eläinten käyttäytymistä ja mieltä tutkinut Telkänranta huomauttaa.

Ihmisen voi olla vaikea tunnistaa eri eläinten tunteita, koska eri lajit ilmentävät niitä eri tavoin. Osa eläinten tunteista on kokonaan ihmisen havaintokyvyn ulkopuolella: esimerkiksi rotan hätähuuto on niin korkea, ettei ihmiskorva erota sitä.

Ei tiedetä, missä menee raja, mitkä eläimet ovat niin alkeellisia, etteivät ne tuntisi mitään.

Lintuja on tutkittu nisäkkäitä vähemmän, mutta niistäkin tiedetään jo, että niillä on aitoja tuntemuksia. Näin on myös kaloilla ja matelijoilla. Ne tuntevat esimerkiksi kipua.

Selkärangattomien tunteet on vielä melko tuntematon maailma, mutta mustekaloilta ja äyriäisiltäkin on löydetty tuntemuksia. Esimerkiksi mustekalat pystyvät tuntemaan mielihyvää, mikä on päätelty siitä, että ne toisinaan leikkivät esineillä ilman mitään tarkoitusta – vain omaksi huvikseen. Äyriäiset taas kokevat ainakin kivun aitona tuntemuksena.

– Ei tiedetä, missä menee raja, mitkä eläimet ovat niin alkeellisia, etteivät ne tuntisi mitään, Telkänranta sanoo.

Eläinten tunteita tutkitaan jatkuvasti, joten tulevaisuudessa saanemme vastauksen tähänkin kysymykseen.

Katso video artikkelin yläpuolella!