Hyppää pääsisältöön

Mikä oli vuoden paras Korkeajännitys?

Korkeajännitys
Korkeajännitys Kuva: Victor de la Fuente/Egmont korkkari

Idea syntyi vitsinä. Jos kerran vuoden lopussa julkaistaan kaikenlaisia vuoden parhaat -listauksia, kuten vuoden parhaat romaanit tai vuoden parhaat klassiset levyt tai elokuvat, niin mitä jos lukisin kaikki vuoden 2015 Korkeajännitykset ja valitsisin parhaan? Tuumasta toimeen!

Korkeajännitys
Korkeajännitys Kuva: Egmont korkkari

Luku-urakka olikin yllättävän suuri. Kahdeksan numeroa ja kuusi erikoisnumeroa, yhdessä 260 sivua ja neljä sarjakuvatarinaa. Joululoma kului Korkkareita lukien, jopa flunssan kourissa. Vaimo syytti henkisestä taantumisesta. Tutut ja ystävät eivät innostuneet sotasarjakuvista puheenaiheena.

Minulle tämä oli kuitenkin paluuta lapsuuteen. Luin Korkeajännityksiä innokkaasti 70-luvun alussa, ja piirsin niitä jäljitteleviä sarjakuvia, joita myin sodan kokeneelle isälleni hintaan 1,95 markkaa. Se oli Korkkareiden kulta-aikaa, mutta ajan ilmapiiri oli tuomitseva sarjakuvakulttuuria kohtaan. Epäiltiinhän Aku Ankkaakin alaosattomuudesta ja amerikkalaisen propagandan levittämisestä. Yliopistossa opiskeleva isoveljeni oli huolissaan henkisestä kasvustani.

Korkeajännityksen sotasarjakuvat tulevat Britanniasta Commando Comics -lehdestä. Nämä sarjakuvat ovat olleet ilmiömäisen suosittuja Britannian lisäksi vain Suomessa ja tietääkseni Norjassa, mutta niitä on julkaistu laajasti ympäri maailmaa. Levikit ovat 1960-80-lukujen huippuvuosien jälkeen olleet laskusuunnassa, mutta esimerkiksi Afganistanissa palvelleen brittisotilaat lukivat sarjakuvaa innokkaasti. Ja siitä päätellen että lehteä myydään Suomessa joka ruokakaupassa ja kioskissa, Korkeajännitys on hyvin suosittu ja varmasti ikoninen kulttuurituote.

korkkari
korkkari Kuva: McLoughlin/Egmont korkkari

1. Paras tarina

Korkkaritarinat on yleensä sijoitettu historiallisiin taisteluihin jonkinlaisiksi sivupoluiksi. Historiallisesti likimain paikkansapitävän ja teknisesti todella kiinnostavan aiheen on käsikirjoittanut Alan Hebden tarinassa Keilojen taistelu (2/2015). Juttu kertoo Battle of Britainin ilmataistelun ratkaisseesta tutkatekniikasta, jossa käytiin vaiherikas kilpailu brittien ja natsien välillä. Saksalaiset pommikoneet löysivät tutkasäteiden avulla kohteet. Britit opettelivat häiritsemään näitä ohjauskeiloja.

korkkari
Vuoden parhaassa Korkeajännityksessä taistellaan alkeellisten tutkien avulla Britannian taivaalla. korkkari Kuva: Benet/Egmont korkkari

Mukana on sekä ruohonjuuritason sankaruutta että korkean tason kähmintää, kun ilmavoimien kenraali ei ymmärrä uuden tekniikan arvoa. Tästä voisi tehdä sotaelokuvan.

2. Psykologisesti kiinnostavin

Korkeajännitysten juonet ovat psykologisilta motiiveiltaan varsin yksioikoisia ja kaavamaisia sankariksi kasvamistarinoita. Päähenkilöä epäillään pelkuriksi tai oppimiskyvyttömäksi ja hän osoittaa lopulta olevansa porukan arvostuksen arvoinen.

Kaavamaisuuden keskeltä löytyy helmiä. Serkkupojat siivillä (4E/2015) esittelee mielenkiintoisen ja kipeän serkusten välisen kilpailun Tyynen meren sodan maisemissa. Tykkejä vuorella -tarinan (4/2015) ikämieskersantti joutuu kamppailemaan nuoremman (ja tyhmemmän) esimiehensä harjoittamaa ikärasismia vastaan.

korkkkari
korkkkari Kuva: Cueto/Egmont korkkari

Tappaminen ei yleensä ole Korkeajännityksissä traumaattista. Joskus sankari saattaa potea painajaisia, mutta niistä toivutaan hallitsemalla itsensä. Monissa Victor de la Fuenten tarinoissa (2E/2015) sotilaat raaistuvat liikaa ja alkavat olla vaarallisia, paitsi vihollisille, niin myös omalle porukalle.

Korkkareissa asennemaailma on täysin jämähtänyt toisen maailmansodan poteroihin. Liittoutuneet ovat hyviä ja akselivaltojen sotilaat pahoja - pienin poikkeuksin. Jännittävää sinänsä, että juuri mitään muutosta ei tässä suhteessa ole tapahtunut sitten 70-luvun.

3. Yllättävin hahmo

Korkkareissa ei juurikaan ole naisia (eikä romantiikkaa tai erotiikkaa). Sarjassa on ilmestynyt suomalaisten Leena Lehtolaisen ja Paula Arvaksen kirjoittama Rintamalottien Korkeajännitys, mutta se on poikkeus. Jonkinlaista myönnytystä nykyajalle edustaa kuitenkin se, että sarjassa on seurattu viime aikoina Neuvostoliiton naislentäjiä. Noitavaino -seikkailussa (4E/2015) naislentäjä on toinen sankareista. Häntä ei tytötellä.

Yleensä sankarit ovat liittoutuneiden sotilaita. Samurai-ässä -tarinassa päähenkilö onkin japanilainen hävittäjälentäjä Azuma. Yleensä japanilaiset kuvataan Korkkareissa rasistisesti verenhimoisina japseina. Korkeajännityksen moraalikoodiin tämä istuu siten, että traaaginen sankari Azuma suhtautuu kriittisesti armeijansa brutaaliin toimintaan ja ajautuu kuolettavaan ristiriitaan esimiestensä kanssa. Kaikki Zero-hävittäjä-ässä Saburo Sakain muistelmat lukeneet tietävät, että japanilaisten lentäjien epäinhimillisestä koulutuksesta saisi mojovia tarinoita aikaiseksi.

4. Häiritsevin loppu

Yleensä korkkaritarina päättyy siihen, että vätykseksi epäilty kunnostautuu tai vääränlaista egon pullistelua potenut sankari ymmärtää oikean asenteen sotimiseen, ja viimeisessä kuvassa kaikki taputtavat toisiaan veljellisesti selkään. Noitavaino -seikkailussa (4E/2015) kuitenkin hyvikset jäävät tappiolle, ja paha komissaari pakottaa lentokoneen kohti Neuvostoliittoa, jossa sankareita epäilemättä odottaa keskitysleiri.

Korkeajännitys, de la Fuente
Korkeajännitys, de la Fuente Kuva: Victor de la Fuente/Egmont korkkari
Victor de la Fuenten Korkkari
Victor de la Fuenten Korkkari Kuva: Victor de la Fuente/Egmont korkkari

5. Paras piirtäjä

Numero 2E esittelee piirtäjämestari Victor de la Fuenten, joka teki pitkän uran Commando Comicsissa ja päätyi myöhemmin Piloteen ja luomaan omat sarjakuvat Haggarth ja Haxtur. Fuenten hahmojen liikkeiden fysiikka on uskottava, ja kontrastisen mustavalkopiirtämisen valon ja varjon estetiikka näyttää sitä paremmalta, mitä kauemmin kuvaa katsoo.

Hienoa jälkeä tekevät myös Gordon Livingstone (4/2015), Carlos Pino (4E/2015) ja Quesada (7/2015).

Osa Korkkareiden piirtäjien sarjakuvista on lähellä ala-arvoista liukuhihnatyötä, mutta ei unohdeta että esimerkiksi Corto Maltesen luoja Hugo Pratt piirsi uransa alkuvaiheessa Korkeajännityksiä. Jos huonoista piirtäjistä pohjanoteerauksen poimisin tähän, esimerkki olisi Ruiz, jonka Spitfiret näyttävät lasten leluilta ja ihmiset ovat toistensa kopioita (6/2015), mikä on muuten Korkkari-piirtäjien yleinen vika. Tosin outoa on, että kun näitä lukee paljon kerralla, aluksi silmiinpistävä huonous alkaa liudentua.

Korkeajännitys
Korkeajännitys Kuva: Egmont korkkari

6. Omituisin tarina

Korkkarit ovat liioittelevaa sotafiktiota, mutta sarjassa esiintyy joskus harvoin fantasia-aineksia, kuten kummituksia. Omituisin tarina on Tappavat telaketjut (6E/2015), jossa sankarin ensimmäisessä maailmansodassa kuollut sotapoliisi-isä palaa haamuna auttamaan sotapoliisi-poikaansa Belgiassa natseja vastaan. Haamu luovuttaa vasta kun kaikki natsit on tapettu.

korkkari
korkkari Kuva: Manuel de Benet/Egmont korkkari

Pitkälle venytettyä historiaa harrastaa Alan Hebdenin kirjoittama Vankikommandot -ryhmä, joka seikkailee Korkkareissa ikään kuin jatkokertomuksena. Jaksossa Hyytäviä värähtelyjä (2/2015) esiintyy maanjäristyksiä aiheuttava laite, jollaista ei ole keksitty kai muualla kuin fiktiossa, kuten Tintti-sarjakuvassa Tuhatkaunon tapaus. Jaksossa Kohteena Manhattan (8/2015) yksi vankikommandoista lentää New Yorkiin miehitetyllä ohjuksella. Natseilla oli kyllä New Yorkin pommittamiseen tähtäävä mielikuvituksellinen lentokonehanke, joka ei edennyt kokeiluasteelle. Epätarkkoja miehittämättömiä V1- ja V2-ohjuksia kylläkin ammuttiin Lontooseen.

korkkari
korkkari Kuva: Quesada/Egmont korkkari

7. Uskomattomin härveli

Yleensä ottaen Korkeajännityksien kuvaamassa sotateknologiassa on realismi korkeassa arvossa, ja lentokoneet ja muut laitteet on kuvattu historiallisesti oikein ja tarkasti. Usein kertoja mainitsee tarpeettomankin tuntuisesti esimerkiksi, miten monta 20-millistä Hispano -tykkiä ja .303 Browning -konekivääriä Beaufighterissa oli.

Mutta epähistoriallista irrottelua esiintyy. Aavikon hirviö -tarinassa (7/2015) aavikolle haaksirikkoutunut insinööriryhmä rakentaa Rommelin armeijan ylijäämäromusta voittamattoman laatikkomaisen panssarivaunun, jolla he aiheuttavat saksalaisille suurta harmia. Ei tule realismipisteitä, mutta tästä optimistisesta seikkailusta olisin 10-vuotiaana ollut hyvin, hyvin innostunut.

Kommentit