Leo Kosola
Yle
Suomen Lukiolaisten Liitto juhli marraskuussa kolmekymppisiään. Sen uusi puheenjohtaja ei pidä pakkoruotsista, koulutusleikkauksista eikä kaalilaatikosta. Abitreenit selvitti, mitä liitto tekee ja mitkä ovat Luukkaisen tavoitteet järjestön kipparina.
Edunvalvontaa, piirijärjestöjä, liittokokouksia, opiskelijakuntia, liittohallituksen puheenjohtajistoja, palkattuja toimihenkilöitä…
Jos ei ole synnynnäinen järjestöaktiivi, Suomen Lukiolaisten Liittoon (SLL) liittyvä terminologia saattaa kuulostaa luotaantyöntävältä. Tympeänä sitä piti kesälahtelainen Elli Luukkainenkin. Kolme vuotta sitten hän ei olisi voinut uskoa istuvansa nyt Helsingin Töölön toimistohuoneessa, jonka seinän täyttävät entiset SLL:n puheenjohtajat.
Yhdeksännellä luokalla Luukkaiseen tarttui kaveripiirin “paha ilma”, joka sai liiton touhut haiskahtamaan turhilta sisäpiirin jutuilta. Halu vaikuttaa oli kuitenkin vahva.
Savonlinnan taidelukiossa opiskelijat järjestetävät pari suurta konserttia vuosittain, jonne tulee satoja ihmisiä katsomaan. (Ikimuistoisin päivä lukiossa) oli ensimmäinen iso konserttini.
– Olin Savonlinnan taidelukion hallituksessa, mutta olin silti että ei kiinnosta, Luukkainen muistelee lukion ekaa vuotta.
Kaveri jaksoi pommittaa ja sai lopulta suostuteltua Luukkaisen Kaakkois-Suomen lukioiden get together -tapahtumaan, jossa Luukkainen ilmoittautui Kajaanin liittokokoukseen. – Se oli menoa sitten.
SLL "avasi silmät". Luukkainen ymmärsi, että kaikkeen pystyy itse vaikuttamaan. Marraskuun 30-vuotisjuhlakokouksessa hänet valittiin puheenjohtajaksi vuodelle 2016.
Vuonna 1985 perustetun liiton konkreettisia saavutuksia ovat ruotsin kirjoittamisen muuttuminen vapaaehtoiseksi ja opintotuen lainapainotteisuudesta luopuminen. Jäsenyyden näkyvin hyöty lukiolaiselle on opiskelijakortti ja -status.
Luukkainen on lukiolainen enää henkisesti, sillä hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2015. Nyt hän on kirjoilla Helsingin yliopistossa, jossa hän opiskelee länsi- ja eteläslaavilaisia kieliä ja kulttuureja. Täysipäiväisen opiskelun sijaan hän halusi kokopäivätyön liitosta, koska hänellä on yhä halua muuttaa Suomen lukiokoulutusta.
Liitto tekee paljon hiljaista työtä, jolla se pyrkii lukiokoulutuksen parantamiseen. Epätyypilliseltä "ev-jyrältä" kuulostava ja näyttävä Luukkainen rakastaa edunvalvontaa. Viralliselta kalskahtava edunvalvontatyö tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun Suomessa kiristellään vöitä, jonkun täytyy vakuuttavasti muistuttaa päättäjiä lukioiden tarpeista.
(Kauhein kouluruoka?) Tää on todella klisee, mutta kaalilaatikko. Lohikeitosta olen aina tykännyt ihan sikana. Jos sitä on ollut koulussa, niin herranjestas.
Lisää tukipalveluja
Jos Luukkainen olisi upporikas diktaattori, hän hankkisi lukioihin materian sijasta lisää terveyspalveluja ja opinto-ohjausta.
– Kuinka lukiosta tehdään sellainen, että lukiolaisella on aidosti välineet lähteä työelämään tai korkeakouluun. Siinä on meidän mielestä paljon kehitettävää.
Luukkaisen mukaan monet kokevat opolle pääsemisen vaikeaksi. Hänestä tätä voisi ratkaista paitsi henkilökohtaista ohjausta lisäämällä, myös millä tahansa oppitunneilla niin, että esimerkiksi fysiikan opettaja opastaisi fyysikasta kiinnostuneita jatko-opiskelumahdollisuuksista.
Opiskelua rakastavasta Luukkaisesta PISA-tulosten tuijottaminen on tyhmää: iloita saa, mutta tärkeämpää on opiskelijoiden hyvinvointi. Hänen mielestään oppiminen ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
Turhin asia, mitä mie (lukiossa) opin... No ehkä se, että olisi olemassa vaan yksi oikea ja väärä. Sellaisen kuvan sai, vaikka sitä ei suoraan opetettu. Mikään ei ole mustavalkoista.
Opiskelijat huomioitava yksilöinä
– [Yksilöllinen oppiminen] ei tarkoita missään nimessä yksin oppimista.
Luukkaisen mielestä tulevaisuudestaan epätietoisia täytyy tukea, mutta myös niille, joilla on selvä näkemys täytyisi antaa mahdollisuus. Jokaisen pitäisi päästä kehittämään kiinnostuksen kohteitaan lukiossa.
– Sen sijaan, että lukioon tullessa jokaisen opiskelijan täytyisi opiskella suuri määrä pakollisia kursseja, tulisi opiskelijalla olla mahdollisuus syventyä tahtomiinsa aineisiin jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Tämä saavutettaisiin vähentämällä pakollisten kurssien määrää ja muuttamalla pakollisuus koskemaan oppiaineryhmiä, Luukkainen vastasi kysymykseen tuntijaosta ennen marraskuun vaaleja.
Ruotsi vapaaehtoiseksi
Ajatus yksilöllisestä valinnanvapaudesta liittyy tuoreen puheenjohtajan ajatusmaailmaan kieltenopiskelussa. Itä-Suomesta kotoisin oleva Luukkainen vastustaa pakollista ruotsin opiskelua. Idässä venäjä on käytännöllinen, ruotsia ei tarvitse.
– Peruskouluun en ota kantaa, mutta lukiossa tulisi olla mahdollisuus keskittyä muuhunkin kuin ruotsiin. Rakastan kieliä ja ruotsia, mutta tunnen ihmisiä, joille se on ollut todella suuri murheenkryyni, sanoo Luukkainen, jolle eteläslaavi on kaikista kaunein kieli.
Jos uusi puheenjohtaja saisi lisätä lukioihin uuden pakollisen oppiaineen, siinä yhdistyisi maailmanpolitiikka, uskonnot ja ilmiöt. "Maailmankatsomus, jossa tarkasteltaisiin ilmiöitä eri suunnista."
Toivottavasti filosofian tohtori, no ei... Tai mahdollisesti, mutta toivon, että asuisin vaikkapa Serbiassa ja olisin Suomen suurlähetystössä tekemässä jotain kansainvälisiin suhteisiin liityvää juttua. Haaveenani on päästä käyttämään eteläslaavia työssä, johon liittyisi politiikka.
Digitalisaatio ja sähköiset yo-kokeet?
– Kyllä, kiitos, ehdottomasti. Askel kohti nykypäivää.
Liitto valvoo, että digitalisaatio tuodaan opetukseen oikein ennen sähköisiä yo-kokeita. Oikein tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei uudenlaista koetta vain lätkäistä opiskelijoiden nokan alle syksyn 2016 kirjoituksissa ilman kunnon perehtymistä järjestelmään.
– Ei ole tarkoitus, että opetusta ei uudisteta, mutta sähköinen koe annetaan. Se ei toimi niin.
#Koulutuslupaus mielessä
Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.
Korkeakouluopiskelijat järjestivät Koulutuslupaus-kampanjan kevään 2015 eduskuntavaalien alla. Ideana oli, että kansanedustajaehdokkaat voivat helposti luvata esimerkiksi vastustavansa lukukausimaksuja, opintotuen heikennyksiä ja leikkauksia koulutukseen. Lupausta symboloi kuva Koulutuslupaus-kyltin kanssa, ja moni nykyisistä ministereistä poseerasi näin. Jo keväällä kuultiin, että Sipilän hallitus ajaakin päinvastaista politiikkaa, mikä on suututtanut koulumaailman.
– Vaaleissa ei pitäisi voida sanoa mitä tahansa - - Jos koulutuksesta leikataan, leikataan suoraan tulevaisuudesta. Näin se on, Luukkainen sanoo, mutta haluaa muistuttaa, ettei ole valtiontalouden asiantuntija.
Nykyhallituksessa häntä harmittaa eniten se, että julkisuuteen näkyvä toiminta rapauttaa ihmisten uskoa politiikkaan. Hän epäilee, että äänestäjien epäusko omiin vaikutusmahdollisuuksiin valuu nukkuvien puolueelle, joka on jo nyt suurempi kuin yhdenkään puolueen kannatus.
– Jos on eri mieltä [poliittisesta linjasta], tulisi asettua rintamaan sitä vastaan. Ei niin, ettei tee mitään.
Suomen Lukiolaisten Liitto
Perustettu vuonna 1985. Teiniliiton kaatuminen vuotta aiemmin oli jättänyt aukon uudelle opiskelijoiden etujärjestölle. Neljäätoista palkollista lukuun ottamatta järjestön toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Jäseniä on kaiken kaikkiaan noin 50 000, joista vuosittain järjestettävään liittokokoukseen osallistuu noin 300 lukiolaista. Kaikki SLL:n jäsenet saavat opiskelijakortin, -edut ja Improbatur-lehden.
