Hyppää pääsisältöön

Peru Suomen teollisuuden viennin ja taksvärkkirahojen määränpäänä 1960-luvulla

Toimittaja Pasi Rutanen kävi kiertämässä Perua vuosi vallankaappauksen jälkeen vuonna 1969. Maan armeija oli ottanut vallan itselleen ja kenraali Alvaradon juntta johti maata, joka oli täynnä rikkauksia ja köyhyyttä. Suomen teollisuus näki Perun poliittiset muutokset mahdollisuutena viennille.

Peru – Latinalaisen Amerikan kapinallinen -ohjelman alussa Rutanen kertaa Perun historiaa inkojen valtakunnasta espanjalaisten valloittajien kautta hetkelliseen demokratiaan, joka päättyi armeijan valtakauteen. Inkat olivat hänen mukaansa rauhallinen ja taiteesta nauttinut kansa, joka keksimättä pyörää valtasi suuria alueita ja rakensi hienoja temppeleitä.

Peru on vaihteleva maa, joka yltää Tyynenmeren rannoilta yli Andien vuoriston Amazonin sademetsään. Rutasen mukaan on olemassa kolme Perua.

Rannikko on kapea tuulten pieksämä nauha. Sierran pöytätasangot ovat kolean synkkää maata, jonka ohut ilma sairastuttaa epämiellyttävään vuoristosairauteen. Montaña on rehevää viidakkoa, tiheitä metsiä ja vuolaita jokia.― Toimittaja Pasi Rutanen

Ajan poliittinen epävarmuus näkyy pääkaupunki Liman kaduilla, joilla Rutanen käy katsastamassa mielenilmauksia. Armeija oli hakenut tukea hallinnolleen muun muassa vasemmistolta, joka saikin osoittaa mieltään vapaasti. Mielenosoituksessa vaadittiin yritysten kansallistamista ja ulkomaisen, erityisesti yhdysvaltalaisen pääoman karkottamista maasta. Juntta näki kuitenkin toisin ja houkutteli ulkomaisia sijoituksia Peruun, myös Suomesta. Peru oli ostanut Wärtsilältä kuusi laivaa YK:lta saamansa lainan turvin. Toinen menestynyt suomalainen vientituote oli sanomalehtipaperi.

Paikanpäällä toimivat suomalaiset liikemiehet kertovat ohjelmassa, että perinteinen suomalainen teollisuus oli saanut hyvin jalkaa oven väliin Perun markkinoille.

Suomalaisten näkemys paikallisten ammattitaidosta ja kyvyistä olivat kuitenkin kyseenalaiset, jopa rasistiset. Varsinkin alkuperäisväestöön kuuluvien kyvykkyyttä kyseenalaistettiin.

Intiaanit osaavat ainoastaan tehdä työtä käsillään, ulkopuolella rahatalouden ja ulkopuolella espanjan kielen― Toimittaja Pasi Rutanen

Ohjelman loppupuolella Rutanen käy Pohjois-Perussa pienessä kylässä, jossa rakennetaan tietä muun muassa suomalaisten keräämien taksvärkkirahojen turvin.

Kyseisellä alueella ei ollut laisinkaan teitä. Rakennettavasta tiestä ei suunniteltu varsinaista ruuhkaväylää, sillä kuten toimittaja Rutanen tiukkaan sävyyn tivasi, ei läheisessä kylässä ollut yhtään autoa. Taksvärkkityön koordinaattori, kauppatieteiden ylioppilas Pertti Pallasjärvi kertoikin, että lyhyellä tähtäimellä kyse oli moraalisesta avusta, jotta paikallisväestö tietää, että ulkomaat ovat heidän apunaan. Pitemmällä tähtäimellä tien toivottiin uudistavan kylien mahdollisuutta myydä tuotteitaan kaupunkeihin.

Ohjelmassa on lyhyitä espanjan- ja englanninkielisiä haastatteluita, joiden suomenkielinen tekstitys ei ole säilynyt.

Näytä kartalla (Google)

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto