Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Pimeä historia pääkuva

Mitä väliä Mannerheimin sukupuolielämällä?

Mannerheim ja hevonen
Mannerheim ja hevonen Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen pimeä historia: ongelmanuori mannerheim

Mainion marsalkkamme ruokamieltymyksistä, pukeutumisesta, etiketistä, käytöstavoista, matkoista ja metsästyksistä on kirjastollinen kirjoja. Mikä ettei, ne ovat kelpo aiheita. Mutta sisältyisikö Mannerheimin ihmishistoriaan jotain väkevämpää ja sakeampaa?

Ylipäällikön sukupuolielämä ei vaikuttanut pätkääkään vuoteen 1918 taikka talvisotaan, voipa sanoa, että sillä oli tuskin mitään tekemistä Suomen kohtaloiden kanssa. Toisaalta seksi ja sen puuttuminenkin ovat aluetta, jota elämäkertojen tulisi tutkailla. Se pätee yhtä lailla sotapäällikköön kuin runoilijaan, presidenttiin ja urheilijaan. Totta kai juoneen ja luonnekuvaukseen vaikuttaa, oli päähenkilö naistenkaataja, biseksuaali vai perusköyrijä.

Mannerheimin homous kuulostaa niin kuluneelta herjalta, ettei siihen viitsisi paneutua.

Miksi näitä seikkoja niin harvoin näkee suurmiesten elämäkerroissa? Vaje ei johdu pelkästään kirjoittajien häveliäisyydestä. Yleensä aihetta rajaa armoton lähdepula. Elämän intiimeimmästä osasta säilyi hyvin vähän kirjallisia todistuskappaleita. Ei sitä yksityiskirjeissä ja päiväkirjoissakaan jauhettu.

Mannerheimin homous kuulostaa niin kuluneelta herjalta, ettei siihen viitsisi paneutua. Hiljakkoin aiheesta ihme kyllä löytyi järkeenkäypää näkemystä. Arvostettu pitkän linjan historioitsija Lars Westerlund on kaivanut asiakirjoja ja muisteluksia Haminan kadettikoulusta 1880-luvulta. Westerlundin mukaan Mannerheim erotettiin homoepäilyn takia.

Westerlund ei väitä Mannerheimia homoksi enkä väitä minäkään. Näyttää siltä, että 18-vuotias komea kadetti juopui ja sammui väärässä miesseurassa. Yhtä kaikki epäilys oli hänen elämänsä käännekohta. Jälkiviisaasti katsottuna oli onni, että häväisty nuorukainen joutui häipymään Suomesta Pietariin upeammalle uralle.

Mannerheimiin tarttui aikanaan naistenmiehen mainetta, vaikka hän itse oli hissun kissun mahdollisesta menestyksestään. Postuumisti julkaistuihin muistelmiin mahtui vain muutama väkinäinen sana vaimosta. Ratsuistaan ja ratsastuksistaan Mannerheim kertoili kuin hevoshullu.

Sama tärkeysjärjestys vilahtaa nuoruuden kirjeissä ja muissa lähteissä. Tytöistä on jokunen huomio, luontokappaleista kiinnostavampia. Teini-ikäinen Mannerheim veisteli ystävättärelleen, että pahinta mitä tiedän, on huono kuormahevonen ja parasta jalo ratsuhevonen. Eläinrakkaus ei tee Mannerheimista tunnevammaista. Hevoset ovat kauniita ja älykkäitä otuksia.

Haminasta erotuksen jälkeen Mannerheimista kehittyi uraihminen henkeen ja vereen. Hän oli päättänyt tulla suureksi sotapäälliköksi, joskaan ei ennen 50 ikävuotta sitä, mihin armeijaan. Monen mutkan kautta, kovin ponnistuksin ja vähän tuurillakin hän kapusi kansakunnan kaapin päälle.

Yksityiselämä oli alisteista tälle päämärälle myös vuoden 1918 jälkeen jumaloituina vapaussodan voittajana. Daameja pyöri lähettyvillä, mutta Mannerheim suhtautui heihin jotenkin pidättyväisesti. Rakastumisen tunnekuohut lienevät jääneet kokematta. Hän varoi visusti häpäisemästä itseään eikä tietenkään mourunnut kollina kujalla.

Sigmund Freudin mukaan kaikki ihmisen toimet lähtevät joko seksuaalisuudesta tai halusta olla suuri. Ei ole epäilystäkään siitä, kumpi vietti Mannerheimissa vallitsi. Suurmies ajatteli aivoillaan, ei ikinä sukuelimellään kuten me tavalliset kuolevaiset

Kommentit
  • Supisuomalainen Suviranta on eurooppalaista juurta

    Suviranta syntyi Järnefeltien rakkaudesta suomalaisuuteen.

    Suviranta, Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakoti Tuusulanjärven rannalla, rakennettiin suurella rakkaudella ja kovalla kiireelläkin v. 1901. Juhani Aho oli houkutellut ystäviään asettumaan vaimonsa, taiteilija Venny Soldan-Brofeltin löytämiin, rauhoittaviin maalaismaisemiin lähellä Helsinkiä. Niin alkoi ainutlaatuinen taiteilijayhteisö syntyä. Talossa asuu edelleen suvun kolmas sukupolvi, Eeron ja Saimin tyttären, taiteilija Laura Järnefeltin poika Juhani Kolehmainen yhdessä puolisonsa Anna-Kaisa Kolehmaisen kanssa. Heillä on paljon lämpimiä, eläviä muistoja ja suoraan kuultuja tarinoita vanhan Suvirannan ajoilta, jolloin yhteisö oli elinvoimaisimmillaan: teki töitä, loi, eli arkeaan, juhli, keskusteli ja tarinoi nuoren Suomen aamunkoitossa.

  • Chung Ling Soo — monipersoonainen kiinalainen ihme-taikuri

    Kiinalainen illuusio särkyi vasta viimeisellä keikalla.

    Kun amerikkalainen taikuri tekeytyi kiinalaiseksi ja imitoi tempussaan ajankohtaiseen poliittiseen tilanteeseen liittyvää teloitusta, oli illuusio — ja yleisön suosio taattu. Illuusio kiinalaisesta ummikkotaikurista särkyi vasta viimeisellä keikalla.

  • Olliver Hawk jallitti suomalaisia, hypnotisoi median ja suututti psykiatrit

    Loistava esiintyjä - surkea bisnesmies.

    Hypnotisoija Olliver Hawk oli aikansa super-julkkis, joka osasi järjestää itsensä julkisuuteen ja joka tunnettiin kaikkialla. Viihdyttävien lavahypnoosi-esitysten lisäksi Hawk piti kiistanalaisia potilasvastaanottoja ja yritti aluevaltausta mm. sotateollisuudessa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Pimeä historia