Hyppää pääsisältöön

"Sanomaton kaipuu houkuttelee rajattomiin etäisyyksiin..." Avaruusromua 10.1.2016

valoilmiö, avaruus
valoilmiö, avaruus Kuva: YLE Kuvapalvelu valoilmiö

”Hurmioitunut sielu tahtoo lentää ajan ja avaruuden yli. Sanomaton kaipuu houkuttelee rajattomiin etäisyyksiin.” Näin maalaili kulttuurifilosofi Oswald Spengler kirjassaan Länsimaiden perikato. Hän puhui ihmisen teknisestä voimasta ja luonnon kesyttämisestä.

Oswald Spengler puhui siitä kuinka pienet elolliset olennot ovat henkisellä voimallaan tehneet elottoman itsestään riippuvaksi. ”Mikään ei näytä olevan tämän voittokulun vertaista”, hän kirjoitti ja totesi että se on onnistunut vain yhdelle kulttuurille ja sillekin ehkä vain muutamiksi vuosisadoiksi.

Ihminen on tullut oman luomuksensa orjaksi, totesi Oswald Spengler. Hän puhui ihmisen ja koneen suhteesta, ja siitä kuinka ihminen on astunut radalle, jolla ei voida pysähtyä eikä astua askeltakaan taaksepäin. Hän vertasi tekniikkaa mahtavaan puuhun, joka heittää varjonsa kaiken yli. Hän puhui koneteollisuuden talousmaailmasta, joka pakottaa meidät kaikki tottelemaan.

Spengler lausui nämä ajatuksensa ja profetiansa melkein sata vuotta sitten, mutta voimme tänään miettiä, ovatko ne kadottaneet lainkaan kohdettaan.

Ehkä mahdollisten pessimististen ajatusten rinnalla kannattaa aina muistaa Spenglerin kuvailema hurmioitunut sielu, joka tahtoo lentää ajan ja avaruuden yli. Avaruusromussa katsahdetaan taaksepäin, ei sen kauemmas kuin äskettäin päättyneeseen vuoteen 2015 ja vuoden ulkomaiseen musiikkiin. Tarjolla on outoja poimintoja vuodelta 2015. Ei välttämättä edes parhaimpia eikä tärkeimpiä julkaisuja, vaan pikemminkin välähdyksiä, jotka kertovat jotakin siitä, mitä kuultiin ja mitä haluttiin sanoa.

Kanadalaisen Gabriel Ledouxin ihmeellistä äänimaailmaa:

Irlantilainen säveltäjä Roger Doyle on käyttänyt musiikkinsa osana vanhoja puhelinvastaajaan jätettyjä viestejä. Musiikki on vuodelta 2015, mutta puhelinvastaajiin jätetyt viestit ovat 1980-luvun lopulta. Albumi on nimeltään Time Machine, aikakone.

Taideteoksen tai tapahtuman luonne muuttuu, kun se tallennetaan, kun se jäljennetään, kirjoitti kulttuurifilosofi Walter Benjamin. Teoksen aura katoaa, tai ainakin se rapautuu pahasti. Ja tämä kaikki vaatii meiltä uudenlaista suhtautumista taiteeseen, sanoi Benjamin.

Nykyisenä tekniikan aikakautena taide ja sen vastaanottaminen ovat muuttuneet, ne ovat demokratisoituneet. Taiteen äärelle on entistä helpompi päästä. Taide on nykyään tarjolla kaikille, ehkä enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin, mutta onko samalla menetetty taiteen pyhyys, sen ainutkertaisuus, sen tässä ja nyt -luonne, sen aura?

Kreikkalaissyntyinen, tätä nykyä Iso-Britanniassa työskentelevä äänitaiteilija Spyros Polychronopoulos eli Spyweirdos nostaa esiin Walter Benjaminin ajatuksia vuonna 2015 ilmestyneen albuminsa kansitekstissä. Albumi on nimeltään Electronic Music ja Spyros on periaatteessa samaa mieltä kuin Benjamin: kun musiikki muuttuu tallenteeksi, sen aura katoaa. Paitsi elektronisessa musiikissa, jossa aura voi olla läsnä, musiikin erityisestä luonteesta johtuen.

Spyros Polychronopoulos - electronic music (2014)

Walter Benjamin suhtautui tekniikkaan ja sen kehitykseen periaatteessa positiivisesti, hän näki että tekninen kehitys paransi tiedon kulkua ja leviämistä, ja näin asetti ihmiset entistä tasavertaisempaan asemaan. Benjamin kirjoitti tekstinsä 1900-luvun alkupuolella, ennen toista maailmansotaa, mutta hänen ajatuksensa tuntuvat pätevän hyvin myös nykyisessä internetin ja mobiilin tiedonkulun maailmassa.

Kreng albumillaan The Summoner:

Tekniikka on muuttunut ja ihminen on muuttunut. Ja myös taide on muuttunut. Ihmisen suhde tekniikkaan on muuttunut ja niin on myös muuttunut hänen suhteensa taiteeseen. Ihmisen kokemus esteettisestä on muuttunut, kirjoitti Walter Benjamin. Hän mainitsi, että ihmisen taidekokemukset olivat hyvin pitkään, ainakin 1900-luvun alkuun asti voimakkaasti sidoksissa mystisyyteen tai uskonnollisuuteen. Tekniikka on muuttanut kaiken, sanoi Benjamin.

Rasmus Fisker on tanskalainen elektronimuusikko, ja kuten niin monet muut alan tekijät, myös hän tekee musiikkinsa alusta loppuun tietokoneella, digitaalisesti.

Vuonna 2015 oltiin tietysti liikkeellä myös retrohengessä. ”Minä löysin Tangerine Dreamin musiikin vuonna 1973, kun kuulin Phaedra-albumia”, muistelee ranskalainen Bertrand Loreau ja kertoo löytäneensä Klaus Schulzen musiikin vain hieman myöhemmin. ”Ja kun sitten aloin itse soittaa syntesoijia, suurin päämääräni oli jäljitellä näitä Berliinin mestareita”. Ja se tarkoitti pitkiä elektronisia improvisaatioita, analogista tekniikkaa ja sekvensserien eteenpäin kuljettamaa kosmista otetta.

“Kulttuurien erilaisuus ei johdu yksinomaan siitä, että yhteisöt saattavat varsin helposti kehittää joitakin elämän ilmiöitä ja laiminlyödä toisia”, kirjoitti kulttuuriantropologi Ruth Benedict kirjassaan Kulttuurin muodot. Samaa voi sanoa musiikkien erilaisuuksista. ”Inhimillisten virikkeiden luku kaikilla kulttuurin tasoilla on suunnaton”, kirjoitti Benedict ja sanoi, että oikeaa viisautta on nykyistä paljon suvaitsevaisempi suhtautuminen niiden erilaisiin ilmentymiin.

Elektronimuusikko Etelä-Afrikasta. Felix Laband ja musiikkia albumilta Deaf Safari:

Scott Morgan on kanadalainen elektronimuusikko, joka esiintyy nimellä Loscil. Tuo outo nimi tulee englanninkielen sanoista looping oscillator. Albumi Sea Island on sumuista musiikkia, yhtaikaa rauhoittavaa ja jännittävää, kuin sumuinen meri.


AVARUUSROMUA 10.1.2016 - OHJELMAN MUSIIKKI:

GABRIEL LEDOUX: I'm a violent revolutionnary pt.2 (Le vide parfait)
ROGER DOYLE: Back In Time (Time Machine)
ROGER DOYLE: Birth (Time Machine)
SPYROS POLYCHRONOPOULOS: em2 (Electronic Music)
KRENG: Depression (The Summoner)
RASMUS FISKER: Crest (Hydra)
BERTRAND LOREAU: Journey Remains The Same (From Past to Past)
FELIX LABAND: The Savage Bush Hotel (Deaf Safari)
LOSCIL: In Threes (Sea Island)
SENSITIVE CHAOS: Voyager Surfs the Interstellar Seas (March of the Timeshifters)

  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua