Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Pimeä historia pääkuva

Virkamiehet pelastivat Suomen saatanan tyrannialta

Noita roviolla
Noita roviolla Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen pimeä historia: ahvenanmaan noidat

Albiinolapsia silvotaan poppakonstien materiaaliksi, vauhkoontunut heimo polttaa akan syypäänä huonoihin ilmoihin. Tätä 2010-luvun Afrikan meininkiä olisi halveksinut Ahvenanmaan kihlakunnantuomari Nils Psilander 1600-luvulla.

Magia on ajaton ja yleisinhimillinen ilmiö. Psilander kyllä uskoi afrikkalaisia hullumpiinkin asioihin, kuten paholaisen vuorelle lentäviin irstailijanaisten parviin. Noitia oli 1600-luvun Suomessa olemassa. Heitä ei vainottu mutu-tuntumalta. Ruotsin valtakunnassa ”paholaisen liittolaiset” löytyivät tieteen tuimimmista tutkimustuloksista. Asiantuntijoina kunnostautuivat teologit ja oikeusoppineet.

Ilmiantajat olivat tavallisia talonpoikia, emäntiä ja kalastajia, mutta yhtään päätä ei pudonnut ilman lakikirjaa ja virkamiehiä. Nimenomaan maallinen esivalta käynnisti Ahvenanmaalla Ruotsin valtakunnan ensimmäiset kunnon noitavainot. Papisto oli leipääntynyt sietämään laumaltaan kaikenmoista. ”Welhonaisia ei sinun pidä salliman elä” (myöhemmin suomennettu Noitanaisen älä anna elää) oli pitkään yksi Mooseksen lain monista kuolleista kirjaimista.

Noitien tuomitsijat eivät nyhjäisseet syytteitä tyhjästä. Ilman muuta yleisiä olivat pakanalliset taiat ja uskontoon sekoittuneet omasta päästä keksityt riitit. Silloin kun niitä käytettiin pahantahtoisesti, oli uhattuna koko lähitienoon elämänmeno. Arki oli kivulloista ja kaunaista ilman noitiakin. Paholaisen kanssa vehkeily ei vedellyt kristikunnassa ja lainkuuliaisessa kuningaskunnassa. Kuolemaantuomitut olivat viattomia, mutteivät syyttömiä. He saivat Jumalalta ja Psilanderilta sen mitä tilasivat.

Inhimillisellä tasolla noidat toki olivat raskautettuja, paljon kärsineitä ihmisiä. Ahvenanmaalla mestatuissa oli muun muassa suurperheen äitejä. Menneisyytemme olisi valoisampaa ilman näitä kirveeniskuja.

Suomessa orasti 1600-luvun lopulla oikeusvaltio. Virkamiehet jahtasivat noitia virkateitse.

Noitavainojen historia ei silti kerro yhteiskunnan viheliäisyydestä. Käräjäpöytäkirjojen lukija oppii arvostamaan tiettyjä instituutioita. Suomessa orasti 1600-luvun lopulla oikeusvaltio. Virkamiehet jahtasivat noitia virkateitse. Syytetyillä oli oikeusturvaa. He saivat puolustautua, todistajia kuultiin.

Kidutus oli Ruotsin lain mukaan kielletty paitsi äärimmäisessä poikkeustapauksessa. Sellainen totisesti oli noituus. Maata ja sen asukkaita uhkasi saatanan tyrannia, kuten kihlakunnantuomari Psilander sanoi. Noitasapattia vietti iso porukka ja lisää värvättiin koko ajan. Paljastamiskeinoja voi verrata terroristien kohteluun. Mikäli tiedämme, että pidätetty on virittänyt pommin muttei kerro sen sijaintia, onko meillä oikeus kiduttaa häntä pelastaaksemme sata sivullista tai omat lapsemme?

Järjestynyt yhteiskunta aloitti pohjolan noitavainot. Se ne myös lopetti. Kuninkaan henkilääkäri Urban Hjärne osoitti keskeisiä uskomuksia hölynpölyksi. Oikeuslaitos myönsi virheensä vähin äänin. Tiettävästi ketään ei Ruotsissa ja Suomessa teloitettu noituudesta enää 1700-luvun puolella.

Lopetuksessa näkyi virkamiesten ja byrokratian väkivoima. Ylhäältä alas kävi käsky rovioiden sammutuksesta ja sillä hyvä. Koskaan ei päässyt valtaan sellainen saatanan tyrannia, jossa rahvas olisi itse lynkannut satonsa ja kalaonnensa pilaajat.

Yhteiskunta on Suomessa aina ollut reilumpi kuin ihmisyksilöiden keskiarvo. Omankädenoikeus johtaa anarkiaan ja kaikkien sotaan kaikkia vastaan. Siksi virkamiehille kannattaa maksaa palkkaa. Oman oikeustajunsa varaan jätettyinä ahvenanmaalaiset ilmiantaisivat noitia tänä päivänäkin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Pimeä historia

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Oletko ottanut aurinkoa vuodesta toiseen väärin? — testaa ohjeet vuodelta 1936

    Lue ohjeet oikeaoppisen valotussuunnitelman tekoon.

    Auringotta kukat menettävät värinsä ja lehdet käyvät valjuiksi. Samoin käy ihmisten ja eläinten. Ruumis on kuitenkin totutettava vähin erin aurinkoon sopivan valotussuunnitelman mukaisesti. Ennen valotuksen aloittamista suosittelemme kepeää liikuskelua hermoston tyynnyttämiseksi ja sydämentoiminnan vahvistamiseksi. Auringonsäteiden esiin puristamat teiren pisamat voitte häivyttää vetysupeoksidilla ja elohopealiuoksella.

  • Kortonkien gummisetä

    Miten kondomeista tuli Suomessa valtavirtaa.

    Suomen kondomineuvos Leif Grotell on yksi ehkäisyvälinealan konkareista. Hänen aikaansaannoksiaan ovat Suomen tunnetuimmat kondomibrändit Black Jack, Suki-Suki, Kukka ja mehiläinen, Magic ja Nam Nam. Kondomeihin liittyneen häveliäisyyden vuoksi Grotellin oma äiti ei ensimmäiseen 10 vuoteen kehdannut kertoa, mitä tuotteita poika myy työkseen.

  • Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.