Hyppää pääsisältöön

Aasi on hyvää terapiaa ihmisille

Siitosori Pentti-aasi.
Tilan siitosori Pentillä on usein asiaa ja se vähän katsookin muiden perään. Sture kertoo Pentistä tarinaa, kuinka sille tuotiin naapurista shetlanninponi heilastelureissulle, mutta Penttiä ei kerta kaikkiaan kiinnostanut: se vain pani maate ponin eteen. Siitosori Pentti-aasi. Kuva: YLE/Reetta Arvila aasitila

Siitosori Pentin mylvintä ja öhinä raikaa Annemari ja Sture Stenbergin pihapiirissä Loviisan Sarvilahdessa. Pentillä riittää tekemistä ja jöön pitämistä, sillä kolmessa eri pihatossa on yhteensä 15 aasia. Lukumäärä vaihtelee, sillä Stenbergit tuovat maahan aaseja ja myyvät niitä.

Aaseja alkoi kertyä Stenbergeille viattoman auttamishalun kautta.

"Lähdin alunperin Tanskaan tulkiksi joensuulaiselle hevosmiehelle hevosenostoreissulle, mutta siellä ne kysyivät, että mitä minä otan. Näytin käsillä aasin pitkiä korvia", Sture Stenberg kertoilee.

Stenbergit katsovat tarkoin kenelle aasin myyvät. Ostajaehdokkaan ja aasin välillä täytyy synkata.

”Erityisesti naiset, joiden miehet ovat heitä pettäneet, hankkivat aasin ikuiseksi kaverikseen”, Sture velmuilee. "Aasin seura on kelle tahansa parasta terapiaa", mies jatkaa.

Aasi rapsuttaa kaulaa.
Itsepäinen ajoittain, mutta ei missään nimessä tyhmä. Aasista saa uskollisen ja myös pitkäaikaisen ystävän, sillä hyvinhoidetut aasit voivat hyvinkin elää kolmekymmentävuotiaiksi. Stenbergeillä ostoaikeissa oleva Tero Tajakka kehuu aasia viisaaksi elukaksi, jolla on älyttömän hyvä muisti. Aasi rapsuttaa kaulaa. Kuva: YLE/Reetta Arvila aasitila
Aasitilan emäntä ja isäntä sekä ostajaehdokkaat.
Tero Tajakka ja Jaana Hartojoki (kuvassa keskellä) olivat saapuneet Iisalmesta asti katsomaan uutta aasia. Heillä oli kahden ja puolen vuoden ajan Laila-aasi, josta oli tullut eritoten isännän paras ystävä. Laila kuitenkin kuoli yllättäen sairauteen ja nyt oli siis katselussa uusi kaveri. Annemari ja Sture Stenberg esittelivät mielellään pariskunnalla aasejaan. ”Kaikille ei myydä vaan ostajaehdokkaan on oltava sopiva”, sanoo Annemari. Aasitilan emäntä ja isäntä sekä ostajaehdokkaat. Kuva: YLE/Reetta Arvila aasitila
Aasi ja sen varsa auringossa.
Valkoinen varsa on syntynyt kesällä. Jo pienestä pitäen niitä aletaan totuttamaan esimerkiksi riimussa kulkemiseen ja ihmisiin ylipäätään. Aasi on tiineenä pitkään, Sture Stenberg kertoo, että heillä pisin aasin raskaus kesti 12 kuukautta ja kaksi viikkoa. Aasi ja sen varsa auringossa. Kuva: YLE/Reetta Arvila varsa
Toimittaja Reetta Arvila äänittää aasin ääntelyä Loviisassa aasitilalla.
Radiotoimittajan työssä tulee hauskoja tilanteita vastaan. Reetta Arvila nauhoittaa siitosori Pentiltä ääninäytettä. Mylvintä alkoi kuin tilauksesta, kun Penttiä lähdettiin viemään riimun nokassa tallin suuntaan. Mahtoi tuumata, että iltaruoat ovat jo tarjolla. Toimittaja Reetta Arvila äänittää aasin ääntelyä Loviisassa aasitilalla. Kuva: YLE/Reetta Arvila aasitila
Aaseja ja poni auringonpaisteessa Loviisassa.
Jos aasin ottamista harkitsee, niin sillä tulisi aina olla joku seuralainen, esimerkiksi poni. Stenbergeillä ei seurasta ole pulaa ylipäätään, mutta aasien kanssa elelee myös jokaisessa kolmessa pihatossa yksi poni. Aaseja ja poni auringonpaisteessa Loviisassa. Kuva: YLE/Reetta Arvila aasitila

Pentin mylvintää ja puhetta aaseista:

Kommentit
  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.